Arkistot

Urheiluakatemioille myönnettiin 800 000 euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt paikallisesti toimivien urheilun yhteistyöverkostojen eli urheiluakatemioiden toimintaan yhteensä 800 000 euroa.

Määräraha moninkertaistui aiemmasta 260 000 eurosta. Avustusten jakaminen siirrettiin samalla ministeriöön, aiemmin jako oli delegoitu Suomen Olympiakomitealle.

– Sekä harraste- että huippu-urheilussa siirretään nyt panostuksia paikalliselle tasolle, jossa pohja menestykselle luodaan. Akatemioiden osalta olemme samoilla linjoilla kuin huippu-urheilun muutosryhmä, jonka keskeisimpiä tavoitteita niiden kehittäminen on. On tärkeää mahdollistaa urheilu-uran, opintojen ja muun elämän yhteensovittaminen urheilijoiden arjessa, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoi.

Euromääräisesti suurimmat valtionavustukset saavat urheiluakatemiat, joihin on kiinnittynyt eniten Olympiakomitean tukiurheilijoita sekä maajoukkueurheilijoita ja joiden alueella on kattava opiskelupaikkatarjonta toisen ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Suurin avustus kohdentuu Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemialle ja toiseksi suurimmat Tampereen ja Turun urheiluakatemioille.

Ministeriön tiedotteessa todetaan, että määrärahalla tuetaan paikallisen koordinaation edellytyksiä, jotta urheilijoille saadaan luotua joustavia ratkaisuja valmentautumiseen sekä harjoitteluun koulu- ja opiskelupäivän yhteydessä.

– Koordinaatio tarkoittaa jatkuvaa vuoropuhelua oppilaitos- ja kouluverkoston, seurojen, lajiliittojen ja kuntien kanssa. Myös esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta akatemiaurheilijoille voidaan parantaa tämän tuen avulla. Valmentajapalkkausten osalta sen sijaan edellytämme, että valmentajat kiinnittyvät akatemiaympäristöön Olympiakomitean tukien sekä seurojen ja lajiliittojen kanssa toteuttavien ratkaisujen turvin, Arhinmäki linjasi.

Aikaisemmin 260 000 euron määräraha delegoitiin Suomen Olympiakomitealle, joka jakoi sen kymmenelle huippu-urheiluakatemialle. Tätä vuotta koskevassa valtion talousarviossa määrärahaa korotettiin 800 000 euroon. Ministeriön toteuttama valtionavustushaku on ollut kaikille urheiluakatemioille avoin. Avustushakemuksia vastaanotettiin 18 kappaletta, ja kaikille myönnettiin avustusta.

Ennen määrärahan myöntämistä ministeriö pyysi Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköltä lausunnon kunkin urheiluakatemian merkittävyydestä huippu-urheiluverkostossa ja näiden toiminnasta suhteessa akatemiaohjelman tavoitteisiin.

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

27.3.2013 Lounais-Suomen alueen kevätkokous, Eura

SAL:n Lounais-Suomen aluejaosto kutsuu alueen seuroja osallistumaan SAL:n Lounais-Suomen alueen kevätkokoukseen 27.3.2013, klo 19.00 alkaen. Kokous pidetään Eurassa, Ruukin Helmessä. Kokouspaikan osoite on Kuntolantie 8, 27500 Eura (Kauttua)

 

Liitteet

EM mitalistin kotiinpaluu

Kankaanpään Ampujat järjestivät tuoreelle EM – pronssimitalisti Juho Kurjelle mitalikakkukahvit omalla kotiradallaan. Mistä kaikki on saanut alkunsa?

 
Kankaanpään Ampujat järjestivät tuoreelle EM – pronssimitalisti Juho Kurjelle
mitalikakkukahvit omalla kotiradallaan. Juhlatilaisuus järjestettiin ampumakouluillan
harjoitusten päätteeksi. Paikalla oli lukuisa joukko oman seuran ampumakoululaisia
sekä muuta seura- ja kannustusjoukkoa. Ensimmäisten onnittelijoiden joukossa oli
SAL:n hallituksen entinen puheenjohtaja Mikko Nordquist. Mikko totesi, että nyt
on psykologinen paine poissa ja mitali kaulassa. Tästä on helppo jatkaa eteenpäin
kohti suurempia voittoja. Lounais-Suomen Alueen onnittelutervehdyksen toivat
Jarmo Engblom ja Matti Viljakainen. Jarmo kiitteli Juhoa hyvin tehdystä työstä
joka tällä tavoin kohdistui myös alueelle ja sen valmentajille. Aluejaosto onnitteli
myös valmentaja Mauri Röppästä. Entisen huippuampuja Mauri Röppäsen
antamat opit ja neuvot ovat siivittäneet Juhon huippuampujaksi. Kankaanpään
Ampujien puheenjohtaja Eero Eloranta luovutti Juholle Mega Link taululaitteiden
ampumakortin, johon oli ladattu valmiiksi 9999 laukausta tulevia harjoituksia
varten. Tällä tavoin seura haluaa tukea ja mahdollistaa Juholle vielä suurempia
mahdollisuuksia tulevilla kilpatantereilla. Lisäksi Juhoa onnitteli monin eri tavoin
paikalla ollut tuki- ja kannustusjoukko. Tärkeää tukea ja onnitteluja sai myös
Juhon isä Jarmo Kurki ja äiti Minna Kurki. Ilman heidän tukea Juho ei olisi päässyt
näin pitkälle omalla ampumaurallaan. Pelkästään Juhon kotoa on matkaa omalle
kotiradalle noin 20 kilometriä.
 
Juho aloitti ampumakoulun 11 vuotta sitten juuri samalla radalla, jossa nyt juhlittiin
nyt Juhon pronssimitalia. Nykyiset ampumakoululaiset hypistelivät ihaillen Juhon
tuoretta pronssimitalia. Juho vastaili nuorten kysymyksiin ja kannusti heitä
jatkamaan ammuntaharrastusta. Juho on ennättänyt ampujaurallaan ampua reilusti
yli 100 000 laukausta. Viimevuoden harjoittelumäärä oli noin 25 000 laukausta,
mutta jatkossa harjoitusmäärät tulevat edelleen nousemaan. Työpaikalla on
merkitystä harjoitteluun. Juho ennätti olla töissä Puolustusvoimissa hetken aikaa.
Työsuhde päättyi helmikuun lopussa, mutta tavoitteena on edelleen saada pysyvä
työpaikka Puolustusvoimista, jotta harjoittelu Rion Olympialaisiin olisi mahdollista
täysipainoisesti. Nyt Juho nauttii hetken mitalista ja aloittaa taas pian harjoitteluun
ja keskittymisen tuleviin kilpailuihin.
 
Lämpimät onnittelut pronssi Juholle!

Ampumaurheiluliitto esittäytyy GoExpo-messuilla

Suomen Ampumaurheiluliitto esittäytyy perjantaina Helsingin Messukeskuksessa avatuilla GoExpo-messuilla. Yleisöllä on mahdollisuus kokeilla, miltä tuntuu ampua haulikkosimulaattorilla ja Noptel-laitteella.

Ampumaurheiluliiton edustajat Timo Rautio ja Rainer Hirvonen olivat heti perjantai-iltapäivänä kiireisiä, sillä kävijöitä oli runsaasti. Ampumaurheiluliiton löydät osastolta 6 u 95.

GoExpo-messuilla saa yhdeksän tapahtumaa samalla lipulla: fillari, Kunto, Golf, Retki, Kalastus, Metsästys, Ball Sports, Kuva&Kamera sekä Helsinki Horse Fair. Esittelyssä on kymmeniä lajeja ja niiden ympärillä satoja ohjelmia eli osallistu, kokeile ja opi uutta!

Järjestäjät muistuttavat allergikkoja siitä, että hevoset valloittavat Messukeskuksen hallit 1-3 lauantaina ja sunnuntaina.

GoExpo-messut ovat avoinna perjantaina kello 19:ään asti. Lauantain aukioloaika on kello 10-18 ja sunnuntain kello 10-17.

Lisää tietoa GoExposta löydät täältä.

Aarrekivi: ”Ampumaharrastus on paikkakuntia rikastuttavaa toimintaa”

Toivon, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa, Risto Aarrekivi sanoi Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa, joka järjestettiin perjantaina Helsingin Messukeskuksessa.

 

Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa kerrottiin muun muassa ampumaratalain ja puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista ampumaratojen omistussuhteisiin. Samalla pohdittiin ammuntaharrastuksen tulevaisuutta harrastusmahdollisuuksien vähetessä sekä keskusteltiin, mitä nämä uudistukset merkitsevät todellisessa elämässä.

– Meillä on lukuisia haasteita edessä. Niistä selviämme vain toimimalla avoimesti ja realistisesti. Meidän pitää koota rivit yhteen ja lähteä tutkimaan asioita yhdessä, sillä vain niin tekemällä saadaan hyviä ratkaisuja, Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja ja Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja Risto Aarrekivi sanoi seminaarin avauspuheenvuorossaan.

– Välillä tuntuu siltä, että viranomaismääräysten vyöryyn läkähtyy. Toivoisinkin välillä myös kädenojennuksia jatkuvien ”ordereiden” sijaan. Toivon sitäkin, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa – se on järjestäytynyttä, hyvää ja ihmisiä liikuttavaa, Aarrekivi sanoi.

Seminaari oli tarkoitettu ampumaurheilu- ja metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hallitusten ja johtokuntien jäsenille, ratavastaaville ja muille ampumaharrastuksen turvallisuudesta kiinnostuneille sekä kuntasektorilla työskenteleville viranomaisille.

Senaattikiinteistöjen toimialajohtaja Jari Panhelainen kertoi, mitä ampumaradoille tapahtuu Puolustusvoimien luopuessa niistä. Seminaarin puheenjohtajana toiminut Helsingin Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Caspar von Walzel sanoi ennen Panhelaisen ”tunteita herättävää puheenvuoroa, ettei seminaariväki ampuisi viestintuojaa”.

Panhelainen avasi Puolustusvoimien uudistuksen ampumarata-alueiden liittyviä visioita ja näkemyksiä. Perusajatus on, että Puolustusvoimien käytön päättyessä päättyy samanaikaisesti myös kaikkien niiden toimijoiden käyttö, jotka ovat olleet alueella Puolustusvoimien luvalla ja vastuulla. Käyttäjiä ovat muun muassa muut viranomaiset, vapaaehtoinen maanpuolustus sekä ampuma- ja metsästysseurat.

Panhelaisen mukaan edellytyksiä ampumatoiminnan jatkumiselle ovat maanomistajan ja kunnan tahtotila, kaavoitus sekä ympäristö- ja muut luvat.

– Pidän hyvänä, että kunta olisi mukana, koska yksittäinen seura ei pysty pilaantunutta maata yksin käsittelemään ja kantamaan vastuuta, Panhelainen totesi.

Hän myös mainitsi, että ampumaratatoiminnan jatkuessa Senaattikiinteistöt myy tai valtio-osakkaan kyseessä ollessa vuokraa kyseessä olevat alueet, mikäli vastuullinen toimija löytyy. Ampumaratatoiminnan jatkaminen estää kuitenkin pääsääntöisesti muun varuskunta-alueen uusiokäytön, Panhelainen sanoi. Kun hän oli selvittänyt lyhyesti, mitä radoille tapahtuu, hän sanoi ottavansa seuraavaksi ”vyöryn vastaan”. Vyöryä ei tullut, vaan tilanteeseen suhtauduttiin varsin maltillisesti.

Sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoi miten ampumaratoja kohdellaan kunnallisina liikuntapaikkoina valtionavustuksissa. Valtio on linjannut liikuntapaikkarakentamisen suunnan vuonna 2011. Painopistealueita ovat lasten ja nuorten liikkumisympäristön kehittäminen, terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, joka on Pirin mukaan tullut ”viimeksi kuluneiden vuosien aikana entistä tärkeämmäksi”.

– Kaavoitus on vaikea asia tietenkin. Mutta mitään ei saa, jos ei hae. Liikuntapaikkahankkeen valtionavustushakemus toimitetaan ELY-keskukseen vuoden loppuun mennessä, Piri sanoi ja neuvoi mistä ohjeita ja lomakkeita löytyy.

– Valtionapuviranomainen kiinnittää hakemuksessa huomiota erityisesti muun muassa hakijakelpoisuuteen, liikuntapaikan tarpeeseen sekä rakentamisvalmiuteen ja rahoitukseen. Valtionavun määrä on harkinnanvarainen.

Piri mainitsi lopuksi liikuntapaikkarakentajan riesat eli NIMBY-ilmiön (not in my back yard).

– Ampumarataa ei moni halua naapuriinsa, mutta toisaalta voi kysyä, miksi sitten muuttaa naapuriin. Ampumaratoja voidaan kyllä rakentaa, kunhan ympäristö on oikea, Piri sanoi esityksensä lopuksi.

Entä kuinka etenee Kouvolan ampumaharrastuskeskushanke? Kouvolan Urheiluampujien (KUA) puheenjohtaja Kai Lampi kertoi, että Yrtinkankaan ampumaurheilukeskus tulee tarjoamaan paikan laadukkaalle ampumaharrastustoiminnalle ja SM-tasoisten kilpailujen järjestämiselle. Polun päässä on näky haulikkoammuntaan keskittyvästä kansainvälisen tason urheilukeskuksesta.

– Uuden radan sijoituspaikaksi oli kuusi vaihtoehtoa, joista Yrtinkankaan alue osoittautui ylivoimaiseksi parhaaksi. Se on jo seutukaavassa ampumarata, ja se on seura- ja harrastustoimintaan hyvin soveltuva paikka, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivujen mukaan suunnitelmassa on neljä trap- ja neljä skeet-rataa. Luotilajeista on esitetty ampumaradat 100m luodikkoradalle ja kahdelle hirviradalle sekä practical-ampumapaikoille.

Kouvolan seudulla toimii neljä ampumaseuraa, joissa on yhteensä 1276 jäsentä. Lisäksi kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä 4293 jäsentä. KUA on nyt yksi paikkakunnan isoimmista urheiluseuroista noin 300 jäsenellään. Uuden haulikkoradan perustamistarve todettiin Lammen mukaan jo 1990-luvulla. Selvitys radan perustamisedellytyksistä valmistui vuonna 2005.

– Kouvolan 33 ampumaradan melualueella asuu noin 10 500 ihmistä. Tehokkain keino vähentää melua on keskittää toimintaa, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivuilla todetaan, että ampumaradan perustaminen on taloudellisesti haastava tehtävä, mutta selvityksissä on osoitettu, että edellytykset hankkeen toteuttamiselle ovat olemassa. KUA tulee vastaamaan keskuksen toiminnan käynnistämisestä ja myöhemmin ylläpitämisestä. Kouvolan kaupunki on ollut mukana suunnitelmissa.

Haulikkoradan rakentaminen on Lammen mukaan ”haastavaa toimintaa”. Kustannusarvio uuden radan rakentamisesta ”neitseelliseen ympäristöön” on tällä hetkellä noin 700 000 euroa.

EM-mitalistin juhlava kotiinpaluu

Kankaanpään Ampumaurheilijoiden puheenjohtaja Eero Eloranta luovutti MegaLink-kortin Juho Kurjelle.
Tärkeimmät tukijat eli äiti Minna ja isä Jarmo Juho Kurjen kanssa yhteiskuvassa.
Valmentaja Mauri Röppänen ja Juho Kurki aluejaoston antamien kukkien kera.
Mikko Nordquist onnittelee Juho Kurkea.

Kankaanpään Ampumaurheilijat järjesti tuoreelle ilmakiväärin EM-pronssimitalistille Juho Kurjelle mitalikakkukahvit kotiradallaan. Samalla radalla alkoi Kurjen ampumaura yksitoista vuotta sitten.

KaA:n juhlatilaisuus järjestettiin ampumakouluillan harjoitusten päätteeksi. Paikalla oli ampumakoululaisia sekä muuta seura- ja kannustusjoukkoa. Ensimmäisten onnittelijoiden joukossa oli Suomen Ampumaurheiluliiton entinen puheenjohtaja Mikko Nordquist. Hän totesi, että Juholta on nyt henkinen paine poissa ja mitali kaulassa.

– Tästä on helppo jatkaa eteenpäin kohti suurempia voittoja, Nordquist sanoi.

Lounais-Suomen alueen onnittelutervehdyksen toivat Jarmo Engblom ja Matti Viljakainen. Engblom kiitteli Kurkea hyvin tehdystä työstä, joka tällä tavoin kohdistui myös alueeseen ja sen valmentajiin. Aluejaosto onnitteli myös valmentaja Mauri Röppästä ja totesi, että entisen huippuampujan antamat opit ja neuvot ovat siivittäneet Kurjen huippuampujaksi.

Kankaanpään Ampumaurheilijoiden puheenjohtaja Eero Eloranta luovutti Kurjelle Mega Link -taululaitteiden ampumakortin, johon oli ladattu 9999 laukausta tulevia harjoituksia varten.

Kurki aloitti ampumakoulun yksitoista vuotta sitten samalla radalla, jossa nyt juhlittiin nyt hänen EM-pronssimitaliaan. Rata sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Kurjen kodista. Onnitteluja saivat myös tärkeää tukea antaneet Kurjen isä Jarmo ja äiti Minna.

Nykyiset ampumakoululaiset hypistelivät ihaillen Kurjen tuoretta pronssimitalia.  Kurki vastaili nuorten kysymyksiin ja kannusti heitä jatkamaan ammuntaharrastusta. Kurki on ennättänyt ampua uransa aikana reilusti yli 100 000 laukausta. Viime vuoden laukausmäärä oli noin 25 000 laukausta, mutta jatkossa määrät tulevat edelleen nousemaan. 

Työpaikalla on myös merkitystä harjoitteluun. Kurjen työsuhde Puolustusvoimissa päättyi helmikuun lopussa, mutta tavoitteena on edelleen saada sieltä pysyvä työpaikka, jotta harjoittelu Rio de Janeiron olympialaisiin (2016) olisi mahdollista täysipainoisesti. Nyt Kurki nauttii hetken mitalista ja aloittaa pian harjoittelun ja keskittymisen tuleviin kilpailuihin.

Teksti ja kuvat: Matti Viljakainen

Jussi Saari ilmaolympiapistoolin Suomen mestariksi

Ilmaolympiapistoolin Suomenmestaruuskilpailut ammuttiin Sastamalan Ellivuoressa 2.-3.3. Yleisen sarjan Suomen mestaruuden ampui lauantaina Säkylän Seudun Ampujia edustava Jussi Saari.

 Ilmaolympiapistoolin Suomenmestaruuskilpailut ammuttiin Sastamalan Ellivuoressa 2.-3.3. Yleisen sarjan Suomen mestaruuden ampui lauantaina Säkylän Seudun Ampujia edustava Jussi Saari, joka voitti jännittävän finaalin päätteeksi Jalasjärven Ampujien Teuvo Kimpimäen tiukassa uusinnassa pisteellä.  Kärkikaksikon finaalitulos oli 746. Pronssia nappasi Rauman Seudun Urheiluampujia edustava Ari Huhtamäki, joka jäi finaalissa kärkikaksikolle neljä pistettä.

 
Suomen mestaruus oli hämeenkyröläiselle Saarelle toinen. Ensimmäisen hän voitti kaksi vuotta sitten. Tällä kertaa voitto oli kovan työn takana, sillä hidasta nousua tehnyt Saari oli peruskilpailun jälkeen vasta kuudentena, Kimpimäen pitäessä kaulaa seitsemän pisteen turvin. Finaalin paineet hän kuitenkin sieti kilpakumppaneitaan paremmin ja venyi lopulta niukkaan voittoon. 
 
”Kilpailutilanteessa täytyy olla rauhallinen. Antaa tulla sen mitä tulee”, Saari vastasi kysymykseen voiton salaisuudesta, mutta myönsi finaalin viimeisen sarjan jännittäneen. 
Yleisen sarjan joukkuekilpailussa Rauman Seudun Urheiluampujat otti kaksoisvoiton ja pronssille sijoittui Asikkalan Ampumaseura. 
 
Tarja Nevalainen naisten mestaruuteen
Sunnuntaina naisten Suomenmestaruuden ampui Satakunnan Ampujien Tarja Nevalainen tuloksella 533. Hopealle sijoittui Riihimäen Ampumaseuran Eija-Riitta Häyhä ja pronssille Suomussalmen Urheiluampujien Marju Sand. Naisten joukkuekultaa voitti Pohjois-Hämeen Ampujat. 
 
Sarjassa N20 kultaa voitti Kuortaneen Kuntoa edustava Noora Kivistö tuloksella 539 ja N50-sarjassa mestariksi ampui Isojoen Urheilijoiden Helena Peltoniemi. 
 
Nuoret tehtailivat Suomen ennätyksiä
Nuorten sarjoissa nähtiin tukku uusia Suomen ennätyksiä. Y20-sarjassa Seinäjoen Aleksi Pirttimäki ampui uuden peruskilpailun SE:n, joka kirjataan nyt lukemin 545. Finaalissa Pirttimäki joutui kuitenkin taipumaan hopealle, kun Rauman Seudun Urheiluampujien Jesse Piippo teki vahvan nousun ja kuittasi kultaa uudella finaalin Suomen ennätyksellä 717. Y20-sarjassa pronssille ylsi Raumaa edustava Jani Piippo.
 
Sarja Y24 ammuttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja sen voitti Kankaanpään Ampumaurheilijoiden Jani Sokura, joka ampui peruskilpailussa SE-lukemiksi 543 ja finaalissa 728. Hopeaa ampui Pohjois-Hämeen Ampujien Ismo Saari ja pronssia Porkkalan Eemeli Annala. 
 
Sarjassa Y18 Suomen mestaruuden voitti Rauman Niko Roos hyvällä tuloksella 552. Hopealle ylsi Kankaanpään Oskari Eloranta tuloksella 537 ja pronssille Kuortaneen Kuntoa edustava Samuel Turigin samalla tuloksella. Y18-sarjassa Rauman Seudun Ampujat teki uuden joukkueiden Suomen ennätyksen 1578 pistettä. 
 
Saarenmaa, Åsbacka, Mähönen ja Paasonen veteraanien mestareita
 
Sunnuntaina iltapäivällä oli veteraanien vuoro. Y50-sarjan Suomen mestariksi ampui ylivoimaisesti Rauman Seudun Urheiluampujien Simo Saarenmaa, jonka tulos oli 565, komea uusi Y50-sarjan Suomen ennätys. Hopealle sijoittui Kari Leskinen Lahdesta ja pronssille Jaakko Sand Suomussalmelta. Sarjan joukkuemestaruus meni Raumalle, Mikkelin ja Hyvinkään saadessa himmeämmät mitalit.
Y60-sarjan mitalikolmikon muodostivat Mikkelin Ampujien Jorma Åsbacka, Hyvinkään Tapio Heikkonen ja Hämeenlinnan Seppo Jortikka. 
Y70-sarjassa Suomen mestaruuden vei Porkkalan Matti Mähönen, Jalasjärven Juhani Tammelan ampuessa hopeaa ja Turun Seudun Ampujien Kari Nyrhisen pronssia. Y75-sarjan kultamitalin pokkasi Lahden Ampumaseuraa edustava Sakari Paasonen SE-tuloksella 511, hopean Mikkelin Harri Hentula ja pronssia Tauno Pihlajamäki Seinäjoelta. 
 
Mika Vuolle
 
Ilmaolympiapistoolin Suomenmestaruuskilpailujen tulokset löytyvät osoitteesta: www.rapidairpistol.com

Liitteet

Kai Jahnsson miesten EM-ilmapistoolin 17:s

Kai Jahnsson ja EM-kilpailujen päätöspäivän muut suomalaiset. Kuvat: Lassi Palo
Henri Rutanen.
Hanna Pitkänen.
Marjo Yli-Kiikka.

Kai Jahnsson vastasi parhaasta suomalaissijoituksesta Tanskan Odensessa järjestettyjen ilma-aseiden EM-kilpailujen viimeisenä kilpailupäivänä. Hän sijoittui miesten ilmapistoolissa 17:nneksi. Suomi saavutti Odensessa yhteensä kahdeksan mitalia eli yhtä monta kuin vuosi sitten Vierumäellä järjestetyissä EM-kilpailuissa.

Odensen EM-kilpailujen päätöspäivänä lauantaina kilpailtiin miesten ilmapistoolissa ja naisten ilmakiväärissä. Mukana oli neljä suomalaista: Kai Jahnsson (Poliisien Ampumaseura) ja Henri Rutanen (Ylivieskan Kuula) ilmapistoolissa sekä Hanna Pitkänen (Turun Seudun Ampujat) ja Marjo Yli-Kiikka (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) ilmakiväärissä.

Miesten ilmapistooli

Kai Jahnssonin tulos oli 575 (95+96+96+94+98+96). Viime vuonna Lontoon olympialaisten finaalissa ampunut ja lopulta kahdeksanneksi sijoittunut Jahnsson oli nyt 17:s. Ei se ihan ok mennyt, hän sanoi heti kilpailun jälkeen.

– Paljon oli hyvää, mutta alussa oli pientä huojumista, joka toi varovaisuutta. Loppu meni sitten hyvällä rytmillä, Jahnsson sanoi. Finaaliraja oli 578.

Pari viikkoa sitten Jahnssonille myönnettiin 10 000 euron urheilija-apuraha, joka ilahdutti miestä.

– Se oli iloinen juttu! Se auttaa jaksamaan ja ponnistelemaan eteenpäin, Pekingin ja Lontoon olympialaisissa kilpaillut Jahnsson sanoi.

Jahnsson osallistuu parin viikon kuluttua Merikarvialla järjestettäviin ilma-aseiden SM-kilpailuihin. Hänen seuraava kansainvälinen kilpailunsa on Münchenin maailmancup, joka on 23.-30. toukokuuta.

Henri Rutanen tähtäsi tuloksen 560, joka oli ”alakanttiin”. Hänen sarjansa olivat 92+94+94+93+93+94 ja sijoituksensa 54:s. Rutanen on ampunut tällä kaudella 577 pistettä.

– Olen tyytyväinen siihen, että uskalsin nyt yrittää, koska minulla on ollut rohkeus hukassa. Sain sen takaisin, ja olen työntekooni tyytyväinen. Tulos kyllä harmittaa, sillä se ei tavallaan antanut sitä, mitä sen ”piti”.

Rutasen suunnitelmat ovat samat kuin Jahnssoninkin eli kalenteriin on kirjattu Merikarvian SM-kilpailut ja Münchenin maailmancup.

Ilmapistoolin Euroopan mestaruuden voitti Venäjän Leonid Ekimov. Venäjä voitti myös joukkuekilpailun – kahden pisteen erolla Serbiaan.

Naisten ilmakivääri

Marjo Yli-Kiikka ja Hanna Pitkänen jäivät kauas kärjestä naisten ilmakiväärissä. Yli-Kiikan tulos oli 406,9 (103,9+101,0+101,2+100,9). Pitkänen puolestaan tähtäsi 408,6 pistettä (101,4+104,2+100,6+102,4). Pitkänen sijoittui 47:nneksi ja Yli-Kiikka 56:nneksi. Finaalirajaa 414,7 suomalaiset pitivät kiväärilajien päävalmentajan Juha Hirven johdolla ”yllättävän alhaisena”. Ennen kilpailun alkua he uskoivat sen nousevan noin 418 pisteeseen.

Pitkänen harmitteli sitä, ettei saanut kaikkea sitä ulos mitä hän osaa. Tahtotila oli kyllä kohdallaan.

– Ei vieläkään paitsi pätkittäin. Treeniä vain lisää, niin niitä hyviä pätkiä tulee lisää, ja vähitellen niistä tulee kokonaisuus. Askel kerrallaan eteenpäin, hän sanoi.

Pitkänen oli tyytyväinen siihen, että hän pystyi nyt keskittymään omaan tekemiseensä ja sai sen loksahtamaan ”omaan kuoppaansa”.

Yli-Kiikka harmitteli aseongelmiaan. Sen verran vaikeaa oli, että ase menee uusiksi, hän sanoi turhautuneena. Yli-Kiikka ja Pitkänen osallistuvat kauden aikana kolmeen maailmancupin kilpailuun.

Itävallan Lisa Ungerank voitti EM-kultaa. Joukkuekilpailun kolme parasta (Italia, Saksa ja Itävalta) oli pisteen päässä toisistaan.

Suomen EM-mitalit

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestettiin tällä viikolla Tanskan Odensessa. Kisoihin osallistui 44 maata. Urheilijoita oli 550 ja valmentajia 179. Startteja oli kuudessatoista lajissa yhteensä 616. Ensimmäiset mitalit jaettiin keskiviikkona, ja viimeinen kilpailupäivä oli tänään lauantaina.

Suomi saavutti EM-kilpailuissa kahdeksan mitalia. Vuosi sitten Vierumäellä järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa Suomi saavutti myös kahdeksan mitalia. Ne kaikki tulivat liikkuvassa maalissa.

Kultaa:
Jani Suoranta (liikkuva maali/poikien sekajuoksut)
Suomi (liikkuva maali/miesten normaalijuoksut)
Suomi (liikkuva maali/miesten sekajuoksut)

Hopeaa:
Heikki Lähdekorpi (liikkuva maali/poikien normaalijuoksut)
Suomi (liikkuva maali/poikien sekajuoksut)
Suomi (liikkuva maali/poikien normaalijuoksut)

Pronssia:
Juho Kurki (miesten ilmakivääri)
Heikki Lähdekorpi (liikkuva maali/poikien normaalijuoksut)

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestettiin Tanskassa nyt kolmannen kerran. Aiemmat kerrat olivat vuosilta 1978 ja 1989, jolloin kisaisäntinä toimivat Bröndby ja Kööpenhamina.

Ilma-aseiden EM-kilpailut
25.2.-3.3. Odense, Tanska

Tuloksia la 2.3.

Ilmapistooli 60 ls + finaali, miehet: 1) Leonid Ekimov Venäjä 199,2 (578), 2) Anton Gourianov Venäjä 198,6 (578), 3) Pablo Carrera Espanja 177,2 (580), 4) Damir Mikec Serbia 158,7 (579), 5) Denis Kushnirov Ukraina 136,6 (579), 6) Juraj Tuzinsky Slovakia 117,9 (578), 7) Andrija Zlatic Serbia 96,6 (582), 8) Asgeir Sigurgeirsson Islanti 78,2 (579), … 17) Kai Jahnsson Suomi 575, … 54) Henri Rutanen Suomi 560.
Joukkuekilpailu: 1) Venäjä 1734, 2) Serbia 1732, 3) Ukraina 1730.

Ilmakivääri 40 ls + finaali, naiset: 1) Lisa Ungerank Itävalta 208,3 (415,4), 2) Martina Pica Italia 206,3 (414,7), 3) Ziva Dvorsak Slovenia 185,9 (416,8), 4) Jessica Mager Saksa 163,5 (414,9), 5) Andrea Arsovic Serbia 143,5 (415,0), 6) Daria Tihova Ukraina 121,7 (414,9), 7) Nuria Vega Espanja 99,1 (416,0), 8) Ivana Maksimovic Serbia 79,4 (418,0), … 47) Hanna Pitkänen Suomi 408,6, … 56) Marjo Yli-Kiikka Suomi 406,9.
Joukkuekilpailu: 1) Italia 1242,9, 2) Saksa 1241,9, 3) Itävalta 1240,9.

Lisää tietoa kilpailuista löydät täältä.