Säkylässä järjestettävän tuomarikurssin uusi ajankohta on 4.5.2013. Syy siirrolle on sen mahdollisuuden takaaminen, että odotetut uudet säännöt olisivat kaikkien saatavissa. Huolehtikaa, että käytettävissänne on uusin säännöstö!

Tapahtumakutsun löydät täältä!

Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaari 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Kongressikeskuksen tilassa 204 / 205. Sisäänkäynti hotellin kautta Messuaukio 1, 00520 HELSINKI (Holiday Inn Helsinki). Seminaari on tarkoitettu ampumaurheilu- ja metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hallitusten/johtokuntien jäsenille, ratavastaaville ja muille ampumaharrastuksen turvallisuudesta kiinnostuneille sekä kuntasektorilla työskenteleville viranomaisille. Seminaarissa perehdytään mm. ampumaratalain sekä puolustusvoimauudistuksen vaikutuksiin ampumaratojen omistussuhteissa ja ammuntaharrastuksen tulevaisuudelle harrastusmahdollisuuksien vähetessä. Mitä nämä uudistukset merkitsevät todellisessa elämässä? Seminaariin tulee ilmoittautua etukäteen 1.3. mennessä, ohjeet löytyvät sivulta www.ampumaharrastusfoorumi.fi Seminaari on maksuton, lounas on omakustanteinen.

Seminaarin puheenjohtajana toimii Espoon ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja tekniikan tohtori Arto Lietoila.

OHJELMA

09:30                 Ilmoittautuminen ja tulokahvit

10.00                 Seminaarin avaus                      
                           – Ampumaharrastusfoorumin reserviläisjärjestöt

10.15                 Ampumaratalain tuomat muutokset ampumaharrastukseen
                           – Jorma Riissanen, Ampumaharrastusfoorumi  

10.45                 Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan
– koulutussektorin johtaja, everstiluutnantti Tuomo Repo, Puolustusvoimat

11.15                 Mitä ampumaradoille tapahtuu puolustusvoimien luopuessa niistä?
– toimialajohtaja, Jari Panhelainen Senaattikiinteistöt

12.00                 Lounas

13.00                 Ampumaharrastuksen tulevaisuus; ampumaradat kunnallisina liikuntapaikkoina valtionavustuksissa?
– sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri, Uudenmaan ELY-keskus

13.45                 Ampumaharrastusmahdollisuudet Pohjois-Karjalassa nyt ja tulevaisuudessa
– toiminnanjohtaja Ari Eskelinen, Pohjois-Karjalan Reserviläispiirit

14.15                 Miten etenee Kouvolan Ampumaharrastuskeskus-hanke? Miksi kaupunki puoltaa ampumarata hanketta? Kunnat ovat yhdistyneet, kuinka ne on saatua ajamaan tätä asiaa?
– suunnittelupäällikkö Hannu Koverola, Kouvolan kaupunki

15.00                 Mistä ja minkälaisia ampumaratoja Suomesta löytyy? (Lipas-hanke)
– selvitystyön tekijä Timo Koski

15.30                 Keskustelu ja loppusanat

ILMOITTAUTUMISET www.ampumaharrastusfoorumi.fi

Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU), Nuoren Suomen ja Kuntoliikuntaliiton toiminnot ja henkilöstö siirtyivät vuoden alussa uuteen liikunnan ja urheilun kattojärjestöön Valoon.

Yhteistoimintamenettely päättyi 20. helmikuuta, ja Valon hallitus päätti organisaatiosta ja henkilöstömitoituksesta kokouksessaan eilen tiistaina. Hallituksen päätöksen mukaisesti Valossa on jatkossa 50-58 henkilötyövuotta. Arvio henkilöstön vähentämistarpeesta on 8-16 henkilötyövuotta. Valo siirtyy uuteen organisaatioon huhtikuun alusta.

Valon uusi organisaatio rakentuu marraskuussa hyväksytyn strategian mukaisesti neljän päävalinnan toteuttamiseksi. Valon strategiset valinnat vuosille 2013-15 ovat liikunnallisen elämäntavan edistäminen, menestyvän urheilun tukeminen, arvostus ja resurssit sekä palvelut jäsenjärjestöille.

– Strategian keskeinen tavoite on lisätä kumppaneiden kanssa yhteistä tekemistä. Yhteisen tekemisen tukemiseksi tarvitaan enemmän vapaasti liikuteltavia resursseja. Tämä edellyttää kiinteiden henkilöstökustannusten vähentämistä, Valon tiedotteessa todetaan.

Lähde: Valon tiedote 27.2.

Liikuntajärjestöillä on kaksi merkittävää seurojen puolesta tehtyä yhteistä kattosopimusta: musiikin julkisen esittämisen sopimus Teoston ja Gramexin kanssa sekä Tuplaturvasopimus vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan kanssa.

Molemmat sopimukset on uusittu vuoden 2013 alusta. Teoston ja Gramexin sopimus on voimassa vuoden 2014 loppuun ja Pohjolan sopimus kuluvan vuoden loppuun.

Musiikki saa soida seurojen normaaleissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ilman erillistä lupaa tai jälkikäteistä raportointia. Sopimus ei kuitenkaan kata elävää musiikkia, eikä musiikin kopiointia. Sopimuksessa on Teoston osalta kuitenkin pieni poikkeus. Musiikkia voi kopioida eli siirtää tallennuspaikasta toiseen 28 kappaleen verran vuodessa seuraa kohti. Gramexin sopimus ei sisällä lainkaan kopiointia, mutta Gramex tarjoaa seuroille suunnattuja kopiointipaketteja.

Ampumaurheiluliitto on maksanut Teosto- ja Gramex -maksut seurojen puolesta.

Pohjolan Tuplaturvavakuutus on alle 80-vuotiaiden vapaaehtoistyöhön osallistuvien tapaturmaturvavakuutus ja tapahtumien järjestäjän toiminnanvastuuvakuutus. Vakuutus on käytössä niissä seuroissa, joiden liitto on maksanut vakuutuksen seurojensa puolesta. Pelkkä aluejäsenyys ei tuo seuraa Tuplaturvan piiriin. Ampumaurheiluliitto on liittynyt Tuplaturvavakuutukseen.

Vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus korvaa liittojen, liittojen piirien tai alueiden tai urheiluseurojen toimeksiannosta vapaaehtoistyötä tekeville sattuvia tapaturmia. Vapaaehtoistyöntekijän ei tarvitse olla seuran jäsen ja vakuutus on silti voimassa.

Tapaturmaturva ei koske työsuhteisia, mutta nyt se koskee myös työkorvausta saavia, pois lukien työkorvausta saavat erotuomarit.

Tapaturma voi sattua esimerkiksi talkoissa, valmennus-, koulutustapahtumissa, kilpailujen järjestelytehtävissä. Myös matkalla vapaaehtoistoimintaan sattuneet tapaturmat kuuluvat vakuutuksen piiriin.

Vakuutuksesta ei korvata tapaturmaa, jos se on sattunut kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa. Urheilijoilla ja liikkujilla pitää edelleen olla omat tapaturmavakuutukset.

Toiminnanvastuuvakuutus korvaa liiton tai seuran kolmannelle osapuolelle aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Vakuutus korvaa niin työsuhteisen kuin vakuutetun toimeksiannosta vapaaehtoistyötä tekevän aiheuttamat vahingot. Vakuutus kattaa myös järjestäjän vastuun esimerkiksi leireillä ja kilpailuissa. Vakuutus ei kata omassa käytössä olevia välineitä. Jatkossakin seuran omilla tai vuokraamilla esimerkiksi äänentoistolaitteilla pitää olla oma vahinkovakuutus.

Vahinkoilmoitukset hoituvat jatkossa suoraan Pohjolaan:
http://www.slu.fi/jasenjarjestoille/vakuutukset/tuplaturva/

Tehoryhmäleiri järjestetään 2.3. Kankaanpään sijaan Nokian ampujien sisäradalla. Siirron syy on samalle ajankohdalle osunut kolmiasennon aluemestaruuskilpailu. Tervetuloa!

Katso leirin tiedote tästä!

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaari perjantaina 8. maaliskuuta. Seminaari on Helsingin Messukeskuksessa.

Seminaariin tulee ilmoittautua etukäteen 1.3. mennessä. Voit ilmoittautua täällä. Seminaari on maksuton, lounas on omakustanteinen.

Messukeskuksen osoite on Messuaukio 1, 00520 Helsinki.

Alustava ohjelma
9.30 Ilmoittautuminen ja tulokahvit
10.00 Seminaarin avaus
10.15 Ampumaratalain tuomat muutokset ampumaharrastukseen
10.45 Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan
11.15 Mitä puolustusvoimauudistuksen myötä tapahtuu puolustusvoimien ampumaradoille?
12.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00 Ampumaharrastuksen tulevaisuus; tuleeko ampumaradoista kunnallisia liikuntapaikkoja?
13.45 Ampumaharrastusmahdollisuudet Pohjois-Karjalassa nyt ja tulevaisuudessa
14.15 Miten etenee Kouvolan Ampumaharrastuskeskus-hanke? Miksi kaupunki puoltaa ampumaratahanketta? Kunnat ovat yhdistyneet, kuinka ne on saatu ajamaan tätä asiaa?
15.00 Mistä ja minkälaisia ampumaratoja Suomesta löytyy? (Lipas-hanke)
– Selvitystyön tekijä Timo Koski
15.30 Keskustelu ja loppusanat

Vuoden ensimmäinen Urheiluampuja-lehti on ilmestynyt. Sen pdf-version voit lukea täältä.

suurenna kuva

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on myöntänyt ampumaurheilulle valmennustukea tälle vuodelle 257 160 euroa.

Suomen Olympiakomitean (OK) huippu-urheiluyksikkö on päättänyt kesälajien urheilija- ja lajiliittotuista. Se järjesti maanantaina Helsingissä sijaitsevassa Valo-talossa tilaisuuden, jossa kerrottiin valmennuksen tukijärjestelmästä, jaettavista tuista sekä niihin liittyvistä käytännön järjestelyistä (mm. sopimukset, tukien maksatus).

Huippu-urheiluyksikkö on uudistanut tukijärjestelmänsä osana huippu-urheilun muutostyötä. Uudessa tukijärjestelmässä korostetaan muun muassa kokonaisvaltaista tarveharkintaa sekä jatkuvaa yhteistyötä ja vuoropuhelua urheilijoiden ja lajiliittojen kanssa. Tukea on kolmenlaista: taloudellista, asiantuntija- ja olosuhdetukea.

Taloudellista tukea voidaan jakaa mm. kohdennettuna suoraan urheilijoille, lajiliitoille ja urheiluakatemioille. Suoraa taloudellista tukea jaetaan tänä vuonna noin 5,3 miljoonaa euroa mikä on noin 550 000 euroa viime vuotta enemmän.

Kesäyksilölajeissa tukea jaetaan 2 260 120 euroa, ja talviyksilölajien tukeen varataan 1 645 000 euroa. Talvilajien valmennustuet jaetaan toukokuussa. Lisäksi paralympialajeissa (kesälajit ja joukkuepalloilu) jaetaan tukea 429 000 euroa. 

Ampumaurheilulle myönnettiin valmennustukea 257 160 euroa. Tarkkuuslajien kokonaissumma oli 374 660 euroa. Tuleva olympialaji golf sai 70 000 euroa, jousiammunta 10 000 euroa, keilailu 17 500 euroa ja curling 20 000 euroa.

Lontoon olympialaisissa hyvin menestyneelle purjehdukselle myönnettiin 269 720 euroa valmennustukea.

Uudessa tukijärjestelmässä tuetaan lajeja, joissa pystytään tekemään kansainvälistä huipputulosta, voidaan uskottavasti edelleen kehittää huippu-urheilukulttuuria sekä tavoitellaan selkeää ja uskottavaa rytminmuutosta. Henkilökohtaista taloudellista tukea saavat urheilijat, jotka ovat potentiaalisia mitali- tai pistesijaurheilijoita Rio de Janeiron olympialaisissa tai paralympialaisissa ja sitä ennen vuoden 2013 arvokilpailuissa.

Lisäksi tuetaan nuoria urheilijoita, jotka arvioidaan tulevaisuuden aikuisten mitaliehdokkaiksi. Kriteerit ovat samat kuin OKM:n urheilija-apurahaesityksessä. Henkilökohtaisen tuen piirissä on kesälajeissa 76 apurahaurheilijaa ja 42 vanhan haastajaohjelman urheilijaa. Lajiliitto- tai ryhmätuen kautta tukea saa lisäksi noin sata urheilijaa.

– Lajiryhmävastaavat ovat valmistelleet tukipäätökset tiiviissä vuoropuhelussa lajien kanssa. Tavoitteena on siirtyä palkitsevasta tuesta kohti investointiajattelua, jossa katse on tulevaisuuden menestyksessä, linjasi huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski.

– Olemme tehneet parhaamme. Ajatuksena on ollut seurata lajien arkitekemistä ja sukeltaa sinne mukaan. Kyse ei ole siitä, että tämä olisi palkinto tehdystä työstä, vaan investoinnista tulevaisuuteen – tasosta, jolla tapahtuu uskottavaa rytminmuutosta, Kojonkoski sanoi tilaisuudessa.

– Olemme yrittäneet seurata huippu-urheilun näkökulmaa Sotshin ja Rio de Janeiron olympialaisia silmälläpitäen, jotta tie olisi mahdollisimman tasainen. Painotamme avointa kulttuuria. Toivottavasti nyt tehdyt päätökset eivät johda moitiskeluun, eikä keneltäkään vedetä mattoa jalkojen alta.

Kojonkoski painotti myös investointia lajeihin ja nosti esiin neljä kohtaa:
– joissa pystyy tekemään kansainvälistä huipputulosta ja joissa huippu-urheiluyksikön tuella on vaikuttavuutta
– joissa voidaan edelleen kehittää huippu-urheilukulttuuria kohti kansainvälisiä tuloksia
– joissa tavoitellaan selkeää ja uskottavaa rytminmuutosta
– joissa tavoitellaan yhteistyötä ja jatkuvan kehittämisen toimintakulttuuria

Kojonkoski mainitsi ensimmäisestä kohdasta esimerkkinä purjehduksen, toisesta koripalloilun ja kolmannesta taekwondon.

– Neljännessä ovat toivottavasti kaikki lajit mukana, hän sanoi.

Osaamisohjelman toteutuksesta vastaavan KIHU:n osaaminen ja asiantuntemus ovat jatkossa entistä vahvemmin urheilijoiden ja lajien käytössä. Huippuvaiheen lajiryhmävastaavat puolestaan tukevat ja koordinoivat yhdessä lajien kanssa huippuvaiheen urheilijoiden valmennusta. Asiantuntijatukea tarjoavat myös muut huippuvaiheen asiantuntijat, urheiluakatemiaverkoston asiantuntijat, valmennuskeskukset sekä liikuntalääketieteen keskukset. Olosuhteiden käyttötukea tulee mm. urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kautta.

– Olemme siirtymässä erillisistä tukimuodoista tarveharkintaiseen kokonaistukeen, joka sisältää mm. vanhan haastajaohjelman sekä nuorten olympiavalmentajien palkkatuen. Nuorten olympiavalmentajien määrä kasvaa tänä vuonna 60:sta 75:ään, Kojonkoski sanoi.

Joukkuepalloilulajien kanssa on käynnistetty yhteinen prosessi, jossa rakennetaan sisällöt ja toimintatavat lähivuosille. Vuoden 2013 osalta joukkuepalloilulajien (kesä+talvi) tuki on 1 210 000 euroa ja se jaetaan helmi-maaliskuun aikana.

– Aikataulu on ollut todella tiukka huippu-urheiluyksikön aloitettua toimintansa vasta vuoden vaihteessa, mutta ensimmäiset askeleet kohti uudenlaista ajattelua on nyt otettu.

Tilaisuudessa olivat paikalla Kojonkosken lisäksi muun muassa asiantuntija Leena Paavolainen sekä huippuvaiheen ohjelman lajiryhmävastaavat poislukien tarkkuuslajien lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari, joka oli sairastunut.

suurenna kuva

Timo Alanen

Helsinkiläinen Timo Alanen, Suomen Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen (1993-1998) ja liittovaltuuston puheenjohtaja 2003-2006 kuoli kotonaan Ystävänpäivänä 14. helmikuuta.

Timo Alanen täytti viime joulukuussa 70 vuotta.

Ammatiltaan Alanen oli autoilija – isän perintönä. Lisäksi hänellä oli aiemmin toimistokoneita ja -tarvikkeita myyvä liike.

Vapaa-aikansa hän vietti mieluiten vaimonsa kanssa mökillä. Metsästys ja kalastus kuuluivat myös hänen mielekkäisiin harrastuksiinsa.

Alanen oli urheilumies. Ampumaurheilu, autourheilu, hiihto, jalkapallo ja jääkiekko olivat miehen rakkaimmat lajit. Niissä hän toimi kilpailijana, toimitsijana ja kyseisten seurojen muissakin tärkeissä tehtävissä. Viime vuosinaan ampumaurheilu oli hänen harrastuksistaan keskeisin. Sibbo Skyttegillen puheenjohtajana hän toimi ansiokkaasti yhdentoista vuoden ajan.

Timo Alanen palkittiin ansioistaan muun muassa Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansioristillä ja SAL:n kultaisella ansiomerkillä. SSG kutsui hänet kunniajäsenekseen.

Matti Erkkilä

Molempien päivien erät on kilpailtu Raumalla, ja lopulliset tulokset ovat luettavissa tämän uutisen yhteydestä.