Seuratoiminnan kehittämistuen lisäksi nyt on avoinna myös kaksi muuta avustushakua, joissa urheiluseurat ja lajit voivat olla koulujen ja kuntien kumppaneina.

1)      Opetushallitus on asettanut haettavaksi valtionavustuksen kerhotoiminnan kehittämiseen 28.1.-28.2.2013. Avustus voidaan myöntää koulun kerhotoiminnan kehittämiseen kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille opetuksen järjestäjille. Tavoitteena on koulun kerhotoiminnan monipuolistaminen ja vakiinnuttaminen. Hakemuksessa mainitaan, että koulut voivat hyödyntää kolmannen sektorin osaamista, joten paikalliselle yhteistyölle koulun kerhotoiminnan ja urheiluseurojen välille voi aueta uusia mahdollisuuksia. Mm. Sinettiseurat voivat olla hyvä paikallinen kumppani esim. lajitutustumisien ja muun yhteistyön kehittämiseen. Lisätietoja valtionavustuksesta kouluille: http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/103/0/valtionavustus_kerhotoiminnan_kehittamiseen?language=fi

2)      Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta on jaossa koulupäivän liikunnan edistämiseen. Haku ovat myös liikunta- ja urheiluseurojen hyödynnettävissä:
– Hakutiedot OKM:n sivuilta (hakuaika päättyy 28.2.2013): Liikunnallisen koulupäivän tukemiseen

Kultahippukilpailuissa 2013 noudatetaan vuonna 2010 päivitettyjä sääntöjä.

Seuraavat ilma-aseiden Kultahippufinaalit pidetään Maaningalla 6.-7.4.2013.
Tutustukaa kilpailujen kotisivuihin tästä.

Kisasivujen lisäksi Kultahippufinaali 2013 löytyy myös facebookissa
tästä linkistä facebook.

Seuraavat ruutiaseiden Kultahippufinaalit pidetään Ahvenanmaalla 3.8.2013

Kilpailukaudella 2013 käytettävät säännöt löytyvät tästä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) on myöntänyt vuoden 2013 valtionavustukset valtakunnallisille liikuntajärjestöille. Toimintaa tuetaan veikkausvoittovaroista yhteensä 38,08 miljoonalla eurolla. Avustusta sai 119 järjestöä, joiden joukossa myös Suomen Ampumaurheiluliitto.

Meneillään on rakenneuudistus, jossa rahaa siirretään hallinnosta ruohonjuuritasolle. Suoran seuratuen kasvattamisen sekä huippu-urheilun muutoksen toimenpiteiden kuten urheiluakatemioiden rahoituksen lisäämisen seurauksena järjestöjen saama tuki laskee viime vuodesta 4 340 000 eurolla. Lajiliittojen saama tuki pysyy ennallaan, kun taas muiden liikuntajärjestöjen tuki vähenee 20,5 prosenttia.

– Avustamisessa painopiste on suorassa seuratuessa, jonka tavoitteena on laskea liikunnan harrastamisen kustannuksia. Tänä vuonna vain muutamien järjestöjen avustuksiin tehtiin muutoksia. Syynä on se, että olemme ministeriössä keränneet systemaattisesti tietoa järjestöistä ja tulemme vielä tämän vuoden aikana uudistamaan kriteerit, joilla kaikkien järjestöjen avustustaso arvioidaan uudelleen vuoden 2014 avustuksia jaettaessa, ministeri Arhinmäki toteaa Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Seuratoiminnan kehittämistoimintaan on talousarviossa esitetty 2 350 000 euron kasvua, joka merkitsee 156,7 % lisäystä.

– Olympiakomitean ja Paralympiakomitean avustusten vähennykset ovat seurausta huippu-urheilun muutostyöstä. Huippu-urheilun rahoitusta on siirretty uudelle huippu-urheiluyksikölle, jotta päällekkäisiä rakenteita on mahdollista purkaa. Kolmen toimialajärjestön yhdistyminen sekä byrokratian ja päällekkäisyyksien purku taas näkyvät Valo ry:n avustuksessa, Arhinmäki painottaa.

Valtion talousarviossa tälle vuodelle on liikuntatoimen perusteluissa asetettu tavoitteeksi liikunnan kansalaisjärjestöjen toiminnan laadun kehittämiseen sekä päällekkäisten rakenteiden purkamiseen tähtäävien toimenpiteiden tukeminen.

Liikuntajärjestöistä suurimman valtionavustuksen sai viime vuonna perustettu Valo ry (3 757 000 euroa). Lajiliitoista suurimman avustuksen eli 1 920 000 euroa sai Suomen Palloliitto. Suomen Ampumaurheiluliitto sai 710 000 euroa.

Muista tuensaajista mainittakoon Suomen Voimisteluliitto Svoli 1 780 000 euroa, Suomen Jääkiekkoliitto 1 375 000 euroa, Suomen Hiihtoliitto 1 120 000 euroa ja Suomen Urheiluliitto 1 060 000 euroa.

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.

Sebastian Långström (ESF) ja Aina Kivi (ESF) pärjäsivät Fredriciassa Tanskassa viime viikonloppuna käydyssä kaatuvien taulujen Tanska-Ruotsi-Suomi -maaottelussa. Seurakaverit jakoivat prossisijan henkilökohtaisessa kilpailussa.

Tulokset: http://www.skytten.dk/Default.aspx?ID=2080

suurenna kuva

Aleksi Jarva edustaa Suomea ilma-aseiden EM-kilpailuissa. Kuva: Lassi Palo

Suomen Ampumaurheiluliitto on nimennyt 21 ampumaurheilijaa Tanskan Odensessa helmi-maaliskuussa järjestettäviin ilma-aseiden EM-kilpailuihin.

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Tanskan Odensessa 25.2.-3.3. Suomen 21 ampumaurheilijan joukkueessa on kymmenen kivääriampujaa, viisi pistooliampujaa ja kuusi liikkuvan maalin ampujaa.

Suomen joukkueessa on paitsi erittäin kokeneita urheilijoita myös EM-kilpailujen ensikertalaisia. Ensikertalaisia ovat poikien kiväärissä Aleksi Jarva ja Joni Stenström sekä tyttöjen kiväärissä Saana Tattari. Ensimmäisiin arvokilpailuihinsa matkaavat myös Reetta Hynninen (naisten pistooli) ja Mika Kinisjärvi (poikien liikkuva maali).

– Kiväärissä on kokemusta ja nuoruuden intoa. Ensikertalaiset ovat kaikkien testien perusteella erittäin lahjakkaita urheilijoita, ja heillä on hyvät näytöt. Stenström voitti tammikuun alussa Swedish cupissa, mikä on hyvä signaali, ja Jarva on kehittynyt valtavasti, kiväärivalmentaja Juha Hirvi sanoo.

Liikkuva maali lähtee Odenseen EM-kilpailujen historiansa nuorimmalla joukkueella, sillä kuudesta ampujasta neljä on juniori-ikäisiä. Mukana on toki myös lajin konkari kansainvälisestikin ajatellen eli Krister Holmberg.

– Tästä huolimatta joukkue ei kuitenkaan ole kokematon, vaan kaikilla on Kinisjärveä lukuun ottamatta useiden arvokisojen kokemus. Hänelläkin on kansainvälisiä kisoja takana jo usean vuoden ajalta, sanoo liikkuvan maalin lajivalmentaja Ville Häyrinen.

– Joukkueen nuorisokaarti on ampunut omat ennätyksensä tai sivunnut niitä ihan viime viikkoina, joten tuloskunto näyttää tosi hyvältä. Viimeistelemme kuntoa vielä yhdessä Ranskan maajoukkueen kanssa kuun vaihteessa Vierumäellä ja kilpailemme SM-kilpailuissa Porissa (9.-10.2.) ja seuraavana viikonloppuna putoavien taulujen osalta Nilsiässä.

Häyrisen odotukset Odensen kisoja kohtaan ovat korkealla, sillä kaikki liikkuvan maalin ampujamme ovat tuloksellisesti oman sarjansa kansainvälistä kärkeä.

– Eihän tässä tilanteessa oikein voi muuta kuin odottaa kisoja vesi kielellä. Tämän tason kilpailut ovat niitä urheilijan juhlapäiviä – se miksi tätä hommaa tehdään. Mitalitavoitteita on aika turha asettaa. Jokaisella urheilijalla on omat tavoitteensa mitaleissa, joten ei se joukkueidenkaan suhteen ainakaan huonolta näytä.

Vuosi sitten Vierumäellä järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa Suomi saavutti kahdeksan mitalia, jotka kaikki tulivat liikkuvassa maalissa. Mitaleista viisi oli kultaisia ja kaksi hopeisia, ja yksi oli pronssinen.

Nyt järjestettävien kisojen isäntämaa Tanska jäi Vierumäellä ilman mitalia, mutta viime elokuussa Lontoon olympialaisissa se voitti yhden hopeamitalin, kun Anders Golding sijoittui toiseksi miesten skeetissä.

Ilma-aseiden EM-kilpailuihin odotetaan 600 ampumaurheilijaa noin 40 maasta. Kisat käydään Stadium Arena Fynissä, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Tanskan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Odensessa on noin 166 000 asukasta.

Ilma-aseiden EM-kilpailut
25.2.-3.3. Odense, Tanska

Suomen joukkue

Kivääri (10)
Miehet: Henri Häkkinen (Joensuun Ampujat), Juho Kurki (Kankaanpään Ampujat)
Naiset: Hanna Pitkänen (Turun Seudun Ampujat), Marjo Yli-Kiikka (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura)
Pojat: Aleksi Jarva (Esbo Skytteförening), Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura), Joni Stenström (Raseborgs Skyttar)
Tytöt: Katarina Långström (Esbo Skytteförening), Annika Sihvonen (Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura), Saana Tattari (Nokian Seudun Ampujat)

Pistooli (5)
Miehet: Kai Jahnsson (Poliisien Ampumaseura), Henri Rutanen (Ylivieskan Kuula)
Naiset: Reetta Hynninen (Poliisien Ampumaseura), Tiina Jänkälä (Sodankylän Ampujat), Mira Suhonen (Kuortaneen Kunto)

Liikkuva maali (6)
Miehet: Sami Heikkilä (Kymppi-64), Tomi-Pekka Heikkilä (Kymppi-64), Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar)
Pojat: Mika Kinisjärvi (Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura), Heikki Lähdekorpi (Satakunnan Ampujat), Jani Suoranta (Kymppi-64)

Valmentajat
Kivääri: Juha Hirvi, Pasi Wedman
Pistooli: Matthias Hahn
Liikkuva maali: Vesa Saviahde

Joukkueen johtaja: Pirjo Peltola
Tiedottaja: Lassi Palo

Lisää tietoa EM-kilpailuista löydät täältä. 

Ampumaurheiluseurat, ilmaisen harrastushaun voi ottaa käyttöön vaikka heti!

Ilmaisen Harrastushaku-palvelun tavoitteena on ohjata lapset, nuoret ja aikuiset harrastusten pariin helpommin ja saada ihmiset liikkumaan. Haun avulla palvelun käyttäjä voi löytää itseään kiinnostavaa harrastustoimintaa yhdestä paikasta, yhden hakupalvelun avulla.

Palvelun avulla seuran ja sen eri harjoitusryhmien tiedot saadaan näkymään useisiin kanaviin: seuran omille verkkosivuille, lajiliiton sivuille ja lisäksi osoitteessa www.yhdistystieto.fi/harrastushaku. Suurimmat kaupungit ovat puhuneet ottavansa myös palvelun lähiaikoina käyttöön omille nettisivuilleen.

Harrastushaun avulla ihmiset löytävät jatkossa harrastusmahdollisuudet helposti yhdestä paikasta. Lajiliitto saa tehokkaan tavan kerätä ja julkaista seurojensa harrastusmahdollisuudet. Seura puolestaan saa näkyvyyttä sekä uusia harrastajia. Kokoavalle harrastuspalvelulle on sanottu olevan selkeästi tarvetta.

Palvelun voi myös ottaa käyttöön kuka tahansa, joka tarjoaa jonkinlaista harrastustoimintaa, eli kalenteriin on mahdollista lisätä myös muita aktiviteetteja kuin seurojen järjestämiä.

Kun sopiva määrä ampumaurheiluseuroja on luonut oman tilinsä, julkistetaan harrastushaku Ampumaurheiluliiton kotisivuilla.

www.yhdistystieto.fi –osoitteessa myös tietopankki yleisesti yhdistystoiminnan haasteisiin.

Palvelu on kaikille täysin ilmainen!

Lisätietoa myös LUM-lehdestä (http://www.slu.fi/lum/numero-12-2012/jasenjarjestoille/harrastushaku-on-ilmainen-keino-/)

Juho Kurki aloitti mainiosti ilmakiväärin kilpailunsa lauantaina Münchenissä. Vasta 35:s laukaus oli ensimmäinen yhdeksikkö. Lopputulos oli 596, joka oikeutti 14. sijaan. Viimeinen laukaus karkasi yhdeksikköön, samalla karkasi myös finaalipaikka. Peruskilpailussa Unkarin Peter Sidi täräytti täydet 600 pistettä.

 München 26.1.2013

Kansainvälisen ilma-asekilpailun kolmas kisapäivä (3/3)

Juho Kurki aloitti mainiosti ilmakiväärin kilpailunsa lauantaina Münchenissä. Vasta 35:s laukaus oli ensimmäinen yhdeksikkö. Lopputulos oli 596, joka oikeutti 14. sijaan. Viimeinen laukaus karkasi yhdeksikköön, samalla karkasi myös finaalipaikka. Peruskilpailussa Unkarin Peter Sidi täräytti täydet 600 pistettä.

-Alkusarjat sujuivat tavanomaisesti ja osuin hyvin. Viimeisessä sarjassa oli jännitystä niin paljon, että tähtäimet eivät pysyneet koko aikaa edes taulussa, kankaanpääläinen selvitti. Hän arvioi suorituksensa merkittävien kilpailujensa joukossa toistaiseksi parhaaksi.

Henri Häkkinen jäi 591 pisteeseen. Hollolalainen sanoi ”kropan” olleen rauhattoman, aivan kuin olisi juonut pannullisen kahvia. Jännitykseen ei Häkkisen tulokset kaadu. Pekingin olympiakisojen pronssimitalistilla on jo kokemusta riittävästi.

Naisten ilmakiväärissä Marjo Yli-Kiikan tulos oli 394. Vähän vähemmän kuin mitä seinäjokelainen odotti.

-Ansaitsisin työn sankarin arvon tästä kisasta. Liipaisu ei toiminut ja sen parantamiseen keskityn lähiajan harjoituksissa.

Mira Suhonen oli iloinen ilmapistoolin 379 pisteen tuloksestaan, joka oikeutti 24. sijalle. Hän ampuu verkkaiseen tahtiin, ja uusissa säännöissä ampuma-aikaa on lyhennetty. Ensimmäisessä kisassaan torstaina hän jäi 373 pisteeseen.

-Tämä oli toinen kisani, jonka ammuin uusin säännöin. Olen joutunut muuttamaan ampumaohjelmaani ampuma-ajan lyhentymisen vuoksi. Aiemmin nostin aseen kympin yläpuolelle, sitten laskin kympin alapuolelle ja vasta sitten tähtäysalueelle. Nyt lasken ylhäältä suoraan tähtäysalueelle. Siten säästän muutaman sekunnin lisäaikaa laukauksiin, hän selvitti.

Miesten ilmapistoolissa Suomea edusti vain Henri Rutanen, 24. Hän teki torstaina 561 ja lauantaina 557 pisteen heikohkot tulokset. Ylivieskalainen sanoi palaavansa harjoittelussaan perusasioiden pariin, ja lohduttautui sillä, että ”edessä on vielä paljon kisavuosia”. Kykyjä on, sillä kovan ampujan 580:n ”rajapyykin” hän on jo tavoittanut.

Ilma-aseampujien seuraava merkittävä kilpailu on Tanskassa järjestettävät EM-kilpailut 27.2.-3.3.2013. Juha Hirvi sanoi Suomen joukkueen kiväärilajien rungon kilpailleen Münchenissä. Tanskassa hän arveli kiväärijoukkueilla olevan mahdollisuuksia viiden parhaan joukkoon. Henkilökohtaisissa lajeissa valttiässä on 21-vuotias Juho Kurki, mutta kärkitiloille yltävät onnistuessaan esimerkiksi Marjo Yli-Kiikka ja Henri Häkkinen. Ilmapistoolin ”kuumimmat” nimet ovat olympiakävijät Mira Suhonen ja Kai Jahnsson.

Tuloksia

Ilmakivääri naiset 1) Lisa Ungerank AUT 207,2, 2) Silvia Rachl GER 206, 3) Ziva Dvorsak SLO 186,1, . ..32) Marjo Yli-Kiikka FIN 394, …47) Hanna Pitkänen FIN 393. Finaalin tulosraja oli 397.

Ilmakivääri miehet, 1) Peter Sidi HUN 205,7 (600), 2) Illia Charheica BLR 205,5, 3) Alexander Schmirl AUT 184,6, … 14) Juho Kurki FIN 596, …50) Henri Häkkinen FIN 591. Finaalin tulosraja oli 597.

Ilmapistooli naiset 1) Olena Kostevych UKR 201,8 (390), 2) Natalia Paderina RUS 201,2, 3) Zorana Arunovic SRB 180,3, …24) Mira Suhonen 379, …39) Tiina Jänkälä FIN 373, …42) Reetta Hynninen FIN 372. Finaalin tulosraja oli 384.

Ilmapistooli miehet 1) Ogel Omelchuk 202,7 UKR(582), 2) Denis Kulakov RUS 199,8, 3) Christian Reitz GER 180,7, … 76) Henri Rutanen FIN 557. Finaalin tulosraja oli 581.

SAL tiedotus

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä seuratuki 2013-2015 on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seurat voivat hakea avustusta ministeriöltä 15.3. mennessä.

Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, kehitetään ja uudistetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Seuratuen avulla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan seurojen tekemää vapaaehtoistyötä. Seuratuen avulla edistetään monimuotoisen liikunnan kansalaistoiminnan toteutumista. Vuonna 2013 seuratukea myönnetään yhteensä 3 850 000 euroa.

Seuratuen päätavoite

Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin.

Seuratuen tarkoitus

Tavoitteena on mahdollistaa liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille sekä edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatun seuratoiminnan kautta. Seuratuen avulla voidaan edistää koko perheen liikkumista. Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä roolimalleja liikuntaan suhtautumisessa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Perheliikunta voi tavoittaa myös liian vähän liikkuvia ollessaan matalan kynnyksen toimintaa. Tuen avulla voidaan mahdollistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastaminen urheiluseurassa. Tuen avulla voidaan myös ehkäistä drop out-ilmiön kehittymistä pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina. Seuratuki voi entisestään vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä, sekä lisätä osaamista. Seuratuen piirissä olevassa toiminnassa harrastuksen perustoiminnan hinta lapselle ja nuorelle on riittävän edullinen, eikä ylitä 50 euroa kuukaudessa. Perustoimintaa on viikoittainen harrastaminen; kilpailuja, kilpailumatkoja ja leirejä ei katsota perustoiminnan hintaan kuuluvaksi.

Seuratuen painopisteet:

• edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia

• edistää monipuolista ja laadukasta seuratoimintaa

• alentaa osallistumismaksuja lasten ja nuorten liikunnassa

• lisää lasten ja nuorten harrastajamääriä ja -ryhmiä seuroissa

Edellytykset hakemukselle ovat:

• hakija on rekisteröity liikuntaa tai urheilua järjestävä yhdistys

• seuran johto on sitoutunut hankkeeseen

• hankkeella on nimetty vastuuhenkilö, selkeä toimintasuunnitelma sekä mitattavat, selkeät ja realistiset tavoitteet

• hankkeella on merkittävää omarahoitusta (vähintään neljäsosa hankkeesta)

• harrastuksen kohtuukustannukset on huomioitu liikkujalle

• avustettavana olevan toiminnan tulee alkaa vuoden 2013 aikana

Eduksi hakemukselle on, jos siinä on huomioitu myös jotain seuraavista asioista:

• yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luominen

• laadukasta, ohjattua toimintaa tarjotaan kohderyhmälle 2-3 kertaa viikossa

• harrastajaryhmien perustaminen / lisääminen

• harjoitusvuorojen sijoittaminen lapsille sopivaan vuorokauden aikaan ja lähelle asuinympäristöä ja muuta elinpiiriä (lähiliikunta-ajatus)

• maahanmuuttajien mukanaolo toiminnassa

• vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen

• seuran hallinnon kehittäminen

• hankkeen innovatiivisuus: mitä uutta hanke tuottaa

• aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaittujen käytäntöjen ja suosituksien käyttö

• hakemusta on sparrattu seuratoiminnan kehittäjän, lajiliiton tai muun urheilujärjestön seuratoiminnan asiantuntijan kanssa

Arviointiperusteena huomioidaan myös se, miten hakemuksessa suunnitellaan toimintojen vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaa, jolloin voidaan tulevaisuudessakin taata lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kustannusten pysyvän kurissa.

Hankkeiden kesto, ehdot ja rajoitukset

Hankkeiden kesto voi olla yhdestä kolmeen vuoteen. Tuen avulla seura kehittää erilaisia tapoja ja keinoja päätavoitteen saavuttamiseksi. Tukea voidaan myöntää kampanjoihin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin, osaamisen lisäämiseen (esim. koulutukset), paikalliseen yhteistyöhön, hyvien mallien käyttöön ottoon ja uusiin innovaatioihin, joita voidaan kerätä ja mallintaa seurojen käyttöön.

Tukea on mahdollista hakea päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkaukseen seuraan vuosiksi 2013 – 2015. Tukea voidaan hakea seuran toiminnanjohtajan, seura- tai järjestösihteerin, nuorisopäällikön, nuorisovalmennuspäällikön, lasten ja nuorten valmennuksen erityisosaajan, myös aikuisten liikunnan kehittäjän palkkaukseen tai muun vastaavalla toimenkuvalla toimivan henkilön palkkaukseen. Lisäksi on mahdollista esittää palkkausta muilla erityisillä syillä, kuten innovatiiviset työnkuvat, yhdistelmätoimet tai koko elämänkaaren liikuntaharrastusta edistävät toimet. Palkkatukea voi hakea myös osa-aikaisen työntekijän palkkaukseen esimerkiksi kesäajaksi tai kausiajaksi nuorten työllistämiseksi. Päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen ei saa korottaa seuran jäseniltä ja osallistujilta keräämiä harrastusmaksuja.

Seuratukea voi hakea kohdennetusti seuran toimintaan esimerkiksi tietylle lajijaostolle. Hakijana voi olla yksi seura tai useampi seura yhdessä. Usean seuran yhteishakemuksessa yksi seura nimetään kuitenkin päävastuulliseksi ja hakemus toimitetaan sen seuran nimissä. Haettavissa oleva tukisumma on 2 500 – 30 000 euroa vuodessa. Palkkatuessa tukisumma on kolmivuotiskauden viimeiselle vuodelle aleneva. Seuralle myönnettävä tukisumma määräytyy hankkeen koon mukaan. Kehittämishanke edellyttää aina myös merkittävää seuran omarahoitusta. Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Muista mahdollisista hankkeeseen kohdentuvista tai haetuista julkisista tai yksityisistä avustuksista tai tuista hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessa. Tukea palkkaukseen ei myönnetä, jos seura on samaan työtehtävään aiemmin saanut muuta palkkaustukea. Päättynyt työllistymistuki ei ole seuratuen este.

Seuran johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hankehakemuksessa. Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen niin pyytäessä. Hakemukselle hyväksyttäviä menoja ovat toiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten esimerkiksi päätoimisen palkkaus, osa-aikaisen työntekijän palkkaus, ohjaaja- ja valmentajapalkkiot, ohjaaja- ja valmentajakoulutus, tuomarikoulutus, seurakoulutus ja muut koulutuksesta aiheutuneet kulut (kuten kouluttajalle menevät korvaukset ja materiaalit), tapahtumista, tilaisuuksista tai kampanjoista aiheutuneet kulut (osana muuta toimintaa), tiedotuskulut, matkakustannukset sekä kohtuulliset välinekustannukset osana hanketta.

Seuratukea ei voi
käyttää esimerkiksi seuraaviin kustannuksiin: liikuntapaikkarakentaminen, perusparannuskustannukset, jäsenmaksut, lisenssit, vakuutukset, tuomaripalkkiot, kilpailu- ja sarjamaksut.

Tukea haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Jos tukea haetaan useampivuotisesti, on tässä ensimmäisessä haussa esitettävä alustava koko hankkeen kustannusarvio kirjallisessa tekstiosuudessa. Ministeriö tekee myöntöpäätökset veikkausvoittovaroista tuettavista hankkeista vuosittain sillä edellytyksellä, että eduskunta valtion talousarviota päättäessään osoittaa määrärahoja kyseiseen tarkoitukseen. Valtionapuviranomainen voi halutessaan tarkentaa ja/tai rajata avustusmäärärahan käyttöä valtionapupäätöksessä. Avustuksen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on harkinnanvarainen.

Hakemusten arviointi

Harkitessaan seuratuen kohdentumista, ministeriö kiinnittää huomiota edellä mainittuihin edellytyksiin ja ottaa huomioon myös, miten hakemuksessa on otettu esille eduksi hakemukselle olevia kriteereitä. Harkitessaan avustuksen myöntämistä ja määrää, ministeriö pyytää lausunnon seuran hakemuksessa ilmoittamalta lajiliitolta tai muulta liikuntajärjestöltä. Lausunnon voi antaa myös ministeriön kokoama erillinen asiantuntijaryhmä, jos seura ei ole lajiliiton tai muun liikuntajärjestön jäsen.

Hakuasiakirjat

Hakemuslomake liitteineen löytyvät ministeriön sivuilta. Seuratukea haettaessa käytetään vain näitä mainittuja hakuasiakirjoja. Lomakkeiden avoimeen tilaan laaditussa hankesuunnitelmassa tulee ilmetä selkeästi avustuksen käyttötarkoitus, tavoitteet ja hankkeen sisältö ja toimenpiteet.

Hakemukset

Hakemukset toimitetaan 15.3.2013 mennessä osoitteella:

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kirjaamo

PL 29

00023 Valtioneuvosto.

Vain kirjalliset paperiversiot otetaan vastaan. Päätökset pyritään tekemään viikolla 22.

Lisätietoja ministeriöstä ja hakukaavakkeet http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Avustukset_seuratoiminnan_kehittamiseen.html

Ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377

Osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341

Lisätietoa Suomen Ampumaurheiluliitosta
Seurakehittäjä Rainer Hirvonen p. 0400 505199
Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio p. 040 8202300

Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle

Seuratoiminnan kehittäminen: www.seuratuki.fi/materiaalit
(mm. hyvä lasten ja nuorten urheilu, sinettiseuratoiminta – lupaus laadusta urheilevan lapsen ja nuoren parhaaksi, vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi.)

Nuorten harrastusliikunnan kehittäminen

http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/

Perheliikunta

http://www.perheliikunta.fi/etusivu

Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla

http://likes.fi/pages/UserFiles/Kotouttaminen2012(1).pdf

Nuoret ampujat pitivät yllä Suomen tarkkuusammunnan mainetta perjantaina Münchenissä käydyissä ilma-asekilpailuissa. Therese Lindgren sijoittui parhaiten. Hän sivusi ennätystään 376 ja oli 11. tilalla. Tyttöjen ilmakiväärissä sekä Katarina Långström, että Annika Sihvonen jäivät pisteen päähän ennätyksistään tuloksin 394 ja 393. Aleksi Lepän tulos 588 on myös pisteen päässä haminalaisen ilmakiväärin ennätyksestä.

 Ilma-aseammunnan kv. kilpailut Münchenissä, 2. kilpailupäivä (2/3)

Marjo Yli-Kiikka aloitti naisten ilmakiväärin vain 97 pisteen sarjalla. Kolmesta seuraavasta sarjasta vain kaksi laukausta lipsahti yhdeksikköön, ja hänen lopputuloksensa oli kohtuullinen 395 pistettä. Se ei tyydyttänyt seinäjokelaista, sillä osumista moni oli vain niukasti kympissä. Uusien sääntöjen mukaan tulokset lasketaan peruskilpailussa kymmenysten tarkkuudella, mutta Münchenin ratalaitteistoa ei saatu uusien sääntöjen mukaiseksi, vaan se laski tulokset täysien pisteiden mukaan.

Sisäkympit laitteisto pystyi sentään laskemaan. Kun Yli-Kiikalla oli vähän sisäkymppejä, hän sijoittui 34. tilalle tuloksella 395. Samalla tuloksella, mutta eniten sisäkymppejä tehnyt nainen oli 22:s.

Theresa Lindgren, 20, sivusi tyttöjen ilmapistoolissa ennätystään 376, ja hän sijoittui 11. tilalle. Edellisenä päivänä hänen tuloksensa oli vain 365.

-Silloin yritin keskittyä, mutta keskittyminen karkasi, yritin uudestaan. Nyt pyrin ampumaan kuin harjoituksissa, tammisaarelainen hymyili vapautuneesti. Hän on ilmapistoolin viime vuoden Pohjoismaiden mestari. Münchenin suoritustaan hän piti kuitenkin kansainvälisesti toistaiseksi parhaanaan.

Poikien ilmakiväärissä tarkin suomalainen oli haminalainen Aleksi Läppä. Hän ylitti kolmella pisteellä edellisen päivän tuloksensa osuen 588 pisteen tarkkuudella.

-Ammunta ei ollut niin helppoa kuin eilen vaikka tulos parani, mutta parantamisen varaa vieläkin olisi, pisteen päähän ennätyksestään jäänyt Leppä kommentoi.

Edellisen päivän tarkin, Aleksi Jarva, jäi 584 pisteeseen. Hän aloitti hienosti 98, 99, 99 pisteen sarjoin, mutta sitten kymppien tehtailu harveni ja loppusarjat olivat 97, 94 ja 97. 18-vuotias nuorukainen ei itse löytänyt sarjojen heikkenemisen syytä. Juha Hirvi tuumi, että nuori ampuja ei osaa heti katkaista heikentynyttä tarkkuuttaan. Jarvan olisi pitänyt hidastaa suorituksiaan, mutta päävalmentajan mielestä Jarva nopeutti ampumatahtiaan.

Miesten ilmapistoolissa Henri Rutanen taisteli oikean tähtäinkuvan kanssa tuloksen 561. Tähtäinkuvaan keskittyminen vaikeutti liipaisua, ja hän jäi tulokseen 561. Viimeiset sarjat (95 ja 96) lupasivat kelvollista tulosta lauantain päätöskilpailuun.

Tulokset

Ilmakivääri naiset, 1) Lisa Ungerank AUT 207,2 (peruskilpailun tulos 399), 2) Silvia Rachl GER 206, 3) Ziva Dvorsak SLO 186,1, …34) Marjo Yli-Kiikka FIN 395, …71) Hanna Pitkänen FIN 387. Finaaliraja oli 397.

Ilmakivääri tytöt, 1) Malin Westerheim NOR 207,5 (397), …14) Katariina Långström FIN 394, … 27) Annika Sihvonen FIN 393, … 64) Saana Tattari FIN 385. Finaaliraja oli 395.

Ilmakivääri pojat, 1)Davis Connor USA 206,6 (593), …29) Aleksi Leppä FIN 588, … 42) Aleksi Jarva FIN 584, …45) Olli Hahl FIN 583, … 47) Joni Stenström FIN 582. Finaaliraja oli 592.

Ilmapistooli miehet, 1)Anton Kurianov RUS 202,8 (583), 2) Vladimir Isakov RUS 202, 3) Will Brown USA 180,6, … 67) Henri Rutanen FIN 561. Finaaliraja oli 580.

Ilmapistooli tytöt 1) Klaudia Bres POL 201,1 (381), …11) Therese Lindgren FIN 376. Finaaliraja oli peräti 379!

Ilmapistooli pojat, 1) Pavlo Korostylov UKR 197,8 (579). Finaaliraja oli 567.

SAL tiedotus