Suomen Ampumaurheiluliitto esittäytyy perjantaina Helsingin Messukeskuksessa avatuilla GoExpo-messuilla. Yleisöllä on mahdollisuus kokeilla, miltä tuntuu ampua haulikkosimulaattorilla ja Noptel-laitteella.

Ampumaurheiluliiton edustajat Timo Rautio ja Rainer Hirvonen olivat heti perjantai-iltapäivänä kiireisiä, sillä kävijöitä oli runsaasti. Ampumaurheiluliiton löydät osastolta 6 u 95.

GoExpo-messuilla saa yhdeksän tapahtumaa samalla lipulla: fillari, Kunto, Golf, Retki, Kalastus, Metsästys, Ball Sports, Kuva&Kamera sekä Helsinki Horse Fair. Esittelyssä on kymmeniä lajeja ja niiden ympärillä satoja ohjelmia eli osallistu, kokeile ja opi uutta!

Järjestäjät muistuttavat allergikkoja siitä, että hevoset valloittavat Messukeskuksen hallit 1-3 lauantaina ja sunnuntaina.

GoExpo-messut ovat avoinna perjantaina kello 19:ään asti. Lauantain aukioloaika on kello 10-18 ja sunnuntain kello 10-17.

Lisää tietoa GoExposta löydät täältä.

Toivon, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa, Risto Aarrekivi sanoi Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa, joka järjestettiin perjantaina Helsingin Messukeskuksessa.

Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa kerrottiin muun muassa ampumaratalain ja puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista ampumaratojen omistussuhteisiin. Samalla pohdittiin ammuntaharrastuksen tulevaisuutta harrastusmahdollisuuksien vähetessä sekä keskusteltiin, mitä nämä uudistukset merkitsevät todellisessa elämässä.

– Meillä on lukuisia haasteita edessä. Niistä selviämme vain toimimalla avoimesti ja realistisesti. Meidän pitää koota rivit yhteen ja lähteä tutkimaan asioita yhdessä, sillä vain niin tekemällä saadaan hyviä ratkaisuja, Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja ja Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja Risto Aarrekivi sanoi seminaarin avauspuheenvuorossaan.

– Välillä tuntuu siltä, että viranomaismääräysten vyöryyn läkähtyy. Toivoisinkin välillä myös kädenojennuksia jatkuvien ”ordereiden” sijaan. Toivon sitäkin, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa – se on järjestäytynyttä, hyvää ja ihmisiä liikuttavaa, Aarrekivi sanoi.

Seminaari oli tarkoitettu ampumaurheilu- ja metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hallitusten ja johtokuntien jäsenille, ratavastaaville ja muille ampumaharrastuksen turvallisuudesta kiinnostuneille sekä kuntasektorilla työskenteleville viranomaisille.

Senaattikiinteistöjen toimialajohtaja Jari Panhelainen kertoi, mitä ampumaradoille tapahtuu Puolustusvoimien luopuessa niistä. Seminaarin puheenjohtajana toiminut Helsingin Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Caspar von Walzel sanoi ennen Panhelaisen ”tunteita herättävää puheenvuoroa, ettei seminaariväki ampuisi viestintuojaa”.

Panhelainen avasi Puolustusvoimien uudistuksen ampumarata-alueiden liittyviä visioita ja näkemyksiä. Perusajatus on, että Puolustusvoimien käytön päättyessä päättyy samanaikaisesti myös kaikkien niiden toimijoiden käyttö, jotka ovat olleet alueella Puolustusvoimien luvalla ja vastuulla. Käyttäjiä ovat muun muassa muut viranomaiset, vapaaehtoinen maanpuolustus sekä ampuma- ja metsästysseurat.

Panhelaisen mukaan edellytyksiä ampumatoiminnan jatkumiselle ovat maanomistajan ja kunnan tahtotila, kaavoitus sekä ympäristö- ja muut luvat.

– Pidän hyvänä, että kunta olisi mukana, koska yksittäinen seura ei pysty pilaantunutta maata yksin käsittelemään ja kantamaan vastuuta, Panhelainen totesi.

Hän myös mainitsi, että ampumaratatoiminnan jatkuessa Senaattikiinteistöt myy tai valtio-osakkaan kyseessä ollessa vuokraa kyseessä olevat alueet, mikäli vastuullinen toimija löytyy. Ampumaratatoiminnan jatkaminen estää kuitenkin pääsääntöisesti muun varuskunta-alueen uusiokäytön, Panhelainen sanoi. Kun hän oli selvittänyt lyhyesti, mitä radoille tapahtuu, hän sanoi ottavansa seuraavaksi ”vyöryn vastaan”. Vyöryä ei tullut, vaan tilanteeseen suhtauduttiin varsin maltillisesti.

Sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoi miten ampumaratoja kohdellaan kunnallisina liikuntapaikkoina valtionavustuksissa. Valtio on linjannut liikuntapaikkarakentamisen suunnan vuonna 2011. Painopistealueita ovat lasten ja nuorten liikkumisympäristön kehittäminen, terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, joka on Pirin mukaan tullut ”viimeksi kuluneiden vuosien aikana entistä tärkeämmäksi”.

– Kaavoitus on vaikea asia tietenkin. Mutta mitään ei saa, jos ei hae. Liikuntapaikkahankkeen valtionavustushakemus toimitetaan ELY-keskukseen vuoden loppuun mennessä, Piri sanoi ja neuvoi mistä ohjeita ja lomakkeita löytyy.

– Valtionapuviranomainen kiinnittää hakemuksessa huomiota erityisesti muun muassa hakijakelpoisuuteen, liikuntapaikan tarpeeseen sekä rakentamisvalmiuteen ja rahoitukseen. Valtionavun määrä on harkinnanvarainen.

Piri mainitsi lopuksi liikuntapaikkarakentajan riesat eli NIMBY-ilmiön (not in my back yard).

– Ampumarataa ei moni halua naapuriinsa, mutta toisaalta voi kysyä, miksi sitten muuttaa naapuriin. Ampumaratoja voidaan kyllä rakentaa, kunhan ympäristö on oikea, Piri sanoi esityksensä lopuksi.

Entä kuinka etenee Kouvolan ampumaharrastuskeskushanke? Kouvolan Urheiluampujien (KUA) puheenjohtaja Kai Lampi kertoi, että Yrtinkankaan ampumaurheilukeskus tulee tarjoamaan paikan laadukkaalle ampumaharrastustoiminnalle ja SM-tasoisten kilpailujen järjestämiselle. Polun päässä on näky haulikkoammuntaan keskittyvästä kansainvälisen tason urheilukeskuksesta.

– Uuden radan sijoituspaikaksi oli kuusi vaihtoehtoa, joista Yrtinkankaan alue osoittautui ylivoimaiseksi parhaaksi. Se on jo seutukaavassa ampumarata, ja se on seura- ja harrastustoimintaan hyvin soveltuva paikka, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivujen mukaan suunnitelmassa on neljä trap- ja neljä skeet-rataa. Luotilajeista on esitetty ampumaradat 100m luodikkoradalle ja kahdelle hirviradalle sekä practical-ampumapaikoille.

Kouvolan seudulla toimii neljä ampumaseuraa, joissa on yhteensä 1276 jäsentä. Lisäksi kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä 4293 jäsentä. KUA on nyt yksi paikkakunnan isoimmista urheiluseuroista noin 300 jäsenellään. Uuden haulikkoradan perustamistarve todettiin Lammen mukaan jo 1990-luvulla. Selvitys radan perustamisedellytyksistä valmistui vuonna 2005.

– Kouvolan 33 ampumaradan melualueella asuu noin 10 500 ihmistä. Tehokkain keino vähentää melua on keskittää toimintaa, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivuilla todetaan, että ampumaradan perustaminen on taloudellisesti haastava tehtävä, mutta selvityksissä on osoitettu, että edellytykset hankkeen toteuttamiselle ovat olemassa. KUA tulee vastaamaan keskuksen toiminnan käynnistämisestä ja myöhemmin ylläpitämisestä. Kouvolan kaupunki on ollut mukana suunnitelmissa.

Haulikkoradan rakentaminen on Lammen mukaan ”haastavaa toimintaa”. Kustannusarvio uuden radan rakentamisesta ”neitseelliseen ympäristöön” on tällä hetkellä noin 700 000 euroa.

Tikkahalli, Kirkkotie 11 ke 20.3.2013 klo 18.30 Sääntömääräiset kevätkokousasiat Tervetuola!

suurenna kuva

Kankaanpään Ampumaurheilijoiden puheenjohtaja Eero Eloranta luovutti MegaLink-kortin Juho Kurjelle.

suurenna kuva

Tärkeimmät tukijat eli äiti Minna ja isä Jarmo Juho Kurjen kanssa yhteiskuvassa.

suurenna kuva

Valmentaja Mauri Röppänen ja Juho Kurki aluejaoston antamien kukkien kera.

suurenna kuva

Mikko Nordquist onnittelee Juho Kurkea.

Kankaanpään Ampumaurheilijat järjesti tuoreelle ilmakiväärin EM-pronssimitalistille Juho Kurjelle mitalikakkukahvit kotiradallaan. Samalla radalla alkoi Kurjen ampumaura yksitoista vuotta sitten.

KaA:n juhlatilaisuus järjestettiin ampumakouluillan harjoitusten päätteeksi. Paikalla oli ampumakoululaisia sekä muuta seura- ja kannustusjoukkoa. Ensimmäisten onnittelijoiden joukossa oli Suomen Ampumaurheiluliiton entinen puheenjohtaja Mikko Nordquist. Hän totesi, että Juholta on nyt henkinen paine poissa ja mitali kaulassa.

– Tästä on helppo jatkaa eteenpäin kohti suurempia voittoja, Nordquist sanoi.

Lounais-Suomen alueen onnittelutervehdyksen toivat Jarmo Engblom ja Matti Viljakainen. Engblom kiitteli Kurkea hyvin tehdystä työstä, joka tällä tavoin kohdistui myös alueeseen ja sen valmentajiin. Aluejaosto onnitteli myös valmentaja Mauri Röppästä ja totesi, että entisen huippuampujan antamat opit ja neuvot ovat siivittäneet Kurjen huippuampujaksi.

Kankaanpään Ampumaurheilijoiden puheenjohtaja Eero Eloranta luovutti Kurjelle Mega Link -taululaitteiden ampumakortin, johon oli ladattu 9999 laukausta tulevia harjoituksia varten.

Kurki aloitti ampumakoulun yksitoista vuotta sitten samalla radalla, jossa nyt juhlittiin nyt hänen EM-pronssimitaliaan. Rata sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Kurjen kodista. Onnitteluja saivat myös tärkeää tukea antaneet Kurjen isä Jarmo ja äiti Minna.

Nykyiset ampumakoululaiset hypistelivät ihaillen Kurjen tuoretta pronssimitalia.  Kurki vastaili nuorten kysymyksiin ja kannusti heitä jatkamaan ammuntaharrastusta. Kurki on ennättänyt ampua uransa aikana reilusti yli 100 000 laukausta. Viime vuoden laukausmäärä oli noin 25 000 laukausta, mutta jatkossa määrät tulevat edelleen nousemaan. 

Työpaikalla on myös merkitystä harjoitteluun. Kurjen työsuhde Puolustusvoimissa päättyi helmikuun lopussa, mutta tavoitteena on edelleen saada sieltä pysyvä työpaikka, jotta harjoittelu Rio de Janeiron olympialaisiin (2016) olisi mahdollista täysipainoisesti. Nyt Kurki nauttii hetken mitalista ja aloittaa pian harjoittelun ja keskittymisen tuleviin kilpailuihin.

Teksti ja kuvat: Matti Viljakainen

Ilmaolympiapistoolin Suomenmestaruuskilpailut ammuttiin Sastamalan Ellivuoressa 2.-3.3. Yleisen sarjan Suomen mestaruuden ampui lauantaina Säkylän Seudun Ampujia edustava Jussi Saari.

 Ilmaolympiapistoolin Suomenmestaruuskilpailut ammuttiin Sastamalan Ellivuoressa 2.-3.3. Yleisen sarjan Suomen mestaruuden ampui lauantaina Säkylän Seudun Ampujia edustava Jussi Saari, joka voitti jännittävän finaalin päätteeksi Jalasjärven Ampujien Teuvo Kimpimäen tiukassa uusinnassa pisteellä.  Kärkikaksikon finaalitulos oli 746. Pronssia nappasi Rauman Seudun Urheiluampujia edustava Ari Huhtamäki, joka jäi finaalissa kärkikaksikolle neljä pistettä.

suurenna kuva

Kai Jahnsson ja EM-kilpailujen päätöspäivän muut suomalaiset. Kuvat: Lassi Palo

suurenna kuva

Henri Rutanen.

suurenna kuva

Hanna Pitkänen.

suurenna kuva

Marjo Yli-Kiikka.

Kai Jahnsson vastasi parhaasta suomalaissijoituksesta Tanskan Odensessa järjestettyjen ilma-aseiden EM-kilpailujen viimeisenä kilpailupäivänä. Hän sijoittui miesten ilmapistoolissa 17:nneksi. Suomi saavutti Odensessa yhteensä kahdeksan mitalia eli yhtä monta kuin vuosi sitten Vierumäellä järjestetyissä EM-kilpailuissa.

Odensen EM-kilpailujen päätöspäivänä lauantaina kilpailtiin miesten ilmapistoolissa ja naisten ilmakiväärissä. Mukana oli neljä suomalaista: Kai Jahnsson (Poliisien Ampumaseura) ja Henri Rutanen (Ylivieskan Kuula) ilmapistoolissa sekä Hanna Pitkänen (Turun Seudun Ampujat) ja Marjo Yli-Kiikka (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) ilmakiväärissä.

Miesten ilmapistooli

Kai Jahnssonin tulos oli 575 (95+96+96+94+98+96). Viime vuonna Lontoon olympialaisten finaalissa ampunut ja lopulta kahdeksanneksi sijoittunut Jahnsson oli nyt 17:s. Ei se ihan ok mennyt, hän sanoi heti kilpailun jälkeen.

– Paljon oli hyvää, mutta alussa oli pientä huojumista, joka toi varovaisuutta. Loppu meni sitten hyvällä rytmillä, Jahnsson sanoi. Finaaliraja oli 578.

Pari viikkoa sitten Jahnssonille myönnettiin 10 000 euron urheilija-apuraha, joka ilahdutti miestä.

– Se oli iloinen juttu! Se auttaa jaksamaan ja ponnistelemaan eteenpäin, Pekingin ja Lontoon olympialaisissa kilpaillut Jahnsson sanoi.

Jahnsson osallistuu parin viikon kuluttua Merikarvialla järjestettäviin ilma-aseiden SM-kilpailuihin. Hänen seuraava kansainvälinen kilpailunsa on Münchenin maailmancup, joka on 23.-30. toukokuuta.

Henri Rutanen tähtäsi tuloksen 560, joka oli ”alakanttiin”. Hänen sarjansa olivat 92+94+94+93+93+94 ja sijoituksensa 54:s. Rutanen on ampunut tällä kaudella 577 pistettä.

– Olen tyytyväinen siihen, että uskalsin nyt yrittää, koska minulla on ollut rohkeus hukassa. Sain sen takaisin, ja olen työntekooni tyytyväinen. Tulos kyllä harmittaa, sillä se ei tavallaan antanut sitä, mitä sen ”piti”.

Rutasen suunnitelmat ovat samat kuin Jahnssoninkin eli kalenteriin on kirjattu Merikarvian SM-kilpailut ja Münchenin maailmancup.

Ilmapistoolin Euroopan mestaruuden voitti Venäjän Leonid Ekimov. Venäjä voitti myös joukkuekilpailun – kahden pisteen erolla Serbiaan.

Naisten ilmakivääri

Marjo Yli-Kiikka ja Hanna Pitkänen jäivät kauas kärjestä naisten ilmakiväärissä. Yli-Kiikan tulos oli 406,9 (103,9+101,0+101,2+100,9). Pitkänen puolestaan tähtäsi 408,6 pistettä (101,4+104,2+100,6+102,4). Pitkänen sijoittui 47:nneksi ja Yli-Kiikka 56:nneksi. Finaalirajaa 414,7 suomalaiset pitivät kiväärilajien päävalmentajan Juha Hirven johdolla ”yllättävän alhaisena”. Ennen kilpailun alkua he uskoivat sen nousevan noin 418 pisteeseen.

Pitkänen harmitteli sitä, ettei saanut kaikkea sitä ulos mitä hän osaa. Tahtotila oli kyllä kohdallaan.

– Ei vieläkään paitsi pätkittäin. Treeniä vain lisää, niin niitä hyviä pätkiä tulee lisää, ja vähitellen niistä tulee kokonaisuus. Askel kerrallaan eteenpäin, hän sanoi.

Pitkänen oli tyytyväinen siihen, että hän pystyi nyt keskittymään omaan tekemiseensä ja sai sen loksahtamaan ”omaan kuoppaansa”.

Yli-Kiikka harmitteli aseongelmiaan. Sen verran vaikeaa oli, että ase menee uusiksi, hän sanoi turhautuneena. Yli-Kiikka ja Pitkänen osallistuvat kauden aikana kolmeen maailmancupin kilpailuun.

Itävallan Lisa Ungerank voitti EM-kultaa. Joukkuekilpailun kolme parasta (Italia, Saksa ja Itävalta) oli pisteen päässä toisistaan.

Suomen EM-mitalit

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestettiin tällä viikolla Tanskan Odensessa. Kisoihin osallistui 44 maata. Urheilijoita oli 550 ja valmentajia 179. Startteja oli kuudessatoista lajissa yhteensä 616. Ensimmäiset mitalit jaettiin keskiviikkona, ja viimeinen kilpailupäivä oli tänään lauantaina.

Suomi saavutti EM-kilpailuissa kahdeksan mitalia. Vuosi sitten Vierumäellä järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa Suomi saavutti myös kahdeksan mitalia. Ne kaikki tulivat liikkuvassa maalissa.

Kultaa:
Jani Suoranta (liikkuva maali/poikien sekajuoksut)
Suomi (liikkuva maali/miesten normaalijuoksut)
Suomi (liikkuva maali/miesten sekajuoksut)

Hopeaa:
Heikki Lähdekorpi (liikkuva maali/poikien normaalijuoksut)
Suomi (liikkuva maali/poikien sekajuoksut)
Suomi (liikkuva maali/poikien normaalijuoksut)

Pronssia:
Juho Kurki (miesten ilmakivääri)
Heikki Lähdekorpi (liikkuva maali/poikien normaalijuoksut)

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestettiin Tanskassa nyt kolmannen kerran. Aiemmat kerrat olivat vuosilta 1978 ja 1989, jolloin kisaisäntinä toimivat Bröndby ja Kööpenhamina.

Ilma-aseiden EM-kilpailut
25.2.-3.3. Odense, Tanska

Tuloksia la 2.3.

Ilmapistooli 60 ls + finaali, miehet: 1) Leonid Ekimov Venäjä 199,2 (578), 2) Anton Gourianov Venäjä 198,6 (578), 3) Pablo Carrera Espanja 177,2 (580), 4) Damir Mikec Serbia 158,7 (579), 5) Denis Kushnirov Ukraina 136,6 (579), 6) Juraj Tuzinsky Slovakia 117,9 (578), 7) Andrija Zlatic Serbia 96,6 (582), 8) Asgeir Sigurgeirsson Islanti 78,2 (579), … 17) Kai Jahnsson Suomi 575, … 54) Henri Rutanen Suomi 560.
Joukkuekilpailu: 1) Venäjä 1734, 2) Serbia 1732, 3) Ukraina 1730.

Ilmakivääri 40 ls + finaali, naiset: 1) Lisa Ungerank Itävalta 208,3 (415,4), 2) Martina Pica Italia 206,3 (414,7), 3) Ziva Dvorsak Slovenia 185,9 (416,8), 4) Jessica Mager Saksa 163,5 (414,9), 5) Andrea Arsovic Serbia 143,5 (415,0), 6) Daria Tihova Ukraina 121,7 (414,9), 7) Nuria Vega Espanja 99,1 (416,0), 8) Ivana Maksimovic Serbia 79,4 (418,0), … 47) Hanna Pitkänen Suomi 408,6, … 56) Marjo Yli-Kiikka Suomi 406,9.
Joukkuekilpailu: 1) Italia 1242,9, 2) Saksa 1241,9, 3) Itävalta 1240,9.

Lisää tietoa kilpailuista löydät täältä.

Säkylässä järjestettävän tuomarikurssin uusi ajankohta on 4.5.2013. Syy siirrolle on sen mahdollisuuden takaaminen, että odotetut uudet säännöt olisivat kaikkien saatavissa. Huolehtikaa, että käytettävissänne on uusin säännöstö!

Tapahtumakutsun löydät täältä!

suurenna kuva

Juho Kurki ja ilmakiväärin EM-pronssimitali. Kuvat: Lassi Palo

suurenna kuva

Miesten liikkuvan maalin sekajuoksujen EM-kultajoukkue: Sami Heikkilä (vas.), Tomi-Pekka Heikkilä ja Krister Holmberg.

suurenna kuva

Heikki Lähdekorpi ja poikien normaalijuoksujen EM-hopea.

suurenna kuva

Poikien normaalijuoksujen hopeamitali: Heikki Lähdekorpi (vas., Jani Suoranta ja Mika Kinisjärvi.

suurenna kuva

Tomi-Pekka Heikkilä, suomalaisista paras miesten sekajuoksuissa ja EM-joukkuekultaa.

suurenna kuva

Juho Kurjen ja Juha Hirven EM-pronssimitalituuletus.

suurenna kuva

"Onnea, Juho", Juha Hirvi onnitteli heti finaalin päätyttyä.

Suomalaiset saavuttivat riemastuttavat neljä mitalia Tanskan Odensessa jatkuvissa ilma-aseiden EM-kilpailuissa. Juho Kurki oli kolmas miesten ilmakiväärissä ja liikkuvan maalin sekajuoksuissa miehet voittivat joukkuekultaa. Poikien liikkuvan maalin normaalijuoksuissa tuli kaksi hopeaa: Heikki Lähdekorpi henkilökohtaisessa kilpailussa ja Suomi joukkuekilpailussa.

Perjantai oli vilkkain suomalaispäivä Tanskan Odensessa kolmatta päivää jatkuneissa ilma-aseiden EM-kilpailuissa. Neljässä lajissa oli mukana yhteensä yksitoista suomalaista ampumaurheilijaa. Kisojen päätöspäivänä lauantaina kilpailee neljä suomalaista.

Miesten ilmakivääri

Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Juho Kurki oli upeasti miesten ilmakiväärikisan kolmanneksi paras. Se oli Suomen ensimmäinen miesten ilmakiväärin EM-mitali sitten vuoden 2007, jolloin Henri Häkkinen sai hopeaa.

Kurki oli kahdeksan parhaan ampujan finaalin nuorin osanottaja.

– Voin sanoa, että hyvältä tuntuu, hän hymyili heti finaalin päätyttyä.

– Finaalissa oli oikeastaan hauska ampua. Kovia nimiä jäi taakse, Kurki viittasi muun muassa italialaiseen Niccolo Camprianiin ja Unkarin Peter Sidiin.

Pari viikkoa sitten järjestettyjen SM-joukkuekilpailujen jälkeen Kurki sanoi olevansa kovassa kunnossa.

– Kyllä, tiesin tilanteen. Tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin, hän myhäili ennen kuin hänet kutsuttiin dopingtestiin.

Eikä hymy laantunut palkintojenjaon jälkeen, kun pronssimitali oli hänen kaulassaan. Päinvastoin.

– Hienolta tuntuu nyt! Minua jännitti palkintopallilla varmasti saman verran kuin finaalissakin, hän naurahti.

Peruskilpailussa Kurki tähtäsi 624,0 pistettä. Hänen sarjansa olivat 103,7+104,1+103,2+104,1+105,2+103,7.

– Juho ampui tasaisen hyviä sarjoja. Kyllä hän sieltä pikkuhiljaa tulee yhdeksi maailman kestomenestyjäksi, Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi sanoi joulukuussa 21 vuotta täyttäneestä Kurjesta.

– Juho kulkee omaa tietään kohti maailman huippua. Nyt hän on noussut taas yhden portaan ylöspäin. Hienolta tämä mitali tuntuu, Hirvi hymyili.

Euroopan mestaruuden voitti Israelin Sergey Richter, ja toiseksi sijoittui Valko-Venäjän Vitali Bubnovitsh. Italia voitti joukkuekilpailun.

Ilmakiväärin toinen suomalaisampuja oli Henri Häkkinen, joka sijoittui 19:nneksi. Hänen tuloksensa oli 621,5 (105,9+103,2+102,3+104,1+101,4+104,6). Joensuun Ampujia edustava Häkkinen sanoi, että hänen ”touhunsa oli vähän laidasta laitaan”.

– Jossain välissä ampuma-asennon ottamisen kanssa oli probleemaa, ja muutama laukaus lipsahti kauas. Niiden kurominen oli sitten mahdotonta, Häkkinen sanoi.

– Kokonaisuutena kilpailuni oli välttävä. Ajatukset olivat erilaisia, kun ensimmäisen kerran ammuttiin kymmenyksillä, Häkkinen sanoi.

Naisten ilmapistooli

Naisten ilmapistoolissa Suomella oli kolme ampujaa mukana. He olivat Reetta Hynninen (Poliisien Ampumaseura), Tiina Jänkälä (Sodankylän Ampujat) ja Mira Suhonen (Kuortaneen Kunto). Hynninen oli arvokilpailujen ensikertalainen, Suhonen sen sijaan on ollut mukana muun muassa jo kaksissa olympialaisissa.

Joukkuekilpailussa Suomi sijoittui seitsemänneksi (1116). Voiton vei Serbia (1134) pisteen erolla Saksaan.

Suhonen tähtäsi tuloksen 378, joka oikeutti 19. sijaan. Hänen sarjansa olivat 95+92+95+96.

– Se oli sellainen päivä tänään, hän sanoi.

– Jos vertaa eiliseen treenipäivään, niin nyt meni paremmin. Ammuin kyllä kaksi kasia ja yhden seiskan. Jos ne olisivat olleet ysissä, olisin päässyt finaaliin (finaaliraja 380). Mutta elämä on, Suhonen naurahti.

Hynninen oli melko tyytyväinen kilpailuunsa ja tulokseensa, joka oli 369 (91+96+91+91). Kisani oli ”semi-ookoo”, hän summasi.

– Siinä oli paljon hyvää, mutta myös kömmähdyksiä. Toinen sarja tuntui kivalta ampua, mutta muuten oli vähän vaikeaa. Keskityin niin paljon omaan tekemiseeni, etten osannut jännittää ympäristöä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia koitoksia, 39:nneksi sijoittunut helsinkiläinen sanoi.

Jänkälä puolestaan sanoi kisan päätyttyä, että ”haastavaa oli”. Hänen sarjansa olivat 96+91+89+93 ja tulos 369. Hän oli kilpailussa 40:s.

– Alku oli hyvä, mutta sitten kaikki alkoi elää. Minulle tuli muutamia huonoja laukauksia, yksi kutonenkin. Seuraavaksi osallistun hirvenhiihdon SM-kilpailuihin, jotta saan ajatukset toisaalle ennen parin viikon kuluttua Merikarvialla järjestettäviä ilma-aseiden SM-kilpailuja, Jänkälä sanoi.

Euroopan mestaruuden voitti Ranskan Celine Goberville, ja Serbia oli joukkuekilpailun paras.

Liikkuva maali, miesten sekajuoksut

Suomi voitti keskiviikkona normaalijuoksujen EM-joukkuekultaa. Sekajuoksuissa sama tahti jatkui, sillä Suomi nousi taas hienosti Euroopan mestariksi. Ukraina hävisi Suomelle pisteen ja Venäjä kolme pistettä.

Henkilökohtaisessa kilpailussa suomalaisista paras oli tällä kerralla Kymppi-64 -seuraa edustava Tomi-Pekka Heikkilä, joka sijoittui seitsemänneksi tuloksellaan 380 (189+191). Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar) hävisi normaalijuoksujen pronssimitaliottelun kovan taistelun jälkeen. Sekajuoksuissa hän voitti viime vuonna EM-hopeaa, mutta nyt oli tyytyminen 10. sijaan tuloksella 377 (188+189).

– Ammuin toisessa sarjassa peräkkäin seiskan ja kasin. Ei niillä tuon enempää pisteitä saa, hän kommentoi.

Ensimmäistä kauttaan miesten sarjassa kilpaileva Tomi-Pekan pikkuveli Sami Heikkilä (Kymppi-64) sijoittui keskiviikkona normaalijuoksuissa kuudenneksi. ”Sekareissa” hänen sijoituksensa oli 12:s ja tuloksensa 374 (189+185).

– Vaikeaa oli, ja kilpailu meni alakanttiin. Jalkani eivät oikein toimineet, ja kierto oli siksi vaikeaa. Onneksi tämä ei ollut ihan katastrofi ja saimme joukkuekultaa.

Liikkuva maali, poikien normaalijuoksut

Poikien liikkuvan maalin EM-joukkueeseen kuuluivat Mika Kinisjärvi (Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura), Heikki Lähdekorpi (Satakunnan Ampujat) ja Jani Suoranta (Kymppi-64). Suoranta nappasi keskiviikkona ensimmäisen henkilökohtaisen arvokilpailuvoittonsa, kun hän oli sekajuoksujen ykkönen. Lähdekorpi sijoittui sekajuoksuissa EM-pronssille, ja joukkuekilpailussa Suomi oli toinen.

Normaalijuoksuissa mitaliotteluihin ylsi Lähdekorpi tuloksellaan 567. Suoranta tähtäsi 540 pistettä (270+270) ja sijoittui yhdeksänneksi. Kinisjärven tulos 526 (270+256) oikeutti 13.sijaan. Joukkuekisassa Suomi oli keskiviikon tavoin toinen. Ukraina voitti kultaa.

– Minulla oli heti aamulla vaikeaa, ylikeskittymistä. Keskiviikon jälkeen minulla oli kovaa yritystä, ehkä liiankin kovaa enkä hallinnut tilannetta. Ampuminen meni tosi vaikeaksi, Suoranta sanoi.

Kinisjärvi oli ensimmäistä kertaa arvokilpailuissa mukana. Tuloksena olivat sekajuoksujen kahdeksas sija ja nyt normaalijuoksujen 13. sija. Rovaniemeläinen ei ollut aivan tyytyväinen urakkaansa.

– Tänään ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa. Koko päivän ajan palapeli oli levällään, enkä saanut sitä kasatuksi, hän luonnehti kilpailuaan.

Lähdekorpi sen sijaan paukutti 286+281 pistettä ja eteni neljän parhaan mitaliotteluihin. Semifinaalissa hän sai vastaansa Ukrainan Oleksandr Moshnenkon, jonka hän voitti 6-2. Kultamitaliottelussa Lähdekorpi kohtasi Ukrainan Vladislav Schepotkinin. Lähdekorpi johti jo 4-2, mutta hävisi ukrainalaiselle lopulta 4-6.

– Perskeles! Kilpailu kulki hyvin ja kaikki oli hyvin, mutta sitten 6,7:n laukaus sekoitti pakkaa, ja kaveri sai kammettua minut siltaan, Lähdekorpi sanoi.

Vaikka Lähdekorven EM-kilpailujen saldo oli hyvä – henkilökohtainen hopea ja pronssi sekä kaksi joukkuehopeaa – ei hän ollut täysin tyytyväinen.

– Tavoitteenani oli henkilökohtainen kultamitali ja sen lisäksi joku muu mitali. Siitä nyt jäätiin, hän harmitteli.

Lauantai on viimeinen kilpailupäivä

Ilma-aseiden EM-kilpailut on järjestetty tällä viikolla Tanskan Odensessa. Kisoihin osallistuu 44 maata. Urheilijoita on 550 ja valmentajia 179. Startteja on kuudessatoista lajissa yhteensä 616. Ensimmäiset mitalit jaettiin keskiviikkona, ja viimeinen kilpailupäivä on lauantai eli 2. maaliskuuta.

Kisojen päätöspäivänä ohjelmassa on kaksi lajia, jotka ovat naisten ilmakivääri ja miesten ilmapistooli. Mukana on neljä suomalaista, Hanna Pitkänen (Turun Seudun Ampujat) ja Marjo Yli-Kiikka (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) ilmakiväärissä sekä Kai Jahnsson (Poliisien Ampumaseura) ja Henri Rutanen (Ylivieskan Kuula) ilmapistoolissa.

Suomi on ennen viimeistä kilpailupäivää saavuttanut kahdeksan mitalia. Liikkuvan maalin ampujat voittivat keskiviikkona neljä mitalia: miesten joukkuekulta normaalijuoksuissa sekä poikien sekajuoksuissa Jani Suorannan mestaruus, Heikki Lähdekorven pronssi ja joukkuehopea.

Vuosi sitten Vierumäellä järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa Suomi saavutti kahdeksan mitalia, jotka kaikki tulivat liikkuvassa maalissa.

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Tanskassa nyt kolmannen kerran. Aiemmat kerrat ovat vuosilta 1978 ja 1989, jolloin kisaisäntinä toimivat Bröndby ja Kööpenhamina.

Ilma-aseiden EM-kilpailut
25.2.-3.3. Odense, Tanska

Suomalaislajien tuloksia pe 1.3.

Ilmakivääri 60 ls + finaali, miehet: 1) Sergey Richter Israel 207,3 (624,6), 2) Vitali Bubnovitsh Valko-Venäjä 205,9 (626,1), 3) Juho Kurki Suomi 182,1 (624,0), 4) Peter Hellenbrand Hollanti 162,8 (625,1), 5) Nicolas Schallenberger Saksa 141,5 (625,2), 6) Niccolo Campriani Italia 119,9 (631,2), 7) Peter Sidi Unkari 110,1 (624,4), 8) Konstantin Prihodtshenko Venäjä 78,6 (624,8), … 19) Henri Häkkinen Suomi 621,5.
Joukkuekilpailu: 1) Italia 1872,5, 2) Venäjä 1867,9, 3) Valko-Venäjä 1866,2.

Ilmapistooli 40 ls + finaali, naiset: 1) Celine Goberville Ranska 201,5 (385), 2) Marija Marovic Kroatia 198,3 (381), 3) Viktoria Tshaika Valko-Venäjä 178,2 (383), 4) Zorana Arunovic Serbia 156,2 (380), 5) Nino Salukvadze Georgia 136,1 (380), 6) Anna Mastjanina Venäjä 117,1 (382), 7) Katsiarina Krushanok Valko-Venäjä 96,9 (380), 8) Bobana Velickovic Serbia 74,8 (380), … 19) Mira Suhonen Suomi 378, … 39) Reetta Hynninen Suomi 369/9x, … 40) Tiina Jänkälä Suomi 369/8x.
Joukkuekilpailu: 1) Serbia 1134, 2) Ukraina 1133, 3) Saksa 1130., … 7) Suomi 1116.

Liikkuva maali, 40 ls (sekajuoksut), miehet: 1) Emil Martinsson Ruotsi 385, 2) Vladislav Prianishnikov Ukraina 384, 3) Maksim Stepanov Venäjä 383, … 7) Tomi-Pekka Heikkilä Suomi 380, … 10) Krister Holmberg Suomi 377, … 12) Sami Heikkilä Suomi 374.
Joukkuekilpailu: 1) Suomi 1131, 2) Ukraina 1130, 3) Venäjä 1128.

Liikkuva maali, 60 ls (normaalijuoksut) + mitaliottelut, pojat:
Peruskilpailu: 1) Vladislav Schepotkin Ukraina 567/uusinta 19, 2) Heikki Lähdekorpi Suomi 567/17, 3) Oleksandr Moshnenko Ukraina 556, 4) Vladlen Onopko Ukraina 547, 5) Robert Losekann Saksa 547, … 9) Jani Suoranta Suomi 540, … 13) Mika Kinisjärvi Suomi 526.
Joukkuekilpailu: 1) Ukraina 1670, 2) Suomi 1633, 3) Venäjä 1604.

Semifinaalit: Vladislav Schepotkin Ukraina – Vladlen Onopko Ukraina 7-5, Heikki Lähdekorpi Suomi – Oleksandr Moshnenko Ukraina 6-2
Pronssimitaliottelu: Onopko – Moshnenko 6-4
Kultamitaliottelu: Schepotkin – Lähdekorpi 6-4

EM-kilpailujen ohjelma
(Ajat Suomen aikaa.)

La 2.3.
Klo 10.00 Ilmapistooli/miehet
Klo 10.00 Ilmakivääri/naiset
Klo 13.15 Ilmapistooli/miehet, finaali
Klo 15.00 Ilmakivääri/naiset, finaali
Klo 18.15 Päättäjäiset

Su 3.3.
Joukkueiden kotiinpaluu.

Lisää tietoa kilpailuista löydät täältä.

Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaari 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Kongressikeskuksen tilassa 204 / 205. Sisäänkäynti hotellin kautta Messuaukio 1, 00520 HELSINKI (Holiday Inn Helsinki). Seminaari on tarkoitettu ampumaurheilu- ja metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hallitusten/johtokuntien jäsenille, ratavastaaville ja muille ampumaharrastuksen turvallisuudesta kiinnostuneille sekä kuntasektorilla työskenteleville viranomaisille. Seminaarissa perehdytään mm. ampumaratalain sekä puolustusvoimauudistuksen vaikutuksiin ampumaratojen omistussuhteissa ja ammuntaharrastuksen tulevaisuudelle harrastusmahdollisuuksien vähetessä. Mitä nämä uudistukset merkitsevät todellisessa elämässä? Seminaariin tulee ilmoittautua etukäteen 1.3. mennessä, ohjeet löytyvät sivulta www.ampumaharrastusfoorumi.fi Seminaari on maksuton, lounas on omakustanteinen.

Seminaarin puheenjohtajana toimii Espoon ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja tekniikan tohtori Arto Lietoila.

OHJELMA

09:30                 Ilmoittautuminen ja tulokahvit

10.00                 Seminaarin avaus                      
                           – Ampumaharrastusfoorumin reserviläisjärjestöt

10.15                 Ampumaratalain tuomat muutokset ampumaharrastukseen
                           – Jorma Riissanen, Ampumaharrastusfoorumi  

10.45                 Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan
– koulutussektorin johtaja, everstiluutnantti Tuomo Repo, Puolustusvoimat

11.15                 Mitä ampumaradoille tapahtuu puolustusvoimien luopuessa niistä?
– toimialajohtaja, Jari Panhelainen Senaattikiinteistöt

12.00                 Lounas

13.00                 Ampumaharrastuksen tulevaisuus; ampumaradat kunnallisina liikuntapaikkoina valtionavustuksissa?
– sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri, Uudenmaan ELY-keskus

13.45                 Ampumaharrastusmahdollisuudet Pohjois-Karjalassa nyt ja tulevaisuudessa
– toiminnanjohtaja Ari Eskelinen, Pohjois-Karjalan Reserviläispiirit

14.15                 Miten etenee Kouvolan Ampumaharrastuskeskus-hanke? Miksi kaupunki puoltaa ampumarata hanketta? Kunnat ovat yhdistyneet, kuinka ne on saatua ajamaan tätä asiaa?
– suunnittelupäällikkö Hannu Koverola, Kouvolan kaupunki

15.00                 Mistä ja minkälaisia ampumaratoja Suomesta löytyy? (Lipas-hanke)
– selvitystyön tekijä Timo Koski

15.30                 Keskustelu ja loppusanat

ILMOITTAUTUMISET www.ampumaharrastusfoorumi.fi

Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU), Nuoren Suomen ja Kuntoliikuntaliiton toiminnot ja henkilöstö siirtyivät vuoden alussa uuteen liikunnan ja urheilun kattojärjestöön Valoon.

Yhteistoimintamenettely päättyi 20. helmikuuta, ja Valon hallitus päätti organisaatiosta ja henkilöstömitoituksesta kokouksessaan eilen tiistaina. Hallituksen päätöksen mukaisesti Valossa on jatkossa 50-58 henkilötyövuotta. Arvio henkilöstön vähentämistarpeesta on 8-16 henkilötyövuotta. Valo siirtyy uuteen organisaatioon huhtikuun alusta.

Valon uusi organisaatio rakentuu marraskuussa hyväksytyn strategian mukaisesti neljän päävalinnan toteuttamiseksi. Valon strategiset valinnat vuosille 2013-15 ovat liikunnallisen elämäntavan edistäminen, menestyvän urheilun tukeminen, arvostus ja resurssit sekä palvelut jäsenjärjestöille.

– Strategian keskeinen tavoite on lisätä kumppaneiden kanssa yhteistä tekemistä. Yhteisen tekemisen tukemiseksi tarvitaan enemmän vapaasti liikuteltavia resursseja. Tämä edellyttää kiinteiden henkilöstökustannusten vähentämistä, Valon tiedotteessa todetaan.

Lähde: Valon tiedote 27.2.