Arkistot

Tehoryhmän valintaleiri Vierumäellä

Luotilajien tulevaisuudenlupaukset kokoontuivat tehoryhmän valintaleirille viikonloppuna Vierumäelle.

Leirille oli ilmoittautunut kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin lajeihin yhteensä 65 ampujaa. Valmentajat ja huoltajat mukaan lukien leirille kokoontui toistasataa osallistujaa.

Lajitekniikkaharjoitusten ja fyysisen kunnon testien lisäksi ohjelmassa olivat muun muassa luennot antidopingtoiminnasta ja ampujan taitoharjoittelusta sekä harjoittelun suunnittelusta.

SAL:n hallitus vahvistaa tehoryhmään valitut urheilijat kokouksessaan 11. joulukuuta.

Leiri huipentui sunnuntain Suomi–Viro -ilma-asemaaotteluun ja leirikilpailuun.

Teksti: Pirjo Peltola

Kuvia löydät täältä.
 

Suomi voitti Viron tasaisessa ilma-asemaaottelussa

Suomi voitti niukasti Viron Vierumäellä sunnuntaina ammutussa nuorten ilma-asemaaottelussa. Voittopisteet isäntämaalle olivat 90-86.

Maaottelun parhaan henkilökohtaisen suorituksen suomalaisittain teki poikien ilmakiväärikilpailussa Cristian Friman. Peruskilpailussa hän sivusi omaa ennätystään 584 ja vei myös nimiinsä jännittävän finaalin.  

Muut lajivoitot matkasivat naapurimaahan. Suomi onnistui kuitenkin saamaan kokoon tasaisen varman joukkueen. Ottelun voitto varmistui Suomelle viimeisessä finaalissa, jossa Karri Turunen ja Joonas Kuusela taistelivat ilmapistoolilla mitalisijoille.

Suomen joukkue oli luonnollisesti iloinen ja tyytyväinen saavutuksestaan.

– Onhan tämä maaottelu hävitty jopa yhden pisteen erolla, muisteltiin palkintojenjaossa.

Teksti: Pirjo Peltola

Kuvia löydät täältä.

Oheisissa liitteissä Viro-maaottelun tulokset.

Ampumaurheilukoulun ohjaajakoulutus Rovaniemellä

Ampumaurheilukoulun ohjaajakoulutus järjestetään Rovaniemellä Vaihdekadun ampumaradalla. Koulutus järjestetään kolmessa jaksossa. Ensimmäinen jakso pidetään 18.11. klo 17.00-20.00, toinen 25.11. ja kolmas 2.12. Osoite Vaihdekatu 2, Rovaniemi.

Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ohjaamaan lapsia ja nuoria ampumaurheilukoulussa. Kurssille osallistuminen ei vaadi valmistautumista etukäteen.

Kurssiin kuuluu sekä lajiosa että yleisosa.

Lajiosa:
Ampumaurheilu lapsen harrastuksena, ilmakivääri- ja ilmapistooliammunnan perustekniikoiden opettaminen ja ampumaurheilukoulun järjestäminen.

Kurssin suorittanut:
– hallitsee turvallisuusasiat
– osaa suunnitella ja toteuttaa harjoitustapahtumat
– hallitsee ilmakivääri- ja ilmapistooliammunnan opetusmenetelmät
– osaa neuvoa myös apuohjaajia avustamisessa ja
– ymmärtää lasten urheilun lähtökohdat.

Kurssi pidetään kolmessa jaksossa 18.11., 25.11. ja 2.12. kello 17.00 alkaen ja paikkana on Vaihdekadun ampumarata, Vaihdekatu 2, Rovaniemi
Kurssi päättyy n. klo 20.00

Osallistumismaksu 50€ /kurssilainen sisältää koulutuksen ja materiaalin.

Kouluttajana on Atso Sipola.

Ilmoittautumiset:
Mika Tikkaselle 15.11. mennessä sähköpostitse,
mika.tikkanen@santasport.fi
puh. 040 5223259

Juho Kurki neljäs ilmakiväärin maailmancupin finaalissa

Juho Kurki kuvattuna EM-kilpailuissa.

Maailmancupin finaalin ensikertalainen Juho Kurki selviytyi urakastaan hienosti, sillä hän sijoittui neljänneksi Saksan Münchenissä lauantaina järjestetyssä ilmakiväärin kilpailussa.

Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kivääri- ja pistoolilajien finaalit alkoivat Münchenissä perjantaina ja päättyvät maanantaina. Miesten ilmakivääri kilpailtiin lauantaina. Mukana oli lajin kymmenen kauden parasta ampujaa, heidän joukossaan Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Juho Kurki.

Kurki oli toinen suomalainen, joka osallistui ISSF:n tämän kauden maailmancupien finaaleihin. Satu Mäkelä-Nummela sijoittui naisten trapissa samoin neljänneksi lokakuussa käydyssä haulikkolajien finaalitapahtumassa.

Kauden aikana Kurki sijoittui kolme kertaa kahdeksan parhaan joukkoon maailmancupien kilpailuissa. Sijoituksista kaksi tuli ilmakiväärissä ja yksi pienoiskiväärissä. Hän voitti maaliskuussa ilmakiväärin EM-pronssia Tanskan Odensessa.

Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi sanoi ennen Münchenin-matkaa, että Kurki harjoitteli ensimmäistä MC-finaaliaan varten hyvin. Se näkyi ja kannatti, sillä Münchenin peruskilpailussa Kurki tähtäsi 626,0 pistettä (104,5+105,4+104,1+105,4+102,0+104,6), jotka oikeuttivat siinä vaiheessa neljänteen sijaan.

Pääsy kahdeksan parhaan finaaliin näytti helpolta, mutta Kurjen mukaan ”tekeminen ei ollut ihan helppoa”. Viidenteen sarjaan tulivatkin ”umpisurkeat” pisteet. Muut sarjat sen sijaan olivat tasaisen hyviä.

– Hyvä kuitenkin, että keskinkertaisenakin päivänä saa tehtyä tuollaisen tuloksen. Tavoitteena pitää olla sekä naisilla että miehillä – Suomessakin – sellainen 105 pisteen taso, jatkuvasti ja joka sarjalla. Siis jos meinaa jotenkin pärjätä maailmalla. Siihen ei riitä 15 000-20 000 laukausta vuodessa, vaan tuplat ja ajatuksella, Hirvi painotti.

Peruskilpailun parhaan tuloksen 629,2 pistettä ampui kisan nuorin osanottaja, vuonna 1996 syntynyt Kiinan Haoran Yang. Hän oli lopulta kisan ykkönen. Kiinalaiset ottivat kaksoisvoiton, sillä Yang oli ykkönen ja Tao Wang kakkonen. Kaksikolla oli eroa 0,2 pistettä. Pronssin nappasi Italian Niccolo Campriani.

Yangin kausi oli erinomainen, sillä aiemmin hän voitti kaksi ilmakiväärin maailmancupin kilpailua (München ja Fort Benning).

Kurki oli tyytyväinen finaalisuoritukseensa.

– Se oli hyvä päätös kaudelle. Vain kolme oli tänään parempia. Tästä on hyvä jatkaa, hän sanoi.

Hirven mukaan Kurjen kilpailu meni ”melko hyvin”.

– Koko finaalin ajan oli tiukkaa. Juho parantaa tekemistään finaalissa koko ajan. Nyt se muistutti jo sitä, mitä on harjoiteltu, Hirvi summasi.

Miesten ilmakiväärin maailmancupin finaalissa viimeisin suomalaismitali on tullut vuonna 2009, kun Henri Häkkinen sijoittui kolmanneksi. Sitä ennen kiväärilajien MC-finaalin mitaleille ylsi Juha Hirvi, vuonna 1998.

Joulukuussa 22 vuotta täyttävältä Kurjelta menivät viime vuoden Lontoon olympialaiset harmittavasti sivu suun. Hän jäi olympiapaikasta yhden pisteen päähän viimeisessä mahdollisessa kilpailussa. Kurki onkin sanonut jo vuosi sitten, että hänen kaikki tekemisensä tähtää nyt Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 2016 järjestettäviin seuraaviin kesäolympialaisiin.

Kurki oli ilmakiväärin maailmancupin finaalin kolmanneksi nuorin ampuja. Yangin lisäksi häntä nuorempi oli vuonna 1993 syntynyt Valko-Venäjän Ilja Tsharheika, joka oli kisassa viides.

Kiinalaiset juhlivat lauantaina, sillä miesten kaksoisvoiton lisäksi Kiinalla oli naisten ilmakiväärissä kolme ampujaa viiden parhaan joukossa. Ykkönen oli Kiinan Siling Yi. Toiseksi sijoittui Serbian Ivana Maksimovic ja kolmanneksi Kiinan Liuxi Wu. Saksan Sonja Pfeilschifter oli neljäs ja Kiinan Jing Chang viides.

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Moskovassa helmi-maaliskuussa ja ISSF:n neljän vuoden välein järjestettävät kaikkien lajien MM-kilpailut syyskuussa Espanjan Granadassa. Granadassa jaetaan jo ensimmäiset olympiapaikat Rio de Janeiroon.

ISSF:n kivääri- ja pistoolilajien maailmancupin finaali
8.-11.11. München, Saksa

Tuloksia la 9.11.

Miesten 10m ilmakivääri 60 ls + finaali: 1) Haoran Yang Kiina 205,9 (629,2), 2) Tao Wang Kiina 205,7 (624,2), 3) Niccolo Campriani Italia 185,9 (625,5), 4) Juho Kurki Suomi 164,9 (626,0), 5) Ilja Tsharheika Valko-Venäjä 143,6 (625,1), 6) Qinan Zhu Kiina 122,5 (628,9), 7) Peter Sidi Unkari 101,5 (626,9), 8) Sergei Richter Israel 81,6 (620,1), 9) George Moldoveanu Romania 619,4, 10) Dempster Christenson Yhdysvallat 618,9.

Lisää tietoa kilpailuista täällä

Apuväline-messut päätökseen Tampereella – Ampumaurheiluliiton osasto oli suosituimpia

Apuväline-messut ja Liikuntamaa keräsivät yhteen eri vammaisryhmät, kuntoutus-, hoiva- ja apuvälinealojen ammattilaiset. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa vieraili kolmen päivän aikana 12 500 messuvierasta, 7.-9.11.2013. Suomen Ampumaurheiluliitto oli osastollaan mukana Liikuntamaassa.

Liikunta tuo hyvinvointia ja iloa kaikille. Harrastusmahdollisuuksia on maailmassa uskomaton määrä. Uskomaton oli myös Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n järjestämä Liikuntamaa. Esillä oli laaja valikoima vammaisliikunnan lajeja, lähes viidelläkymmenellä toimintapisteellä.

Yleisö pääsi kokeilemaan mm. pyörätuolikoripalloa, – sulkapalloa ja jopa –rugbya. Liikuntamaan lajivalikoimassa oli tietysti Ampumaurheiluliiton osasto. Muista lajeista oli tarjolla mm. sokkopingistä, jousiammuntaa, pyörätuolimiekkailua, sisäcurlingia, kelkkajääkiekkoa ja pystyipä simulaattorin  kautta haastamaan itsensä Leo-Pekka Tähden.

Erilainen koulupäivä
Erilainen koulupäivä tarjosi Tampereen seudun koululaisille mahdollisuuden tulla viettämään Liikuntamaahan liikunnallinen ja takuulla tavallisesta poikkeava koulupäivä, jonka aikana sai kokeilla eri vammaisurheilun lajeja ja sovelluksia. Erilainen koulupäivä oli kouluille tarjolla Liikuntamaassa torstaina 7.11. ja perjantaina 8.11. Ja niin kuin arvata saattoi Ampumaurheiluliiton osastolla riitti vilskettä. 

Apuväline-messut järjestettiin nyt 15. kerran. Seuraavan kerran alan verkostot kokoontuvat Tampereelle 5.-7.11.2015. Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n Liikuntamaa järjestetään jälleen samanaikaisesti.

Kuvia tästä. 

Juho Kurki valmis maailmancupin finaaliin

Juho Kurki.

Juho Kurki päättää pitkän kautensa ilmakiväärin maailmancupin finaalissa, joka kilpaillaan lauantaina Saksan Münchenissä.

Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Juho Kurki on toinen suomalainen, joka osallistuu Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) tämän kauden maailmancupien finaaleihin. Satu Mäkelä-Nummela sijoittui naisten trapissa neljänneksi lokakuussa käydyssä haulikkolajien finaalitapahtumassa.

Kivääri- ja pistoolilajien finaalit alkoivat Münchenissä perjantaina ja päättyvät maanantaina. Miesten ilmakiväärin paremmuudesta kilpaillaan lauantaina. Mukana on lajin kymmenen kauden parasta ampujaa. Kurki sijoittui kolme kertaa kahdeksan parhaan joukkoon maailmancupien kilpailuissa. Sijoituksista kaksi tuli ilmakiväärissä ja yksi pienoiskiväärissä. Maaliskuussa hän voitti ilmakiväärin EM-pronssia Tanskan Odensessa.

– Juhon tekeminen näytti hyvältä, ja kaikki on ainakin harjoitusten perusteella mahdollista. Treenit menivät ookoo, Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi kertoi puhelimitse perjantai-iltana.

Hirvi sanoi ennen Münchenin-matkaa, että Kurki harjoitteli ensimmäistä MC-finaaliaan varten hyvin.

– On hieno homma, että Juho kilpailee finaalissa muiden maailman huippujen kanssa.

Vaikka Kurki täyttää ensi kuussa 22 vuotta, on hän vasta kolmanneksi nuorin ampuja finaalissa. Häntä nuorempia ovat Kiinan Haoran Yang (synt. 1996) ja Valko-Venäjän Ilja Tsharheika (synt. 1993).

Kurjelta menivät viime vuoden Lontoon olympialaiset harmittavasti sivu suun. Hän jäi olympiapaikasta yhden pisteen päähän viimeisessä mahdollisessa kilpailussa. Kurki onkin sanonut jo vuosi sitten, että hänen kaikki tekemisensä tähtää nyt Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 2016 järjestettäviin seuraaviin kesäolympialaisiin.

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Moskovassa helmi-maaliskuussa ja ISSF:n neljän vuoden välein järjestettävät kaikkien lajien MM-kilpailut syyskuussa Espanjan Granadassa. Granadassa jaetaan jo ensimmäiset olympiapaikat Rio de Janeiroon.

ISSF:n kivääri- ja pistoolilajien maailmancupin finaali
8.-11.11. München, Saksa

Miesten 10m ilmakivääri: George Moldoveanu Romania, Qinan Zhu Kiina, Haoran Yang Kiina, Peter Sidi Unkari, Tao Wang Kiina, Sergei Richter Israel, Ilja Tsharheika Valko-Venäjä, Dempster Christenson Yhdysvallat, Juho Kurki Suomi ja Niccolo Campriani Italia.

Lisää tietoa kilpailuista löydät täältä.

Antti Tyrväinen menestyi myös ampumaurheilijana

Ampumahiihdon ensimmäinen suomalainen olympiamitalisti Antti Tyrväinen on kuollut. Hän menehtyi 13. lokakuuta nopeasti edenneen sairauden murtamana Tampereella. Hän oli syntynyt Ylöjärvellä 5. marraskuuta 1933.

Antti Tyrväinen työskenteli lentokonehuoltoupseerina Hämeen lennostossa Tikkakoskella ja viimeisimmät vuodet Lapin lennostossa Rovaniemellä. Monet ilmavoimien lentokonetyypit ovat olleet hänen huoltonsa kohteina. Sotilasmestari Tyrväinen jäi eläkkeelle vuonna 1979.

Tyrväinen voitti hopeaa ampumahiihdon 20 kilometrin matkalla Squaw Valleyn talviolympialaisissa vuonna 1960. MM-hopeaa hän saavutti vuosina 1962 Hämeenlinnassa ja 1963 Seefeldissä. Lisäksi hän oli voittamassa joukkuekilpailun MM-kultaa vuonna 1961 ja MM-hopeaa 1962 sekä 1963.

Ampumahiihdon MM-pronssille Tyrväinen ylsi vielä vuonna 1965 Elverumissa. Myöhempinä vuosina hän toimi Ampumahiihtoliiton ja Puolustusvoimien valmennustehtävissä.

Tyrväinen menestyi myös ampujana. Hän saavutti EM-hopeaa vapaakiväärillä polvelta ja EM-pronssia 3×40 laukauksen kisassa vuonna 1963 Oslossa.

Vuoden urheilija-äänestyksessä Tyrväinen sijoittui kolmanneksi vuonna 1963. Päällystöliiton Vuoden urheilijaksi hänet valittiin kolme kertaa. Opetusministeriön Pro Urheilu-palkinto hänelle myönnettiin vuonna 2004.

Työn ja ampumaurheilun ohessa Tyrväinen kävi vuosittain hirvijahdissa. Suoritti vielä elokuussa hirvikokeen. Hän hoiti usein Soile-tyttären ratsuhevosia ja omakotitalon kunnostustyöt olivat hänelle mieluisia. Tyrväinen osallistui vielä kesällä moniin ampumakilpailuihin. Harmitteli, kun heikkenevä kunto esti osallistumisen lähestyviin veteraaniampujien PM-kisoihin.

Yhteiset kesän ja talven treeniharjoitukset Tikkakosken vaativassa maastossa Tyrväisen, edesmenneiden mestariampuja Vilho Ylösen ja lennoston liikunta-aliupseeri Veikko Hyvärisen seurassa ovat jääneet pysyvästi mieleeni. Hiki virtasi, periksi ei kukaan antanut.

Tyrväinen oli erityisen pidetty henkilö työyhteisössä ja urheilijoiden parissa. Hänellä oli eteenpäin suuntautunut ja positiivinen elämänkatsomus. Hymy oli herkässä.

Laaja ystäväjoukko tapasi Antti Tyrväisen viimeisen kerran kesäkuussa Wanhojen Hiihtoveikkojen 60-vuotisjuhlissa Jyväskylässä.  Nämä urheilukaverit kantavat Antin myös haudan lepoon.

Läheistä isää jää kaipaamaan tytär Soile ja hänen puolisonsa.

Antti Tyrväisen siunaustilaisuus on Tampereella, Lamminpään isossa kappelissa, lauantaina 16. marraskuuta kello 12.00.

Pekka Toivonen
Liikuntaneuvos

Kirjoittaja on vainajan pitkäaikainen työ- ja urheilukaveri.

Suomen ja Viron joukkueet viikonlopun maaotteluun

Suomen ja Viron pojat ja tytöt kohtaavat ensi sunnuntaina eli 10. marraskuuta Vierumäellä käytävässä ilma-asemaaottelussa.

Vierumäellä järjestetään viikonloppuna myös tehoryhmän valintaleiri, jota kautta voi päästä mukaan nuorten tehoryhmävalmennukseen. Valintaleiri sisältää ampumatestin, fyysisen kunnon testauksen ja haastattelun. Valintaleiri on tarkoitettu 14–19-vuotiaille kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin ampujille.

Valintaleiri alkaa perjantaina 8. marraskuuta ja loppuu sunnuntaina.

Suomi–Viro -maaottelu 10.11.

Suomen joukkue

Pistooli
Tytöt: Emma Numminen (Esbo Skytteförening), Noora Kivistö (Seinäjoen Seudun Ampujat), Essi Anttila (Sodankylän Ampujat). Varalla: Anna Lakkisto (Turun Seudun Ampujat)
Pojat: Karri Turunen (Nurmeksen Ampumaseura), Joonas Kuusela (Sodankylän Ampujat), Konsta Kivi (Turun Seudun Ampujat). Varalla: Niko Roos (Rauman Seudun Ampujat)
Valmentajat: Juhani Forsman, Jyrki Latvala

Kivääri
Tytöt: Inka Havukainen (Kiteen Ampujat), Jasmin Mattila (Sodankylän Ampujat), Saana Peltonen (Keuruun Seudun Ampujat). Varalla: Mira Ojanen (Punkalaitumen Kunto) 
Pojat: Cristian Friman (Esbo Skytteförening), Jone Lång (Kankaanpään Ampumaurheilijat), Matias Pukaralammi (Kankaanpään Ampumaurheilijat). Varalla: Mika Ketola (Kauhavan Ampujat)
Valmentaja: Jari Markkinen

Viron joukkue

Kivääri
Tytöt: Julia Soboleva, Valeria Koljuhina, Anette Caroline Köre. Muut kilpailijat: Karita Ers, Marjana-Kristiina Meronen, Olivia-Stella Salm
Pojat: Anton Farforovski, Pavel Fotjev, Kaur Laurimaa

Pistooli
Tytöt: Maire Liidlein, Merje Tenso, Kristiina Kai
Pojat: Peeter Olesk, Mihkel Kasemets, Rainis Raidma

Liikunnan kansalaistoimintaa tutkimustiedon valossa

Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on ollut suomalaisen liikuntakulttuurin keskeinen painopiste jo yli sadan vuoden ajan. Tutkimusnäytön valossa liikunnan kansalaistoimintaan osallistumisessa sekä harrastuksen muodossa että vapaaehtoisluonteisesti on nähtävissä sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Selvää on, että Suomen suurinta kansanliikettä koskevaa tietopohjaa on jatkossa olennaisesti vahvistettava. Ohessa kuvataan viimeisiä tutkimushavaintoja.

Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on 2000-luvun kuluessa jonkin verran kasvanut. Yhdistysrekisterin tietojen mukaan liikunta laveasti ymmärtäen maassa on kaikkiaan noin 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä. Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa ja kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin 10 000. Viime vuosina erityisesti vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä seurakentällä on kasvanut. Ihmiset kokoontuvat yhä enemmän pienryhmissä, vapaamuotoisesti eikä taustalle tarvita keskusjärjestöjä tai edes paikallisyhdistyksiä.

 

Vapaaehtoistyön määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla, mutta siitä on olemassa vain vähän vertailukelpoista tietoa. Tutkimustulosten mukaan 2000-luvulla vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista. Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän. Vapaaehtoistyö on voimakkaasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen.

 

Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Nykyään alle kouluikäisistä jo noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia. Pojat ovat tyypillisesti harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän, mutta tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on lisääntynyt melko tasaisesti 1990-luvulta lähtien.

 

Nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2013) mukaan 7–29-vuotiaista vastaajista urheilu- tai liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkuu noin kolmannes, kunnallisissa ja kaupallisissa liikuntapalveluissa reilu neljännes. Omatoiminen liikkuminen muodostaa kuitenkin valtaosan kaikesta liikunnasta. Suosituimpia liikuntamuotoja ovat lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto. Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä. Erityisesti poikien harrastamia lajeja ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, tyttöjen suosimia puolestaan lenkkeily, kävely, ratsastus ja tanssi.  Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän.

 

Liikuntaseurat kohtaavat siis valtaosan alle 15-vuotiaista lapsista ja nuorista. Suomessa erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu edelleen yli 15-vuotiaana. Havainnot osoittavat, että tiettyjen lajien osalta 15–19-vuotiaista harrastajista 40–50 prosenttia lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 prosenttia siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä ovat se, että muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän tai että harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei useinkaan ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa. On myös näyttöä, että nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen. Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa onkin erittäin merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta. 

 

Aikuisväestöstä noin 15 prosenttia liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, eikä tämän suhteen ole tapahtunut muutoksia vuosien 1995–2010 aikana. Aikuisväestö on siirtynyt yhä enemmän kaupallisen sektorin palveluiden pariin. Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista.

 

Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain noin muutama prosentti. Suomalaiset ikäihmiset ovat kuitenkin monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja ovat kävely, pyöräily, uinti ja hiihto, joista arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan. Myös kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.

 

Valtion liikuntabudjetista liikunnan valtakunnallisille järjestöille kohdistetaan vuonna 2013 noin 38 miljoonaa euroa. Noin puolet tuesta kohdentuu yli 70 lajiliitolle, loput liikunnan palvelujärjestöille, liikunnan aluejärjestöille ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille. Viimeisten vuosien aikana valtio on lisäksi kohdentanut suoraa tukea liikuntaseuroille. Vuonna 2013 tuki on vajaat neljä miljoonaa euroa. Arvioit kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille vaihtelevat 30‒40 miljoonaan euroon.

 

Tietopohjan vahvistaminen on edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle. Päätöksentekijät eri tasoilla kaipaavat tällä hetkellä kipeästi tietoa mm. seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä, toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, toiminnan laadusta, seuratoimijoiden koulutustasosta, tuloista ja menoista sekä harrastuksen hinnasta. Tiedonkeruuta tulee vahvistaa aina seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa.  

 

Tutustu julkaisuihin:

Kansalaistoiminnan tietopohja (VLN 2013:6)

Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta (VLN 2013:3)

Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011 (VLN 2012:2)

Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus (Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja, nro 49)

Liikunta ja ikääntyminen -tietoisku (VLN 2013:5)

 

 

Minna Paajanen
Pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO
GSM 040 584 9459, p. 0295 3 30239
minna.paajanen@minedu.fi

 

Lisätietoja valtion liikuntaneuvostosta:

www.liikuntaneuvosto.fi

Facebook: valtion liikuntaneuvosto