ETELÄ-SUOMEN ALUEEN HAULIKKOLEIRIT, TRAP & SKEET

Paikka:
Sipoon keskusampumarata (SSG:n rata), osoite: Ampumaradantie 105, Sipoo
Aika:
21.4.2013 (leiri 1)
2.6.2013 (leiri 2)
Ampumaohjelma:
6 sarjaa per leiri
Osallistumismaksu:
25€ sisältäen molemmat leirit ( sis. juomat + välipalaa)
Valmentajat:
Kyösti Konttavaara (skeet)
Mirka Kyyrönen (trap)
Ilmoittautuminen ja tiedustelut:
viimeistään 15.4.2013 mennessä osoitteeseen mirka.kyyronen@gmail.com tai 050 5515 345

Leiriohjelma:
klo
9.00                 KOKOONTUMINEN
9.15                 LUENTO KAHVIO ( Haulikko ammunta, rataturvallisuus, aseiden perusasiat)
10.00               AMMUNTAA ( sis videointia)
11.30               RUOKAILU / EVÄSTAUKO
12.00               AMMUNNAN PURKUA
12.30               AMMUNTAA ( sis videointia)
14.00               EVÄSTAUKO
14.15               AMMUNAN PURKUA
14.30               AMMUNTAA
15.30               PÄIVÄN LÄPIKÄYMINEN
16.00               KOTIA LÄHTÖ

suurenna kuva

Minna Leinonen on asettanut tavoitteekseen Rio de Janeiron paralympialaiset vuonna 2016. Kuvat: Lassi Palo

suurenna kuva

Sakari Paasonen ja 58:s SM-kultamitali.

suurenna kuva

Arto Rinne (HyMAS) ja SM-kilpailut järjestävän seuran logo.

suurenna kuva

MeSA:n puheenjohtaja Raimo Syväluoma avasi SM-kilpailut.

suurenna kuva

Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi toi liiton tervehdyksen Merikarvialle.

Minna Leinonen tähtäsi täydet 600 pistettä R5-luokassa ilmakiväärillä perjantaina Merikarvialla alkaneissa SM-kilpailuissa. Sitä tulosta lähdin hakemaan, ja kun sen nyt sain, olen onnellinen, Leinonen hymyili.

Viime syyskuussa järjestetyissä Lontoon paralympialaisissa Minna Leinonen ampui R5-luokassa ilmakiväärillä peruskilpailussa 599, mutta se ei kovatasoisessa kilpailussa riittänyt loppukilpailuun. Leinosen sijoitukseksi tuli 14:s.

– Paralympialaiset olivat pettymys, mutta olen päässyt sen yli. Viime syksy oli raskas siksi, että valmentajani Tapio Säynevirta kuoli, Leinonen sanoi Merikarvialla, jossa järjestetään ilmakiväärin ja ilmapistoolin SM-kilpailut.

Perjantaina alkaneissa ja sunnuntaina päättyvissä SM-kilpailuissa ovat mukana kaikki ikäluokat lukuun ottamatta tukiampujia. Ilmoittautuneita on kaikkiaan 620. Merikarvialla kisasuoritukset aloittivat vammaisampumaurheilijat, joita oli kaikkiaan 42. Keski-Suomen Ampujia edustava Leinonen tähtäsi 600 pistettä ilmakiväärillä R5-luokassa ja voitti Suomen mestaruuden.

– Olen kyllä onnellinen! Lähdin hakemaan 600 pistettä, ja sen nyt sain. Ensimmäisen kerran ammuin täydet pisteet vuonna 2004. Olen sen tuloksen ampunut nyt varmasti toistakymmentä kertaa, Leinonen kertoi.

– Sisäkymppejä oli paljon, mutta ei kuitenkaan kuuttakymmentä, vaan 56. Siinä jäi vielä parantamisen varaa, hän sanoi.

Leinonen, 31, voitti Ateenan paralympialaiset yhdeksän vuotta sitten. Kolmien kisojen konkarin tavoitteena ovat Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 2016 järjestettävät kisat.

– Varmasti jaksan sinne asti! Ne olisivat todella minulle neljännet paralympialaiset.

Leinonen on iloinen tilanteestaan: hänellä on uusi valmentaja ja uusi ase.

– Ase toimii erittäin hyvin. Se on ollut minulla nyt muutaman kuukauden ajan. Valmentajani Veijo Sivula on tehnyt hyvää työtä sen kanssa. Minulla on hyvä ja luottavainen olo tähän kauteen, Leinonen viittasi muun muassa lokakuussa Alicantessa järjestettäviin EM-kilpailuihin.

Miesten ja naisten yleisen sarjan kilpailut ammutaan lauantaina ja sunnuntaina. SM-mitaleista kilpailevat muun muassa äskettäin ilma-aseiden EM-kisoissa Suomea edustaneet kivääriampujat Juho Kurki, Henri Häkkinen, Marjo Yli-Kiikka ja Hanna Pitkänen sekä pistooliampujat Kai Jahnsson, Henri Rutanen, Mira Suhonen, Reetta Hynninen ja Tiina Jänkälä. Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Kurki, 21, tähtäsi Tanskan Odensessa järjestetyissä EM-kilpailuissa upeasti pronssia miesten ilmakiväärissä.

SM-kilpailut järjestää Merikarvian Seudun Ampujat (MeSA). Kilpailut ovat samalla MeSA:n 40-vuotisjuhlakilpailut. Puheenjohtaja Raimo Syväluoma toivotti tervehdyspuheessaan kisavieraat lämpimästi tervetulleiksi Merikarvialle. Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi puolestaan painotti yhdessä tekemisen merkitystä ja viittasi puheessaan liiton Me yhdessä -hankkeeseen. Yhdessä tekemisestä hän mainitsi esimerkkinä juuri Merikarvian, jossa MeSA saa järjestelytehtäviin apua useilta Lounais-Suomen ampumaseuroilta, ja elektronisia taululaitteita on saatu lainaksi muun muassa Kankaanpäästä, Tammisaaresta ja Salosta sekä Kuortaneen urheiluopistolta.

Ilmakiväärin ja -pistoolin SM-kilpailut
15.-17.3. Merikarvia

Tuloksia pe 15.3.

Ilmapistooli Y50: 1) Hannes Frigård SA 375, 2) Jukka Nikkari TSA 374, 3) Juha Valjus KAS 372, 4) Keijo Haapa-aho LSA 371, 5) Pasi Lehikoinen TiA 370, 6) Simo Saarenmaa RSA 369, 7) Pasi Koivunen TiA 369, 8) Seppo Nevansuu KuKu 369, 9) Kalle Kivi TSA 368, 10) Reijo Rantakangas LehA 368, 11) Risto Korhonen TiA 367, 12) Jouni Rapo TSA 366, 13) Antti Pesonen LAS 366, 14) Arvo Hakula NU 366, 15) Esko Tihinen OMAS 365, 16) Torsti Annala PorkkA 364, 17) Petteri Peura LA 363, 18) Kari Puoma-Korvela PiekSA 363, 19) Veikko Alanko HlAS 362, 20) Lauri Lauste SA 362, 21) Kenneth Mariani-Cerati RS 361, 22) Matti Hellsten KAS 359, 23) Jarmo Talka LuhA 359, 24) Erkki Leitilä LA 358, 25) Asko Hakomäki LSA 353, 26) Jyrki Kronqvist KSA 352, 27) Markku Koskivirta KAS 345.

Ilmapistooli Y60: 1) Juhani Öhman TiA 372, 2) Veijo Piironen P-HA 371, 3) Per-Erik Gammelgård NSK 369, 4) Vesa Savolainen PorkkA 367, 5) Tapio Kaitila V-SA 365, 6) Esko Halla-aho TiA 365, 7) Markku Leino IU 365, 8) Ahti Niskanen HanA 365, 9) Antti Tervola K-UAS 363, 10) Keijo Koski JjA 360, 11) Lawrence Mariani-Cerati RS 359, 12) Tapio Hänninen LA 359, 13) Jorma Laakso P-HA 359, 14) Seppo Hallikainen KaHa 359, 15) Jorma Åsbacka MA 358, 16) Vesa Ennevaara PorkkA 358, 17) Olavi Kivelä P-HA 358, 18) Heino Pitkäkangas KaHa 357, 19) Arvo Tuovila JuvA 357, 20) Raimo Lusenius LA 357, 21) Jaakko Savolainen HVA 354, 22) Tuomo Valtonen RSA 350, 23) Seppo Virtanen P-HA 350, 24) Pekka Siiskonen KeuSA 349, 25) Markku Rytkölä KaHa 349, 26) Tapani Purolinna LAS 348, 27) Eero Haapala PMS 348, 28) Pekka Ranua LA 346, 29) Veikko Ratsula TSA 346, 30) Seppo Junttila TSA 342, 31) Ismo Arvonen L-75 339, 32) Heikki Helassalo RSA 335, 33) Osmo Rutanen YK 332, 34) Juhani Tonteri LuhA 328.

Ilmapistooli Y70: 1) Seppo Mäkinen TSA 373, 2) Alpo Vehanen SA 355, 3) Heikki Yrjänäinen SsA 352, 4) Ulf Fagerstöm RS 351, 5) Kurt Wallden TSA 349, 6) Kalevi Pirskanen HeiA 347, 7) Antti Weijo LuhA 346, 8) Gunnar Ahopelto SsA 345, 9) Jyrki Varis JA 344, 10) Kari Nyrhinen TSA 338, 11) Pekka Lindfors SMY 338, 12) Matti Arvela TSA 323.

Ilmapistooli Y75: 1) Sakari Paasonen LAS 354, 2) Rauno Kiri KAS 353, 3) Erkki Karri KokMAS 352, 4) Seppo Laitakari HVA 347, 5) Reijo Turpeinen HaaAS 339, 6) Pertti Vehanen KUAS 332, 7) Reino Piispa RSA 305.

Ilmapistooli N50: 1) Helena Peltoniemi IU 370, 2) Eeva Vilander OSU 366, 3) Mirja Aho KokMAS 364, 4) Mir
ja Nevansuu KuKu 360, 5) Raija Vehanen K-UAS 356, 6) Kyllikki Heinä LAS 354, 7) Sirkka Savukari KAS 354, 8) Ritva Mykrä SA 353, 9)Tiina Malm KK-V 353, 10) Päivi Mariani-Cerati ESF 352, 11) Terttu Laakeri LSA 347, 12) Sirkka Ylistö MuurU 344, 13) Mirja Mäkynen IkA 325, 14) Anneli Turja LSA 324, 15) Sirkka Yli-Savola LAS 278.

Ilmakivääri N50: 1) Eila Väisänen MyA 373, 2) Sirkka Savukari KAS 372, 3) Minna Nygård KokMAS 368.

Ilmakivääri Y50: 1) Martti Luhtajärvi SäSA 379, 2) Reijo Huotari SoA 377, 3) Juhani Parviainen KAMS 376, 4) Markku Niemi AlavA 376, 5) Jarmo Järvelä KuusA 375, 6) Jari Lehtinen KSA 375, 7) Lauri Lauste SA 375, 8) Ilkka Ratamo SaSA 374, 9) Markku Haklin SaSA 373, 10) Matti Viljakainen SäSA 372, 11) Mikko Taussi OMAS 372, 12) Markku Ranta-Ylitalo KalMY 372, 13) Mauri Takala KuusA 370, 14) Mikko Kautto ÄäA 369, 15) Pekka Nummelin V-SA 368, 16) Markku Oinonen JA 366/15x, 17) Jouni Helander NU 366/13x, 18) Seppo Siukola AlavA 366/11x, 19) Jari Lahdenvesi PorkkA 365, 20) Kari Nevala TSA 364, 21) Veijo Sivula KSA 362, 22) Arto Rinne HyMAS 361, 23) Ari Karhu KuusA 359, 24) Harri Björkbacka LehA 357, 25) Kalervo Partanen NAME-88 352, 26) Heikki Pääkkönen KAMS 335.

Ilmakivääri Y60: 1) Kurt Thune PAS 371, 2) Mikko Mattila MyA 370, 3) Heikki Ranne SäSA 368, 4) Matti Rinnola V-SA 367, 5) Gustaf Strömbäck SkB 366, 6) Jorma Röppänen SäSA 365, 7) Ilmo Kinnunen RS 365, 8) Ismo Kärmeniemi ESA 363, 9) Kari Hallila ÄäA 362, 10) Ulf Friberg LAS 362, 11) Tapio Lehto VU-45 360, 12) Kalle Hämäläinen KonnA 360, 13) Heikki Saarinen KaA 360, 14) Ralf Westerlund RS 354, 15) Arvo Tolonen SoA 354, 16) Hannu Majalahti KaA 351, 17) Jarmo Engblom TSA 350, 18) Matti Korhonen OMAS 350, 19) Esko Törölä PAS 346, 20) Markku Koskenmäki KuKu 343, 21) Alpo Veijalainen HyMAS 342, 22) Antero Rantala OMAS 336, 23) Kalervo Salo V-SA 335, 24) Heikki Helassalo RSA 324.

Ilmakivääri Y70: 1) Erkki Perälä AlavA 362, 2) Pekka Lindfors SMY 362, 3) Paavo Pyykkönen SMY 353, 4) Kauko Kaartinen RS 352, 5) Mauri Heino KAS 344, 6) Kalervo Simi YK 343, 7) Aimo Rahikka KaA 342, 8) Tauno Törnudd P-HA 341, 9) Raimo Novari SaSA 327.

Ilmakivääri Y75: 1) Silmu Kuisma K-UAS 368, 2) Osmo Paavola V-SA 353, 3) Antti Tyrväinen P-HA 344, 4) Veli-Jukka Heliövaara P-HA 342, 5) Ossi Hellman TiA 338, 6) Tapio Virtanen V-SA 335, 7) Kaarlo Simonen NAME-88 334, 8) Veli Korjus TSA 315, 9) Pertti Harju LuhA 311.

Ilmakivääri R5, Y: 1) Minna Leinonen KSA 600, 2) Nina Berg NoSA 588.

Ilmakivääri R3, Y: 1) Jarkko Mylly HaaAS 598, 2) Erkki Pekkala HaaAS 597, 3) Tapani Meriläinen JA 594, 4) Veikko Palsamäki JA 591, 5) Timo Keskisimonen RaaA 590, 6) Kalervo Pieksämäki HaaAS 586, 7) Nico Järvinen MU 586.

Ilmakivääri R3, Y16: 1) Juho Ovaska TSA 283, 2) Olli Pyyhtiä OSU 263.

Ilmakivääri R5, Y20: 1) Matias Oksanen TSA 562, 2) Sampo Jokinen TSA 474.

Ilmakivääri R10/B4: 1) Heikki Pääkkönen KAMS 528.

Ilmakivääri R11/B4: 1) Heikki Pääkkönen KAMS 573.

Ilmakivääri R10/B1-B3: 1) Timo Nyström MA 584, 2) Pekka Kettunen IA 555, 3) Mauri Rantamäki SsA 514, 4) Erkki Juntikka MA 381.

Ilmakivääri R11/B1-B3: 1) Timo Nyström MA 600, 2) Pekka Kettunen IA 591, 3) Mauri Rantamäki PN 584, 4) Erkki Juntikka MA 571.

Ilmakivääri R2, Y60: 1) Touko Koivisto MU 343.

Ilmakivääri R5, Y50: 1) Seppo Levonperä HaaAS 392/30x, 2) Eija Murisoja HaaAS 392/24x.

Ilmakivääri R5, Y60: 1) Risto Murisoja HaaAS 399, 2) Erkki Pietilä HaaAS 392, 3) Risto Vassinen HeiA 389, 4) Taito Ohmero HaaAS 387, 5) Kalevi Mylly HaaAS 375.

Ilmakivääri R5, Y70: 1) Urpo Kilja HaaAS 394.

Ilmakivääri R5, Y75: 1) Sulo Nurmenniemi HaaAS 392, 2) Aimo Lassila HaaAS 389.

Ilmapistooli P1/Y: 1) Erkki Pekkala HaaAS 503, 2) Juha Nikupeteri PohjA 477, 3) Risto Heinistö SUA 462.

Lisää tietoa kilpailuista löydät täältä.

suurenna kuva

Merikarvian SM-kilpailuihin osallistuvat muun muassa kivääriampujat Marjo Yli-Kiikka ja Juho Kurki. Kuvassa tutkitaan Kurjen voittamaa EM-pronssimitalia Tanskan Odensessa. Kuva: Lassi Palo

Ilmakiväärin ja ilmapistoolin SM-kilpailut järjestetään Merikarvialla 15.-17. maaliskuuta. Kilpailuissa ovat mukana kaikki ikäluokat lukuun ottamatta tukiampujia. Ilmoittautuneita on kaikkiaan 625.

Merikarvialla kisasuoritukset aloittavat perjantaina vammaisampumaurheilijat, joita on 42. Mukana ovat esimerkiksi viime vuonna Lontoossa järjestetyissä paralympialaisissa kilpailleet kivääriampujat Minna Leinonen ja Veikko Palsamäki.

Miesten ja naisten yleisen sarjan kilpailut ammutaan lauantaina ja sunnuntaina. SM-mitaleista kilpailevat muun muassa äskettäin ilma-aseiden EM-kisoissa Suomea edustaneet kivääriampujat Juho Kurki, Henri Häkkinen, Marjo Yli-Kiikka ja Hanna Pitkänen sekä pistooliampujat Kai Jahnsson, Henri Rutanen, Mira Suhonen, Reetta Hynninen ja Tiina Jänkälä.

Heistä Lontoon olympialaisissa Suomea edustivat Jahnsson (Poliisien Ampumaseura), Suhonen (Kuortaneen Kunto) ja Yli-Kiikka (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura). Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Kurki, 21, tähtäsi Tanskan Odensessa järjestetyissä EM-kilpailuissa upeasti pronssia miesten ilmakiväärissä.

SM-kilpailut järjestää Merikarvian Seudun Ampujat (MeSA). Se saa järjestelytehtäviin apua useilta Lounais-Suomen ampumaseuroilta, ja elektronisia taululaitteita on saatu lainaksi muun muassa Kankaanpäästä, Tammisaaresta ja Salosta sekä Kuortaneen urheiluopistolta. Laitteita on kaikkiaan 70. Kisoja voi seurata myös internetin kautta, kertoo kisojen tiedotusvastaava Lauri Hakosalo.

MeSA:aa kohtasi viime vuoden heinäkuussa suurhävitys, kun Merikarvialla satoi vettä ennätyksellisen paljon. Sen seurauksena Vapaa-aikakeskus Rysässä sijaitseva MeSA:n ampumarata peittyi vedellä. Tämä merkitsi sitä, että ampumarata oli laitteineen ja rakennelmineen purettava pois ja ampumahalli oli rakennettava kokonaan uudelleen. Kaikki on nyt valmiina SM-kilpailuja varten.

SM-kilpailut ovat samalla MeSA:n 40-vuotisjuhlakilpailut. Puheenjohtaja Raimo Syväluoma on johtanut seuraa vuodesta 2003 lukien. MeSA:n ampumaradalla on pidetty parikymmentä SM-tasoista ampumaurheilukisaa.

SM-kilpailujen yhteydessä ammutaan ilmakiväärissä sekajoukkuekisa, jolla ei kuitenkaan ole SM-arvoa.

MeSA:n nettisivuilta löytyvät SM-kilpailujen osanottajat ja eräluettelot löytyvät täältä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt paikallisesti toimivien urheilun yhteistyöverkostojen eli urheiluakatemioiden toimintaan yhteensä 800 000 euroa.

Määräraha moninkertaistui aiemmasta 260 000 eurosta. Avustusten jakaminen siirrettiin samalla ministeriöön, aiemmin jako oli delegoitu Suomen Olympiakomitealle.

– Sekä harraste- että huippu-urheilussa siirretään nyt panostuksia paikalliselle tasolle, jossa pohja menestykselle luodaan. Akatemioiden osalta olemme samoilla linjoilla kuin huippu-urheilun muutosryhmä, jonka keskeisimpiä tavoitteita niiden kehittäminen on. On tärkeää mahdollistaa urheilu-uran, opintojen ja muun elämän yhteensovittaminen urheilijoiden arjessa, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoi.

Euromääräisesti suurimmat valtionavustukset saavat urheiluakatemiat, joihin on kiinnittynyt eniten Olympiakomitean tukiurheilijoita sekä maajoukkueurheilijoita ja joiden alueella on kattava opiskelupaikkatarjonta toisen ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Suurin avustus kohdentuu Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemialle ja toiseksi suurimmat Tampereen ja Turun urheiluakatemioille.

Ministeriön tiedotteessa todetaan, että määrärahalla tuetaan paikallisen koordinaation edellytyksiä, jotta urheilijoille saadaan luotua joustavia ratkaisuja valmentautumiseen sekä harjoitteluun koulu- ja opiskelupäivän yhteydessä.

– Koordinaatio tarkoittaa jatkuvaa vuoropuhelua oppilaitos- ja kouluverkoston, seurojen, lajiliittojen ja kuntien kanssa. Myös esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta akatemiaurheilijoille voidaan parantaa tämän tuen avulla. Valmentajapalkkausten osalta sen sijaan edellytämme, että valmentajat kiinnittyvät akatemiaympäristöön Olympiakomitean tukien sekä seurojen ja lajiliittojen kanssa toteuttavien ratkaisujen turvin, Arhinmäki linjasi.

Aikaisemmin 260 000 euron määräraha delegoitiin Suomen Olympiakomitealle, joka jakoi sen kymmenelle huippu-urheiluakatemialle. Tätä vuotta koskevassa valtion talousarviossa määrärahaa korotettiin 800 000 euroon. Ministeriön toteuttama valtionavustushaku on ollut kaikille urheiluakatemioille avoin. Avustushakemuksia vastaanotettiin 18 kappaletta, ja kaikille myönnettiin avustusta.

Ennen määrärahan myöntämistä ministeriö pyysi Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköltä lausunnon kunkin urheiluakatemian merkittävyydestä huippu-urheiluverkostossa ja näiden toiminnasta suhteessa akatemiaohjelman tavoitteisiin.

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

SAL:n Lounais-Suomen aluejaosto kutsuu alueen seuroja osallistumaan SAL:n Lounais-Suomen alueen kevätkokoukseen 27.3.2013, klo 19.00 alkaen. Kokous pidetään Eurassa, Ruukin Helmessä. Kokouspaikan osoite on Kuntolantie 8, 27500 Eura (Kauttua)

Kankaanpään Ampujat järjestivät tuoreelle EM – pronssimitalisti Juho Kurjelle mitalikakkukahvit omalla kotiradallaan. Mistä kaikki on saanut alkunsa?

Toivon, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa, Risto Aarrekivi sanoi Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa, joka järjestettiin perjantaina Helsingin Messukeskuksessa.

Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa kerrottiin muun muassa ampumaratalain ja puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista ampumaratojen omistussuhteisiin. Samalla pohdittiin ammuntaharrastuksen tulevaisuutta harrastusmahdollisuuksien vähetessä sekä keskusteltiin, mitä nämä uudistukset merkitsevät todellisessa elämässä.

– Meillä on lukuisia haasteita edessä. Niistä selviämme vain toimimalla avoimesti ja realistisesti. Meidän pitää koota rivit yhteen ja lähteä tutkimaan asioita yhdessä, sillä vain niin tekemällä saadaan hyviä ratkaisuja, Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja ja Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja Risto Aarrekivi sanoi seminaarin avauspuheenvuorossaan.

– Välillä tuntuu siltä, että viranomaismääräysten vyöryyn läkähtyy. Toivoisinkin välillä myös kädenojennuksia jatkuvien ”ordereiden” sijaan. Toivon sitäkin, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa – se on järjestäytynyttä, hyvää ja ihmisiä liikuttavaa, Aarrekivi sanoi.

Seminaari oli tarkoitettu ampumaurheilu- ja metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hallitusten ja johtokuntien jäsenille, ratavastaaville ja muille ampumaharrastuksen turvallisuudesta kiinnostuneille sekä kuntasektorilla työskenteleville viranomaisille.

Senaattikiinteistöjen toimialajohtaja Jari Panhelainen kertoi, mitä ampumaradoille tapahtuu Puolustusvoimien luopuessa niistä. Seminaarin puheenjohtajana toiminut Helsingin Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Caspar von Walzel sanoi ennen Panhelaisen ”tunteita herättävää puheenvuoroa, ettei seminaariväki ampuisi viestintuojaa”.

Panhelainen avasi Puolustusvoimien uudistuksen ampumarata-alueiden liittyviä visioita ja näkemyksiä. Perusajatus on, että Puolustusvoimien käytön päättyessä päättyy samanaikaisesti myös kaikkien niiden toimijoiden käyttö, jotka ovat olleet alueella Puolustusvoimien luvalla ja vastuulla. Käyttäjiä ovat muun muassa muut viranomaiset, vapaaehtoinen maanpuolustus sekä ampuma- ja metsästysseurat.

Panhelaisen mukaan edellytyksiä ampumatoiminnan jatkumiselle ovat maanomistajan ja kunnan tahtotila, kaavoitus sekä ympäristö- ja muut luvat.

– Pidän hyvänä, että kunta olisi mukana, koska yksittäinen seura ei pysty pilaantunutta maata yksin käsittelemään ja kantamaan vastuuta, Panhelainen totesi.

Hän myös mainitsi, että ampumaratatoiminnan jatkuessa Senaattikiinteistöt myy tai valtio-osakkaan kyseessä ollessa vuokraa kyseessä olevat alueet, mikäli vastuullinen toimija löytyy. Ampumaratatoiminnan jatkaminen estää kuitenkin pääsääntöisesti muun varuskunta-alueen uusiokäytön, Panhelainen sanoi. Kun hän oli selvittänyt lyhyesti, mitä radoille tapahtuu, hän sanoi ottavansa seuraavaksi ”vyöryn vastaan”. Vyöryä ei tullut, vaan tilanteeseen suhtauduttiin varsin maltillisesti.

Sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoi miten ampumaratoja kohdellaan kunnallisina liikuntapaikkoina valtionavustuksissa. Valtio on linjannut liikuntapaikkarakentamisen suunnan vuonna 2011. Painopistealueita ovat lasten ja nuorten liikkumisympäristön kehittäminen, terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, joka on Pirin mukaan tullut ”viimeksi kuluneiden vuosien aikana entistä tärkeämmäksi”.

– Kaavoitus on vaikea asia tietenkin. Mutta mitään ei saa, jos ei hae. Liikuntapaikkahankkeen valtionavustushakemus toimitetaan ELY-keskukseen vuoden loppuun mennessä, Piri sanoi ja neuvoi mistä ohjeita ja lomakkeita löytyy.

– Valtionapuviranomainen kiinnittää hakemuksessa huomiota erityisesti muun muassa hakijakelpoisuuteen, liikuntapaikan tarpeeseen sekä rakentamisvalmiuteen ja rahoitukseen. Valtionavun määrä on harkinnanvarainen.

Piri mainitsi lopuksi liikuntapaikkarakentajan riesat eli NIMBY-ilmiön (not in my back yard).

– Ampumarataa ei moni halua naapuriinsa, mutta toisaalta voi kysyä, miksi sitten muuttaa naapuriin. Ampumaratoja voidaan kyllä rakentaa, kunhan ympäristö on oikea, Piri sanoi esityksensä lopuksi.

Entä kuinka etenee Kouvolan ampumaharrastuskeskushanke? Kouvolan Urheiluampujien (KUA) puheenjohtaja Kai Lampi kertoi, että Yrtinkankaan ampumaurheilukeskus tulee tarjoamaan paikan laadukkaalle ampumaharrastustoiminnalle ja SM-tasoisten kilpailujen järjestämiselle. Polun päässä on näky haulikkoammuntaan keskittyvästä kansainvälisen tason urheilukeskuksesta.

– Uuden radan sijoituspaikaksi oli kuusi vaihtoehtoa, joista Yrtinkankaan alue osoittautui ylivoimaiseksi parhaaksi. Se on jo seutukaavassa ampumarata, ja se on seura- ja harrastustoimintaan hyvin soveltuva paikka, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivujen mukaan suunnitelmassa on neljä trap- ja neljä skeet-rataa. Luotilajeista on esitetty ampumaradat 100m luodikkoradalle ja kahdelle hirviradalle sekä practical-ampumapaikoille.

Kouvolan seudulla toimii neljä ampumaseuraa, joissa on yhteensä 1276 jäsentä. Lisäksi kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä 4293 jäsentä. KUA on nyt yksi paikkakunnan isoimmista urheiluseuroista noin 300 jäsenellään. Uuden haulikkoradan perustamistarve todettiin Lammen mukaan jo 1990-luvulla. Selvitys radan perustamisedellytyksistä valmistui vuonna 2005.

– Kouvolan 33 ampumaradan melualueella asuu noin 10 500 ihmistä. Tehokkain keino vähentää melua on keskittää toimintaa, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivuilla todetaan, että ampumaradan perustaminen on taloudellisesti haastava tehtävä, mutta selvityksissä on osoitettu, että edellytykset hankkeen toteuttamiselle ovat olemassa. KUA tulee vastaamaan keskuksen toiminnan käynnistämisestä ja myöhemmin ylläpitämisestä. Kouvolan kaupunki on ollut mukana suunnitelmissa.

Haulikkoradan rakentaminen on Lammen mukaan ”haastavaa toimintaa”. Kustannusarvio uuden radan rakentamisesta ”neitseelliseen ympäristöön” on tällä hetkellä noin 700 000 euroa.

Suomen Ampumaurheiluliitto esittäytyy perjantaina Helsingin Messukeskuksessa avatuilla GoExpo-messuilla. Yleisöllä on mahdollisuus kokeilla, miltä tuntuu ampua haulikkosimulaattorilla ja Noptel-laitteella.

Ampumaurheiluliiton edustajat Timo Rautio ja Rainer Hirvonen olivat heti perjantai-iltapäivänä kiireisiä, sillä kävijöitä oli runsaasti. Ampumaurheiluliiton löydät osastolta 6 u 95.

GoExpo-messuilla saa yhdeksän tapahtumaa samalla lipulla: fillari, Kunto, Golf, Retki, Kalastus, Metsästys, Ball Sports, Kuva&Kamera sekä Helsinki Horse Fair. Esittelyssä on kymmeniä lajeja ja niiden ympärillä satoja ohjelmia eli osallistu, kokeile ja opi uutta!

Järjestäjät muistuttavat allergikkoja siitä, että hevoset valloittavat Messukeskuksen hallit 1-3 lauantaina ja sunnuntaina.

GoExpo-messut ovat avoinna perjantaina kello 19:ään asti. Lauantain aukioloaika on kello 10-18 ja sunnuntain kello 10-17.

Lisää tietoa GoExposta löydät täältä.

Tikkahalli, Kirkkotie 11 ke 20.3.2013 klo 18.30 Sääntömääräiset kevätkokousasiat Tervetuola!

suurenna kuva

Kankaanpään Ampumaurheilijoiden puheenjohtaja Eero Eloranta luovutti MegaLink-kortin Juho Kurjelle.

suurenna kuva

Tärkeimmät tukijat eli äiti Minna ja isä Jarmo Juho Kurjen kanssa yhteiskuvassa.

suurenna kuva

Valmentaja Mauri Röppänen ja Juho Kurki aluejaoston antamien kukkien kera.

suurenna kuva

Mikko Nordquist onnittelee Juho Kurkea.

Kankaanpään Ampumaurheilijat järjesti tuoreelle ilmakiväärin EM-pronssimitalistille Juho Kurjelle mitalikakkukahvit kotiradallaan. Samalla radalla alkoi Kurjen ampumaura yksitoista vuotta sitten.

KaA:n juhlatilaisuus järjestettiin ampumakouluillan harjoitusten päätteeksi. Paikalla oli ampumakoululaisia sekä muuta seura- ja kannustusjoukkoa. Ensimmäisten onnittelijoiden joukossa oli Suomen Ampumaurheiluliiton entinen puheenjohtaja Mikko Nordquist. Hän totesi, että Juholta on nyt henkinen paine poissa ja mitali kaulassa.

– Tästä on helppo jatkaa eteenpäin kohti suurempia voittoja, Nordquist sanoi.

Lounais-Suomen alueen onnittelutervehdyksen toivat Jarmo Engblom ja Matti Viljakainen. Engblom kiitteli Kurkea hyvin tehdystä työstä, joka tällä tavoin kohdistui myös alueeseen ja sen valmentajiin. Aluejaosto onnitteli myös valmentaja Mauri Röppästä ja totesi, että entisen huippuampujan antamat opit ja neuvot ovat siivittäneet Kurjen huippuampujaksi.

Kankaanpään Ampumaurheilijoiden puheenjohtaja Eero Eloranta luovutti Kurjelle Mega Link -taululaitteiden ampumakortin, johon oli ladattu 9999 laukausta tulevia harjoituksia varten.

Kurki aloitti ampumakoulun yksitoista vuotta sitten samalla radalla, jossa nyt juhlittiin nyt hänen EM-pronssimitaliaan. Rata sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Kurjen kodista. Onnitteluja saivat myös tärkeää tukea antaneet Kurjen isä Jarmo ja äiti Minna.

Nykyiset ampumakoululaiset hypistelivät ihaillen Kurjen tuoretta pronssimitalia.  Kurki vastaili nuorten kysymyksiin ja kannusti heitä jatkamaan ammuntaharrastusta. Kurki on ennättänyt ampua uransa aikana reilusti yli 100 000 laukausta. Viime vuoden laukausmäärä oli noin 25 000 laukausta, mutta jatkossa määrät tulevat edelleen nousemaan. 

Työpaikalla on myös merkitystä harjoitteluun. Kurjen työsuhde Puolustusvoimissa päättyi helmikuun lopussa, mutta tavoitteena on edelleen saada sieltä pysyvä työpaikka, jotta harjoittelu Rio de Janeiron olympialaisiin (2016) olisi mahdollista täysipainoisesti. Nyt Kurki nauttii hetken mitalista ja aloittaa pian harjoittelun ja keskittymisen tuleviin kilpailuihin.

Teksti ja kuvat: Matti Viljakainen