Kategoria: Yleinen

Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura juhli 110 vuotista taivaltaan

Yksi Suomen Ampumaurheiluliiton vanhimmista seuroista, Kuopion Ampuma- ja metsästysseura juhlisti lauantaina 14.5.2016 satakymmenvuotistaivaltaan. Virallinen juhlapäivä on 15.5. Juhlallisuuksissa naulattiin ja vihittiin seuralle lippu, palkittiin pitkän ja ansiokkaan työ uurastajia ja tietysti pidettiin hauskaa. Seurassa on tällä hetkellä noin 800 jäsentä ja vireää nuoriso- ja kilpailutoimintaa. Kuopion kaupungin tuella ja seuran talkoovoimin on Heinjoelle noussut upea ampumaurheilukeskus.

Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran perustamisvaiheet ovat aika erikoiset. 1905 suurlakon ajaksi oli Kuopioon perustettu suurlakkotoimikunta, jonka tehtävänä oli toimia niin, ettei rauhatto­muut­ta syntyisi vaan kaikki sujuisi maltillisesti. Suurlakkotoimikunta käytti omaperäisiä kei­noja ta­voitteitten saavuttamiseksi mm siten että toimikunta väkisin kyyditsi läänin maaherraa vastaa­van korkean virkamiehen, kuvernööri Berghin pois kaupungista. Kipunapekan, mm Väinölänniemen ty­vessä olevan kauniin rakennuksen, Korukulman, suunnittelijan ja rakentajan, rakennusmestari Pekka Pitkäsen , johdolla kaikki sujui rauhallisesti ja toimikunta piti 7.11.1905 loppukokouksensa päättäen samalla perustaa suurlakon muistoksi Kuopioon ampumaseuran.

Samat miehet pitivät 23.3.1906 seuran perustavan kokouksen ja kävivät jättämässä 14.4.06 Berg­hin seuraajalle kuvernööri Steniukselle lupa-anomuksen seuran perustamiseksi ja seuran säännöt hy­väksyt­täväksi. Sortovuosina 1899-1917 Suomeen ei tiettävästi perustettu Kuopiota lukuun otta­matta yhtään uutta ampumaseuraa koska senaatti ei hyväksynyt lupa-anomuksia vaan seurojen perus­tami­nen vesittyi, jäi myöhempään ajankohtaan tai seurat perustettiin vain tavallisina metsästysseuroina ja muutettiin myöhemmin virallisesti ampumaseuroiksi. Ainoan poikkeuksen tekee siis kuopiolaisseu­ra. Uuden kuvernöörin on täytynyt tietää, että ampumaseuran anojina ovat samat miehet, jotka kyydit­si­vät hänen edeltäjänsä ulos kaupungista ja samat miehet, jotka olivat suurlakon aikana pystyneet pi­tämään kaupungissa yllä hyvän järjestyksen. Kuvernööri Stenius ei halunnut estää seuran perustamista ja otti riskin ja tiettävästi valtuutensa ylittäen ei lähettänytkään anomusta senaattiin vaan antoi itse myönteisen päätöksen 3.5.1906 , Seuran nimeksi oli harkitusti otettu Kuopion Metsästys- ja Ampu­ma­seura. Nimi muutettiin 1924 Kuopion Ampumaseuraksi ja 1948 Kuopion Ampuma- ja Met­säs­tysseuraksi.

 

Vili Kopra viides poikien trapissa Tshekissä

Vili Korpa ampui viidenneksi poikien trapissa XXVII Annual Miloslav Bednařík Memorial & V Annual Bronislav Bechyňský Memorial -kilpailussa Tshekin Brnossa sunnuntaina 15. toukokuuta. Kopra ampui 125 kiekon peruskilpailussa 111 kiekkoa ja 16 kiekon semifinaalissa 9 kiekkoa. Hän hävisi kiekoin 1-2 uusinnan pronssiottelupaikasta Slovakian Martin Kovacikille. Kilpailun voitti Tshekin Fabio Beccari, joka rikkoi peruskilpailussa 116 kiekkoa ja voitti 16 kiekon finaalissa 12-9 Tshekin Ondrej Dlabalin.

”En ole tyytyväinen pariin sarjaan (21 ja 20). Muut sarjat meni hyvin”, 17-vuotias Vili Kopra kommentoi 111 (23+20+24+21+23) kiekon peruskilpailuaan.

”Semifinaalin tulos ei ollut hyvä (9 kiekkoa 16:sta rikki). Kun shoot offissa sain vain yhden kiekon kahdesta, niin eihän se hyvin mennyt”, totesi Kopra, joka edustaa Orimattilan Seudun Urheiluampujia ja asuu Nastolan Villähteellä. Finaalipaikkaan hän oli tyytyväinen: ”Pölykiekkoja on aina mukava ampua. Brnon rata on ihan hyvä ampua, tausta on hyvä ja laitteet radalla toimivat hyvin.”

Sibbo Skyttegillen Timo Laitinen ampui miesten skeetissä 118 (23+24+24+24+23) kiekkoa. Kuuden parhaan semifinaali jäi kiekon päähän.

”Ammunta oli suht hyvää, vaikken saanutkaan itsestäni parasta irti. Olosuhteet olivat näkemisen suhteen hankalat ja keli oli kylmä. Olosuhteita sinänsä on turha syyttää, jos joku ampuu kuitenkin 125. Seuraavassa kisassa sitten taas paremmin”, Timo Laitinen arvioi omaa kilpailuaan. Laitinen on vuoden 2000 Suomen olympiaedustaja ja vuoden 2005 EM-pronssimitalisti.

Miesten skeetin peruskilpailussa Tshekin Milos Slavicek rikkoi kaikki 125 kiekkoa. Slavicek on 1993 syntynyt nuorehko ampuja, jonka paras saavutus on nuorten MM-kulta 122 kiekolla vuodelta 2009 Slovenian Mariborista. Tshekin joukkueessa aikuisten arvokilpailuissa, maailmancupissa, EM- tai MM-kilpailussa, hän ei ole vielä ampunut.

XXVII Annual Miloslav Bednařík Memorial & V Annual Bronislav Bechyňský Memorial, trap ja skeet, Brno, Tshekki, 14.-15.5.2016.

Trap, pojat, peruskilpailu, 125 kiekkoa: 1) Fabio Beccari CZE 116, 2) Josef Navratil CZE 115, 3) Martin Kovacik SVK 114, 4) Vlastimil Cech CZE 112, 5) Ondrej Dlabal CZE 112, 6) Vili Kopra FIN 111 (23+20+24+21+23), …9) Eemil Pirttisalo FIN 106 (22+22+21+18+23), …11) Niko Kopra FIN 104 (22+24+20+20+18).
Semifinaali, 15 kiekkoa:
1) Beccari 12, 2) Dlabal 12, 3) Navratil 11, 4) Kovacik 9+2, 5) Kopra 9+1, 6) Cech 3.
Pronssiottelu, 15 kiekkoa: Navratil 14 – Kovacik 10.
Kultaottelu, 15 kiekkoa: Beccari 12 – Dlabal 9.

Skeet, miehet, peruskilpailu, 125 kiekkoa: 1) Milos Slavicek CZE 125, 2) Jiri Kalab CZE 122, 3) Saud Habib KUW 121, 4) Miroslav Pacak CZE 120, 5) Jakub Tomecek CZE 119, 6) Frantisek Kadlec CZE 119, …11) Timo Laitinen FIN 118 (23+24+24+24+23), …23) Tommi Takanen FIN 112 (23+23+21+21+24).
Semifinaali, 16 kiekkoa:
1) Tomecek 16, 2) Pacak 14+8, 3) Slavicek 14+7, 4) Habib 14+3, 5) Kadlec 12, 6) Kalab 11.
Pronssiottelu, 16 kiekkoa: Slavicek 16 – Habib 14.
Kultaottelu, 16 kiekkoa: Pacak 13 – Tomecek 12.

Trap, miehet, peruskilpailu, 125 kiekkoa: 1) Jiří Lipták CZE 122, 2) Michal Hojny CZE 120, 3) Boris Stanko SVK 120, 4) Miroslav Matejik CZE 117,5) Julius Vass SVK 117, 6) Jan Borkovec 116, …17) Kari Kopra FIN 113 (23+23+22+23+22).
Semifinaali, 15 kiekkoa: 1) Lipták 13, 2) Vass 12, 3) Hojny 11, 4) Matejik 11, 5) Borkovec 11, 6) Stanko 10.
Pronssiottelu, 15 kiekkoa: Hojny 14 – Matejik 9.
Kultaottelu, 15 kiekkoa: Lipták 12+2 – Vass 12+1.

Kouluttaudu valmentajaksi

Valmentajan ammattitutkinnon (VAT) näyttötutkintoon valmistava koulutus alkaa tammikuussa 2017 Kisakallion Urheiluopistolla. Koulutukseen haku on käynnissä nyt.

Valmentajan ammattitutkinto
Seuraava näyttötutkintoon valmistava koulutus alkaa tammikuussa 2017.

Lataa VAT -esite tästä

Koulutuksen tavoite ja tarkoitus
Valmentajan ammattitutkinto on näyttötutkintojärjestelmään kuuluva ammatillinen aikuiskoulutus. Työssä, muussa käytännön elämässä sekä koulutuksessa hankittu ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Kisakallion Urheiluopisto järjestää Valmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta.

Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ja osaamista toimia urheiluseura valmentajana kansallisen tason kilpa- ja huippu-urheilussa, yksilö- ja joukkuelajien valmentajana, valmennuksen suunnittelu- ja koulutustehtävissä tai yrittäjänä pääasiassa liikunta-alan yhteisöissä. Valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös oman työn ohessa ja se valmistaa opiskelijaa tutkintotilaisuuksiin. Tutkinnon suorittajille laaditaan henkilökohtainen opiskelu- ja tutkinnon suorittamissuunnitelma. Tutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta pelkkinä tutkintotilaisuuksina.

Tutustu Valmentajan ammattitutkinnon tutkinnon perusteisiin
Lataa PDF

Kohderyhmä
Tutkinto on tarkoitettu valmennuksen parissa urheiluseuroissa työskenteleville jo valmennuskokemusta omaaville henkilöille. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutuvilta edellytetään työn tai harrastusten kautta saatua alan työkokemusta ja vähintään 2. tason lajiliiton valmentajakoulutusta tai muuta vastaavaa koulutusta ja osaamista. Liikunta-alan ohjaus- ja valmennuskokemus, työsuhde liittyen valmennukseen sekä alan työpaikka esim. urheiluseurassa katsotaan hakijalle eduksi. Lajiliiton suositus on edellytys koulutukseen pääsylle.

Valmentajan ammattitutkinnon terveydentilavaatimukset
terveytentilavaatimus

Työtehtävät
Tutkinto valmistaa opiskelijaa toimimaan ammattimaisesti valmennuksen tehtävissä seura, alue- ja liittotasolla.

Koulutuksen sisältö
Valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista.

=> Pakolliset tutkinnon osat:

  • Ammatillinen toiminta valmentajana
  • Urheilijan kehityksen tukeminen

=> Valinnaiset tutkinnon osat:

  • Lasten valmentaminen
  • Nuorten valmentaminen
  • Aikuisten valmentaminen

Koulutuksen toteutus ja opiskelutapa
Koulutus toteutetaan puolentoista vuoden mittaisena monimuoto-opiskeluna muodostuen lähi- ja etäjaksoista. Lähiopetusjaksot pidetään pääsääntöisesti Kisakalliossa. Etäjaksoilla tehdään oppimistehtäviä ja suoritetaan työssäoppimista urheiluseurassa. Koulutukseen sisältyy mentorointiprosessi, jonka tavoitteena on tukea valmentajan ammatissa toimimista ja kehittymistä.

Koulutuksen hinta
Koulutuksen hinta on 1550€, joka sisältää valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuudet.
Majoituksen ja täysihoidon sisältävän koulutuspaketin hinta on 2950€.
Lisäksi opiskelija maksaa Opetushallituksen tutkintomaksun 58€.
Osallistuminen tutkintotilaisuuksiin ilman valmistavaa koulutusta maksaa 500€/ tutkintotilaisuus.

Koulutuksen toteutus tammikuussa käynnistyvässä VAT-koulutuksessa

  • ti 17.1.17 (orientaatiopäivä)
  • ma 6.2. – ke 8.2.17
  • su 12.3. – ti 14.3.17
  • ma 24.4. – ke 26.4.17
  • su 21.5. – ti 23.5.17
  • ma 4.9. – ke 6.9.17
  • su 8.10. – 10.10.17
  • ti 14.11. – 17.11.17 (taitoseminaari)
  • ma 29.1. – ke 31.1.18
  • su 4.3. – ti 6.3.18
  • ma 23.4. – ke 25.4.18

Hakeminen
Seuraavaan koulutukseen haku on käynnissä nyt.
Haku päättyy 30.9.2016.
Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun.
Opiskelijavalinta tehdään hakulomakkeen, haastattelun ja lajiliiton suosituksen pohjalta 1.11.2016.

Hakulomakkeen voi tulostaa alla olevasta linkistä sekä sen voi tilata Kisakallion Urheiluopiston opintotoimistosta: opintotoimisto@kisakallio.fi tai puh. 019 3151 220.
LATAA HAKULOMAKE

Liitä hakemukseesi kopiot todistuksistasi sekä pyydä hakemuksen liitteeksi lajiliiton vapaamuotoinen suositus sähköpostitse tai kirjeitse.

Lajiliiton suositukset lähetetään:
jukka.hokka@kisakallio.fi tai
Kisakallion Urheiluopisto, VAT-haku,
Jukka Hokka, Kisakalliontie 284, 08360 Lohja

Koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuksella
Oppisopimus tehdään työnantajan ja oppisopimuskeskuksen välille. Oppisopimuksesta saa lisätietoa oman paikkakunnan oppisopimuskeskuksesta. Oppisopimusopiskelijan kustannuksista (valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet) vastaa oman paikkakunnan oppisopimuskeskus. Tutkintomaksun 58 e opiskelija maksaa itse.

Lue lisää: www.oppisopimus.net

Eemil Pirttisalo teki poikien trapin SE:n

Poikien trapin mitalikolmikko Jonas Bindrich (vas.), SE:n tehnyt Eemil Pirttisalo ja Niko Kopra. Kuva: Pekka Maunula

Ruotsalon Metsästysyhdistyksen Eemil Pirttisalo teki sunnuntaina trapin M20-sarjan uuden Suomen ennätyksen 119. Hän teki SE:n Saksassa järjestetyssä kansainvälisessä Brandenburg cupissa.

Eemil Pirttisalo paransi Vili Kopran (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) nimissä ollutta M20-sarjan ennätystä yhdellä kiekolla. Pirttisalon sarjat olivat 25+22+24+24+24.

– Fiilikset ovat mahtavat! Se oli todella hyvä kilpailu, Pirttisalo sanoi kisan jälkeen.

Hän voitti myös poikien kilpailun, kun hän oli kultamitaliottelussa isäntämaan Jonas Bindrichiä parempi pistein 13-11. OSU:n Niko Kopra sijoittui kolmanneksi voitettuaan pronssimitaliottelussa Saksan Nico Schwedin 12-10. Kopra teki peruskilpailussa uuden ennätyksensä 116.

Viidenneksi sijoittunut Längelmäen Seudun Ampujien Teemu Ruutana teki myös ennätyksensä, joka kirjataan nyt numeroin 116. OSU:n Matias Koivu sijoittui kuudenneksi. Hän kohensi ennätystään peräti kahdeksalla kiekolla lukemiin 115.

Miesten trapissa neljänneksi sijoittui Pohjois-Hämeen Ampujien Jukka Salmela, joka paukutti taululle myös uudet ennätyslukemat. Hänen uusi ennätyksensä on nyt 119, joka on yhdeksän kiekkoa parempi kuin aikaisemmin. OSU:n Matti Nummela oli kilpailun viides. Hän teki peruskisassa tuloksen 117.

– Kyllä oli hieno viikonloppu Saksassa! Etenkin pojat olivat todella erinomaisessa vireessä, myhäili Ampumaurheiluliiton trapin valmentaja Pekka Maunula.

Unelmien liikuntapäivässä jo lähes 1400 tapahtumaa

Tadaa! Unelmien liikuntapäivä kasvaa kohisten. Ensimmäiseen Unelmien liikuntapäivään (10.5.2016) on ilmoitettu jo lähes 1400 liikuntatapahtumaa ja lisää tulee koko ajan.

Kaikki Unelmien liikuntapäivän tapahtumat löydät verkossa osoitteesta unelmienliikuntapäivä.fi. Haasta omat joukkosi mukaan kuvakisaan. Jakakaa unelmanne #sitäonliikkeellä #unelmienliikuntapäivä –tunnisteilla.

Lue lisää…

KSF sai 6000 euroa

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt neljä miljoonaa euroa seuratukena liikunta- ja urheiluseuroille. Seuratuen tavoitteena on mahdollistaa lapsille ja nuorille liikunnan harrastaminen ohjatussa seuratoiminnassa ja laskea harrastamisen kustannuksia. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista. Tukea myönnettiin 398 hankkeelle mm. Kyrkslätt Skytteförening sai 6000 euroa.

Seuratuella edistetään lasten ja nuorten liikuntaa ja perheliikuntaa ohjatussa seuratoiminnassa. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kustannukset eivät ylittäisi 50 euroa kuukaudessa.

Tänä vuonna myöntöarvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ovatko lapset ja nuoret itse olleet mukana suunnittelemassa toimintaa.

– Lapsilla on yhä monipuolisemmat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, mutta samalla harrastamisen kustannukset ovat monissa lajeissa nousseet. Seuratuen tavoitteena on varmistaa, että perheen varallisuus ei ratkaise lapsen mahdollisuuksia harrastaa ja kokea liikkumisen iloa, toteaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Urheiluseurat tekevät tärkeää työtä ympäri Suomea ja innostavat lapsia ja nuoria liikkumaan. 7-14 -vuotiaista tytöistä yli puolet ja pojistakin yli 60 prosenttia liikkuu urheiluseurojen toiminnassa. Haluamme kannustaa seuroja suunnittelemaan toimintaa yhdessä nuorten kanssa, jotta yhä useampi lapsi ja nuori innostuisi jatkamaan harrastamista pidempään tai tutustumaan kokonaan uuteen liikuntaharrastukseen, ministeri Grahn-Laasonen toteaa.

Tukea saaneista on kaksivuotisia jatkohankkeita 81, toiminnallisia uusia kehittämishankkeita 203 ja palkkausta sisältäviä uusia hankkeita 114. Seuratukihakemuksia tuli ministeriölle kaikkiaan 849. Niiden yhteenlaskettu hakusumma oli 9,4 miljoonaa.

Seurojen kehittämishankkeiden vaikuttavuutta arvioitiin liikuntaryhmien, liikuntamäärien ja liikkujien lisääntymisenä. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota harrastamismahdollisuuksien monipuolisuuteen, liikunnan drop outin vähentämiseen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Palkkausta sisältävissä hankkeissa etusijalla myöntöjä harkitessa on ollut seuran ensimmäinen palkkaus. Tällaisia myöntöjä palkkaushankkeissa on mukana 19.

Myönnöissä on tänä vuonna mukana kaikkiaan 31 seurojen uutta yhteishanketta. Suurimmassa yhteishankkeessa on mukana 14 seuraa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama, yrittäjä Leena Harkimon johtama työryhmä selvittää yhdenvertaisen liikuntaharrastamisen mahdollisuuksia ja eri lajien ja liikuntamuotojen kustannuksia sekä sitä, miten lasten liikunnan harrastamisen kustannuksia voitaisiin alentaa. Työryhmän määräaika on kesäkuun 2016 lopussa.

Myönnetyt avustukset (pdf)

Lisätietoja:
– ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 3 30377
– osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 3 30341
– opetus- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Matias Marttinen (median yhteydenotot) puh. 044 269 3113

SAL valmistautuu 100-vuotisjuhlavuoteensa – Kalle Virtapohja kirjoittaa historiateoksen

Kalle Virtapohja kirjoittaa SAL:n 100-vuotishistoriateoksen. Kuva: Lassi Palo

Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) täyttää kunniakkaat 100 vuotta kolmen vuoden kuluttua. Valmistelut on aloitettu. Historiateoksen kirjoittajaksi on valittu Kalle Virtapohja.

Ampumaurheiluliiton hallitus on valinnut Kalle Virtapohjan liiton 100-vuotishistoriateoksen kirjoittajaksi. Hänet valittiin kuuden tarjouksen lähettäneen joukosta.

– On hienoa päästä tekemään tällainen teos! Ampumaurheilu oli ensimmäisiä organisoituja kilpalajeja Suomessa jo 1800-luvulla. Jo Ivar Wilskman kirjoitti ampumaurheilun historiasta.

Keravalla asuva Virtapohja, 53, valmistui liikunnanopettajaksi 1989 ja väitteli journalistiikasta vuonna 1998. Väitöskirja käsitteli urheilujournalismin historiaa. Hän on kokenut urheilutoimittaja ja urheiluhistorian harrastaja. Hän kuuluu Suomen Urheiluhistoriallisen seuran hallitukseen, ja hän on perehtynyt urheiluun useiden työtehtäviensä ja harrastustensa ansiosta.

Virtapohjaa kiinnostaa myös se, että ampumaurheilu on niin sanottu presidenttilaji. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuonna 1937 järjestettyjen MM-kilpailujen yhteydessä nähtiin kolme presidenttiä istumassa vierekkäin.

Virtapohjan kirjoittama Paavo Nurmen elämäkerta ilmestyy Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna eli 2017, jolloin tulee kuluneeksi 120 vuotta Nurmen syntymästä. 

– Nurmi on minulle iso ja tärkeä projekti. Ajatuksenani on myös ollut koko ajan se, että olisi hienoa tehdä jonkin lajin merkittävä historiateos. Tavoite toteutuu nyt.

Virtapohja oli urheilutoimittajana haastattelemassa tuoreeltaan viimeisiä ampumaurheilun olympiamitaleita voittaneita Satu Mäkelä-Nummelaa ja Henri Häkkistä Pekingissä 2008 ja neljä vuotta aikaisemmin Marko Kemppaista Ateenassa. Omaa ampumaurheilutaustaa hänellä ei ole.

– Tämä vuosi menee ”ampuma-asennon ottamisessa”. Pääsen vuoden aikana lajin pitkään historiaan kiinni ja saan sen ikään kuin tähtäimeeni. Samalla kun kirjoitan Nurmi-kirjaa, kerään myös ampumaurheilun historiaa.

Ampumaurheiluliiton 100-vuotishistoriateos julkaistaan vuoden 2019 aikana.