Kategoria: Yleinen

Liiton edustajat tapasivat EM-kisojen suojelijan

Maanantaina 16.1. Suomen Ampumaurheiluliiton edustajat, puheenjohtaja Mikko Nordquist, toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi sekä EM-kisojen kilpailunjohtaja Marko Leppä tapasivat pääministeri Jyrki Kataisen valtioneuvoston linnassa pääministerin työhuoneessa.

Pääministeri Jyrki Katainen on lupautunut Vierumäellä 14.-20. helmikuuta järjestettävien Euroopan mestaruuskisojen suojelijaksi. Liiton edustajat kävivät tervehtimässä pääministeriä ja kertomassa tulevista kisoista vielä tarkemmin. Puheenjohtaja Mikko Nordquist myös luovutti liiton virallisen seinäreligrafin pääministerille.

Pääministeri kertoi, että hänellä on hienoja lapsuusmuistoja Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran kisoista, joihin äiti teki täytettyjä leipiä ja tuleva pääministeri toimi milloin missäkin tärkeissä järjestelytehtävissä, kuten parkkialueen valvojana. Pääministerillä on vakaa aikomus tulla aikataulunsa puitteissa seuraamaan Vierumäen kisoja.

Liiton puheenjohtaja Mikko Nordquist on iloinen, että kisat ovat saaneet näin arvovaltaisen suojelijan.

– On hienoa, että pääministerimme tuntee lajimme ja on sen innokas harrastaja. Näin myös me toivottavasti saamme ääntämme kuuluviin valtiovallan suuntaan ja lajimme pysyy arvostettuna huippu-urheiluna myös tulevaisuudessa, Nordquist pohti.

Ilma-aseiden 10m Euroopan mestaruuskisat järjestetään 14.-20. helmikuuta Heinolassa Vierumäellä. Kisoissa jaetaan ampumaurheilun 16 viimeistä olympiapaikkaa, joita ovat tavoittelemassa myös monet suomalaisurheilijat.

Valtion tuki liikuntajärjestöille kasvaa yli miljoonalla eurolla, SAL:lle 710 000 euroa

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) on myöntänyt vuoden 2012 valtionavustukset liikuntajärjestöille. Valtion tuki liikuntajärjestöille on tänä vuonna 1,1 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän. Lajiliittojen saama tuki kasvaa viime vuodesta 4,7 prosenttia ja muiden liikuntajärjestöjen saama tuki kasvaa puoli prosenttia. Suomen Ampumaurheiluliitolle tukea myönnettiin 710 000 euroa, joka on 17 000 euroa enemmän kuin viime vuonna.

Toimintaa tuetaan veikkausvoittovaroista yhteensä 42,42 miljoonalla eurolla. Avustusta sai yhteensä 124 järjestöä. Lajiliitoista suurimman avustuksen eli 1 920 000 euroa sai Suomen Palloliitto. Muita merkittäviä tuensaajia olivat Suomen Voimisteluliitto Svoli (1 780 000 euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1 375 000 euroa), Suomen Hiihtoliitto (1 120 000 euroa) ja Suomen Urheiluliitto (1 060 000 euroa).

– Valtionavustuksen korotus on tehty painottamalla järjestön toimintaan osallistuvien henkilöiden lukumäärää sekä liiton kansainvälisen kilpailutoiminnan menestystä. Painopiste on tänä vuonna palloilulajeissa, joissa lasten ja nuorten harrastajamäärät ovat kasvussa ja joiden kilpailullinen menestys kansainvälisesti sekä juniori- että aikuistasolla on ollut hyvää, Arhinmäki toteaa.

– Lisäksi korotusta tukeen saavat liitot, jotka ovat tehneet toiminnallisen yhdentymisen ja tällä tavoin lisänneet edellytyksiä toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Näitä liittoja ovat Suomen Miekkailu- ja 5-ottelun liitto ry sekä Suomen Soutu- ja Melontaliitto ry.

– Tämä vuosi tulee olemaan suomalaisen liikuntakulttuurin osalta mielenkiintoinen. Käynnissä olevat yhdentymisneuvottelut liikunnan palvelu- ja toimialajärjestöjen kesken sekä tulevat huippu-urheilutyöryhmän konkreettiset toimenpide-esitykset tulevat toivottavasti suuntaamaan toiminnan painopistettä entistä enemmän paikalliselle tasolle, Arhinmäki sanoo.

– Tätä varten myönsin SLU:lle miljoonan euron lisätuen viime vuoden lopulla. Lisäavustuksen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa valtakunnallisia toimintamalleja, joilla vähävaraisten perheiden harrastus- ja kilpaurheilullinen osallistuminen paikallisissa urheiluseuroissa on mahdollista.

Oheisessa liitteessä liikuntajärjestöjen toiminta-avustukset 2012.

Tutkija: ”Kuntodoping ei ole kansanterveydellinen ongelma”

Dopingaineiden käyttäjä on Suomessa todennäköisemmin tavallinen kuntoilija kuin huippu-urheilija, joiden dopingkäryihin yhteiskunnallinen keskustelu ja antidopingtyö ovat keskittyneet. Helsingissä keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan kuntodoping ei kuitenkaan ole kansanterveydellinen ongelma, mutta käyttäjille se on terveydellinen ongelma.

Mikko Salasuon ja Mikko Piispan tutkimus on nimeltään Kuntodoping: näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Sitä varten tehtyjen kyselyjen ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan melko tarkasti arvioida, että noin yksi prosentti suomalaisista aikuisista on joskus kokeillut dopingaineita. Salasuo arvioi Suomessa olevan nyt 3000-7000 dopingaineiden käyttäjää, pidempi aikaperiodi mukaan lukien enintään 10 000.

Aihetta oli Salasuon mukaan vaikea tutkia ja aineistoa oli hyvin vaikea kasata, koska sitä leimaavat salailun kulttuuri ja leimautumisen pelko.

– Käyttö ei ole sosiaalista eikä ryhmätoimintaa, ja siitä kerrotaan vain hyvin pienelle piirille, Salasuo sanoi Tieteiden talolla pidetyssä tilaisuudessa, jonka avasi kulttuuri- ja opetusministeri Paavo Arhinmäki (vas).

Kuntodopingin juuret löytyvät 1970-luvun kehonrakennusbuumista, jolloin myös steroidit tulivat helpommin ja yhä useampien saataville. Salasuon mukaan kuntodopingin voidaan arvioida rantautuneen Suomeen 1990-luvun alussa. Se viittaa sellaiseen dopingaineiden käyttöön, jonka ensisijaisena motiivina ei ole urheilumenestyksen saavuttaminen.

Ministeri Arhinmäen mielestä on tärkeää ”porautua” aiheeseen eli onko syytä huoleen ja mitä pitäisi tehdä. Tutkittua tietoa on ollut niukalti siitä, mikä on dopingkysymyksen tila huippu-urheilun ulkopuolella. Onko kyseessä jäävuoren huippu vai kansantauti, hän kysyi avauspuheenvuorossaan. Hän pohti myös sitä, mitkä ovat käyttäjien motiivit ja onko heillä ymmärrystä terveydellisistä vaikutuksista, mikä kuntodopingin merkitys on suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja mikä sen yhteys on muuhun päihteidenkäyttöön.

– Kansantauti se ei ole, koska prosenttiosuudet ovat niin pienet. Jokainen dopingia käyttävä kuntoilija on kuitenkin liikaa, ja jokainen terveysriski, jonka käyttö aiheuttaa, on myös liikaa, Arhinmäki painotti ja viittasi edeltäjänsä Stefan Wallinin vuonna 2007 esittämään kysymykseen, onko dopingista tulossa kansantauti. Wallin oli huolestunut dopinginkäytön yleistymisestä huippu-urheilun ulkopuolella.

– Dopingvalvonnassa ei pidä luovuttaa, vaan verkkoa pitää saada tiiviimmäksi, jotta kielletyin menetelmin olisi vaikeampi urheilla. Dopinginvastaisella työllä on Suomessa vahva perusta, ja dopingiin suhtaudutaan kriittisesti – oli sitten kyse puulaakitasosta tai huippu-urheilusta, ministeri sanoi.

Tutkimuksessa todetaan, että doping on ennen muuta väline. Erilaisissa käyttäjäryhmissä sitä hyödynnetään erilaisten pääomien saavuttamiseen. Salasuon ja Piispan mukaan joillakin käyttöä motivoi voiman ja lihasten hankinta työelämää varten, kun taas toiset tavoittelevat menestystä vastakkaisen sukupuolen silmissä.

– Motiivit vaihtelevat, mutta niiden takaa löytyy kehollisen pääoman tavoittelu, joka tuottaa sosiaalista, kulttuurista ja ammatillista pääomaa – hieman eri painoarvoin.

Tutkijoiden mukaan tämä on eräs tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Dopingia ei käytetä aineiden itsensä vuoksi.

Joulutervehdys

Hyvä ampumaurheiluseuran aktiivitoimija!

Vuosi on ollut monellakin tapaa vaiherikas. Siihen on kuulunut isoja iloja ja joskus karvaan katkeriakin hetkiä. Vuosi on ollut oikeastaan välillä yhtä ilmeikäs ja monimuotoinen kuin tämän hetkinen säätila täällä Etelä-Suomessa  –  lumi-, räntä-, vesisateesta aina auringon paisteeseen.

Näin kaamoksen, varsinkin pimeyden ja ”mustan joulun” alla on minun vaikea kuvitella valkeaa joulua ja joulun pyhyyttä. Pyhyyteen kun tavallaan yhdistetään puhtaus ja valkeus. Toisaalta joulussa yhdistyvät sekä arki että pyhyys, jota voisi oikeastaan verrata loskakeliin, pimeyteen ja toisaalta uuden lumen valkeuteen. Toisaalta joulun arki ja pyhyys sekä sen moninaisuuss konkretisoituvat Taivaallisen isämme suuren lahjaan, joka syntyi Betlehemin vaatimattomassa tallissa. Siinäkin siis arki ja pyhyys kohtaavat toisensa! Oikeastaan ne ovat mitä selkeimmin työtovereita ja työpareja.

Nyt kun toivottavasti pääsemme rauhoittumaan arjen askareilta, ainakin hetkeksi, tulkoon rauha ja pyhyys sekä kiitollisuus sijaan. Hyvät ampumaurheiluseurojen aktiivit, parhaimmat kiitoksemme Teille kaikille lajimme eteen tekemästänne työstä. Vain yhdessä pystymme viemään asioita eteenpäin!

Tämän kirjeen mukana (ks. liitteet) seuraa myös kirje ME YHDESSÄ-prosessista, joka nyt jalkautuu ja käynnistyy. Sen lähtökohtana on, että Te toimijat, urheilijat, valmentajat olette keskiössä. Haluamme, että Te ja seuranne jaksatte paremmin ja asiat rullaavat jouhevasti. Toivoisimme saavamme auttaa Teitä ja ottaisitte ME YHDESSÄ – kutsun vastaan ja lähtisitte prosessiin mukaan. Käykää asia läpi ja ilmoittakaa halukkuutenne tammikuun loppuun mennessä ohjeiden mukaisesti.

Mikäli haluatte nähdä jo etukäteen olympiamitalisteja, silloin kannattaa suunnata helmikuussa Vierumäelle, jossa järjestetään Ilma-aseiden EM-kilpailut (14.-20.2.2012). Kisoissa on jaossa 16 viimeistä olympiapaikkaa. Tulkaa suurella joukolla kannustamaan omiamme kohti Lontoon Olympialaisia! Kisoista lisää tietoa saatte ko. sivulta www.echfinland2012.fi  .

Lämmin kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, Rauhallista Joulua ja
Menestyksekästä Uutta Vuotta 2012!


Suomen Ampumaurheiluliiton
 hallituksen ja toimistoväen puolesta

 

 

Risto Aarrekivi
toiminnanjohtaja

Iloitsen siitä, että olen ymmärtänyt kaksi asiaa.
Että vain murrettu leipä on kokonainen leipä.
Ja että onnea voi vain jakaa.
                       
                                         
                                       
-Tommy Tabermann

Vierumäellä järjestetty asetarkastuskoulutus antoi valmiudet tulevien EM-kisojen haasteisiin

Wilhelm "Willi" Grill. Kuva: Risto Aarrekivi
Willi Grillin tarkkailussa vas. Pekka Lindfors, Yrjö Etula, Kari Ruokolainen. Kuva: Risto Aarrekivi
Toni Matilainen testaa Juho Kurjen kengän taipuisuutta. Kuva: Risto Aarrekivi

Lauantaina Vierumäellä pidetyssä asetarkastuskoulutuksessa laitettiin varusteet ja tarkastajat viimeistä viilausta vaille kisakuntoon. Kouluttajaksi saapui saksalainen nykyisen ase- ja varustetarkastusjärjestelmän ja sen laitteiden kehittäjän isä Wilhelm ”Willi” Grill.

Koulutettavia saapui Vierumäen peilisaliin lauantai-aamuna 25 ympäri Suomea. Suurin osa koulutettavista kuuluu myös tulevien ilma-aseiden Euroopan mestaruuskisojen range officereihin, joiden vastuulla merkittävien arvokisojen asetarkastus on. Paikalla oli myös kansallisten kisojen järjestäjiä, jotka tulivat hakemaan arvokasta ja ainutlaatuista oppia suoraan ampumaurheilumaailman ytimestä.

Päivän koulutus aloitettiin Wilhelm Grillin johdolla teoriatunneilla, joilla hän valotti nykyisten laitteiden toimintaa ja tekniikkaa ja muistutti tärkeimmistä sääntömuutoksista sekä toimintatavoista. Iltapäivällä teorian pohjustamana siirryttiin käytännön oppeihin.

Ei pikkumaista, mutta pikkutarkka

Ilma-aseiden Euroopan mestaruuskisojen kilpailun johtaja Marko Leppä kiitteli päivän koulutuksen antia vuolaasti. Hän totesi, että koulutus oli kisatoimitsijoille erittäin tärkeä ja silmiä avaava. Leppä kiitteli, että asetarkastajien tietotaito nousi koulutuksen johdosta harppauksin ja kilpailujen johtajakin voi mennä jälleen astetta turvallisemmin mielin kohti tärkeitä arvokisoja. Leppä korosti, että asetarkastus on tarkkaa ja huolellisuutta vaativaa työtä.

– Euroopan mestaruuskisoissa jokainen tarkastukseen tulija on tarkastettava huolellisesti ja siten, ettei tulkinnan ja keskustelun varaa jää. Esimerkiksi olympiapaikan ampunut lähtee kisan jälkeen uuteen tarkastukseen ja kaiken on oltava samassa kunnossa kuin ensimmäisessä tarkastuksessa. Muuten ollaan ongelmissa. Asetarkastus ei ole pikkumaista hommaa, mutta pikkutarkkaa se kyllä on, Leppä pohti koulutuksen jälkeen.

Marko Leppä tietää, että Suomen kisat ovat osallistujamäärältään hyvin suuret ja aiempia arvokisoja ei Münchenia lukuun ottamatta ennen helmikuuta ehdi olemaan, joten tarkastettavien määrä nousee suureksi. Toimitsijoiden tulee siis olla viimeisen päälle iskussa. Samana vuonna käydään myös kesäolympialaiset, mitkä tuovat lisähaastetta uusien tarkastettavien varusteiden myötä.

Suomen EM-kisoissa asetarkastusta tullaan joustavoittamaan vuoronumerojärjestelmällä. Näin ampujien ei tarvitse jonottaa tarkastukseen pitkiä aikoa mahdollisten jonojen syntyessä, vaan vuoronumero mahdollistaa ampujan lepoajan taukotiloissa tai vaikka kahvilla.

Willi Grill ennustaa kiireitä Suomen kisojen varustetarkastukseen

Päivän kouluttaja Willi Grill saapui sateiseen Suomeen perjantaiyönä, mutta veti paljon kiitellyn koulutuksen seuraavana päivänä Vierumäellä tehokkaasti. Hän kiitteli suomalaisten range officereiden erittäin hyvää perustietämystä asetarkastuksesta. Grill totesi, että koulutuksessa käydyt sääntömuutokset, toimintatavat ja laitteistotietämys antoivat viimeisen silauksen kohti tulevia Euroopan mestaruuskisoja, joihin Willi Grill luonnollisesti myös itse osallistuu. Hän kiitteli myös, että EM-kisojen asetarkastajat saavat hyvän käytännön harjoituksen vielä 14.-15.1.2012 järjestettävissä ilma-aseiden Suomen mestaruuskisoissa.

– Kansallisten kisojen jälkeen he ovat varmasti valmiita suoriutumaan Euroopan mestaruuskisojen ase- ja varustustarkastuksesta, vaikka töitä heillä tulee olemaan, sen uskon, Grill ennustaa.

Saksalainen Wilhelm Grill kehui myös toimitsijoiden keskuudessa vallinnutta hyvää henkeä ja aktiivisuutta. Jos jokin asia koulutuksessa jäi mietityttämään, se kysyttiin ja selvitettiin.

– Näin myös itse tarkastusprosessi on täydellinen kun tarkastajien tietämys on tarkalla tasolla, Grill täsmensi.

Hän muistutti, että olympiavuosi on erittäin tärkeä asetarkastuksen kannalta. Tuleviin Lontoon olympialaisiin lähtevien ampujien varusteet tulla olla täydellisessä kunnossa, epäselvyyksiä tai avoimia kysymyksiä ei Lontooseen enää jätetä. Se asia on selvä. Näin myös Vierumäen ilma-aseiden Euroopan mestaruuskisojen asetarkastus täytyy olla teroitettuna täyteen osaamiseensa.

– Yhdessä oppimalla ja hyvällä yhteistyöllä se onnistuukin. Tänään saimme siitä hyvän esimerkin Vierumäellä,  Willi Grill päättää pohdintansa.

Puheenjohtaja Mikko Nordquistin syntymäpäivävastaanotto 4.1. Porissa

Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Mikko Nordquist täyttää 70 vuotta 4. tammikuuta. Hänellä on samana päivänä kotonaan syntymäpäivävastaanotto alkaen kello 12 (Ruutikellarintie 7, 28600 Pori).

Jos seurat tai yksityishenkilöt haluavat varata ajan onnitteluille, tulee se tehdä joko sähköpostilla (eeva.reunavuori@netti.fi) tai puhelimitse 050 353 7115 / Eeva Reunavuori.

Ilmoittautumiset aikojen sopimiseksi olisi hyvä saada ennen uutta vuotta, mutta viimeistään 2. tammikuuta. Tuloajat on jaksotettu klo 12, 13.30, 15 ja 16.30.