– Jo on valot! olympiafinalisti Mira Nevansuu puuskahti virallisen harjoituksen jälkeen ilma-aseiden EM-kilpailussa Tshekin Prahassa perjantaina 20. helmikuuta.

– Näissä valoissa ampuminen kuluttaa erittäin paljon energiaa. Jokaiseen laukaukseen pitää pystyä keskittymään kunnolla ja suoritus on tehtävä oikealla rytmillä riittävän ripeästi. Suorituksen pitäisi olla viidessä sekunnissa ohi. Jos suoritus menee nappiin, niin osuma on kympissä, jos ei, osuma on kaukana kasissa.

Ampujille pimeässä peruskilpailuhallissa Mira Nevansuun suoritus venähtää herkästi liian pitkäksi.

– Puristan hulluna aseen perää enkä saa sormeani toimimaan. Toivottavasti maltan ottaa huonot suoritukset vaikka monta kertaa uusiksi peruskilpailussa, enkä päästä huonoja laukauksia lähtemään, hän kertoi.

– 380 pistettä on realistinen tavoite näissä oloissa.

EM-mitaleista kilpailee Mira Nevansuun lisäksi viisi muuta Pekingin olympiafinalistia. Olympiahopeamitalisti Venäjän Natalia Paderina ja olympiapronssimitalisti Georgian Nino Salukvadze sekä Valko-Venäjän Viktoria Chaika, Puolan Miroslawa Sagun Lewandowska ja Serbian Jasna Sekaric.

Kuortaneen Kunto edustava 23-vuotias Mira Nevansuu oli yksi parhaista suomalaisista olympialajien ampujista viime vuonna. Hän oli seitsemäs Pekingin olympialaisissa ja kuudes ilma-aseiden EM-kilpailuissa Sveitsissä. Lisäksi hän ampui neljänneksi maailmancupissa Münchenissä. Nevansuu starttasi neljä kertaa kansainvälisessä arvokilpailussa ja otti kolme finaalipaikkaa. Jokaisessa kisassa hän laukoi vähintään 382 pistettä 40 laukauksen peruskilpailussa.

Suomen Metsästysmuseo suunnittelee ja toteuttaa Suomen Ampumaurheiluliiton 90-vuotisnäyttelyn. Näyttelyn nimi on ”Osuttiin sitä ennenkin – Puhtaita osumia hyvässä seurassa jo 90 vuotta”. Ensimmäisen kerran näyttely on esillä ilmaaseiden SM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa 19.-22. maaliskuuta.

– Toteutamme näyttelyn yhteensä 12 roll upina, joten se on helppo siirtää ja pystyttää. Näyttelyn perustana ovat vanhat valokuvat, jotka olemme digitoineet Kantapuuhun (www.kantapuu.fi), toteaa Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila.

Näyttelyn käsikirjoituksen tekee Anne Tuomi. Hän innostui ampumaurheilusta, kun suoritti metsästystutkinnon puolisentoista vuotta sitten. Ampumaurheiluhistoriaan hän tutustui tutkiessaan ja luetteloidessaan Ampumaurheiluliiton historiallisia valokuvia. Kantapuusta löytyvät vanhat ampumakuvat kohdasta Kohdistettu haku asiasanalla ammunta tai asiasanalla ”Suomen Ampujainliitto” lainausmerkeillä ja valitsemalla Museolinkistä ”Suomen Metsästysmuseo”.

– Keskustelimme jo viime keväänä, että voisimme toteuttaa näyttelyn, jos suomalaisampujat menestyvät Pekingin olympialaisissa, Anne Tuomi kertoo.

Näyttely esittelee Ampumaurheilun historiaa MM- ja olympiamitalistien, pitkäaikaisten puheenjohtajien ja jopa presidenttien kuvilla. Parhaimmillaan kolme presidenttiä, Pehr Evind Svinhufvud, Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Kyösti Kallio, on ikuistettu yhteen valokuvaan ampumaurheilukilpailussa.

– Kilpailumenestyksen lisäksi kerromme esimerkiksi ampumaurheilun lajikehityksestä, naisten aseman muuttumisesta ja jäsenmäärän kehittymisestä, Tuomi sanoo.

Ampumaurheilu on hyvin esillä Suomen Metsästysmuseossa. Siellä on muun muassa Sako-sali, esittelee Suomen aseteollisuuden historiaa ja jossa on näytteillä Sakon, Tikan ja Valmetin tehtaiden tuotantoa koko 1900-luvun ajalta. Lisäksi siellä on Olavi Elon perikunnan lahjoittama kokoelma, jossa on Elon palkintoja ja kilpailuaseita.

Tutustu Suomen Metsästysmuseoon netissä osoitteessa www.metsastysmuseo.fi ja vierailemalla Riihimäellä Tehtaankatu 23:ssa.

– Haluamme, että toimintamme on arvostettua. Haluamme olla kansainvälisesti menestyvä lajiliitto. Haluamme, että toimintamme on innostavaa ja turvallista. Haluamme toimia nykyaikaisilla suorituspaikoilla, toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kertoi Ampumaurheiluliiton strategiset tavoitteet juhlavuoden avauksessa 23.-25. tammikuuta Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä.

90-vuotisjuhliaan viettävä Suomen Ampumaurheiluliitto uudisti strategiaansa viime vuonna. Strategiset tavoitteet kirkastuivat työn tuloksena.

– Meillä on monta kilpailuetua muihin lajeihin verrattuna. Ampumaurheilu on koko
elinkaaren kattava ja tasa-arvoinen harrastus. Ampumaurheilu on turvallista, vastuullista ja eettistä. Ampumaurheilijat ymmärtävät ympäristöasioita. Organisaatiomme on muutos- ja kehittämishaluinen. Lisäksi me menestymme kesäolympialaisissa. Mehän olemme ainut laji, joka on tuonut mitalin kaikista kolmesta kesäolympiakilpailusta 2000-luvulla, Risto Aarrekivi esitteli uutta strategiaa lajijaostojen, valiokuntien, alueiden ja hallituksen edustajille.

– Kilpailueduista huolimatta meillä on muutostarpeita. Meillä on tarve priorisoida
ja selkeyttää toimintaamme. Meidän on lisättävä ratojemme määrää ja parannettava useimpien ratojemme laatua. Seuratoimintakulttuuriamme
olisi hyvä monipuolistaa sekä valmennus- ja koulutusjärjestelmäämme pitäisi kehittää edelleen. Yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä voi ja pitää aina lisätä.

Edistää ja kehittää ampumaurheilua

Ampumaurheiluliitto on määritellyt missiokseen edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet ja tarjota onnistumisen edellytyksiä.

– Toimintasääntöjemme mukaan liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa sekä osallistua ja vaikuttaa kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset ohjeet ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassamme edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa, Aarrekivi kertoi.

Strategiatyössään Ampumaurheiluliitto määritteli visionsa: Ampumaurheilu on arvostettu, kansainvälisesti menestyvä, innostava ja turvallinen urheilumuoto, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla.

– Jotta olisimme arvostettu, lajiemme parissa pitää työskennellä nykyistä enemmän koulutettuja valmentajia ja seuratoimijoita. Ampumakouluja pitäisi olla 150 hyvin toimivassa seurassa – niitä pitäisi olla ainakin yli sadan jäsenen seuroissa. Meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan lajiemme kansainvälisissä kattojärjestöissä saadaksemme arvokilpailuja Suomeen ja nostaaksemme siten
lajiemme arvostusta. Meidän on kehitettävä tulorakennettamme ja seurattava tiukasti menojamme. Yhteistyömme tärkeiden sidosryhmien kanssa on oltava kattavaa ja systemaattista. Viestintämme pitää olla hyvin toimivaa ja monimediallista sekä valtakunnallisesti että seura- ja aluetasolla.

Jotta ampumaurheilu menestyisi jatkossakin kansainvälisissä arvokilpailuissa, liiton toimijoiden pitäisi kasvattaa lisää sitoutuneita ja kansainvälisesti menestyviä huippu-urheilijoita ja tulevaisuuden lupauksia. Lisäksi Ampumaurheiluliiton on kyettävä kehittymään olympiakomitean ja paralympiakomitean järjestelmätukilajina.

– Valmentajakoulutusjärjestelmän kehittämistä pitää jatkaa. Tavoitteena on 300 ykköstason, 70 kakkostason ja 20 kolmostason valmentajaa, Risto Aarrekivi asetti haasteita.

– Seura-, alue-, tehoryhmä-, maajoukkue- ja olympiavalmennusjärjestelmiä on kehitettävä yhä toimivammiksi. Huippuammunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa on toteutettava edelleen yhteistyössä KIHUn ja valmennuskeskusten kanssa valmentautumisen parantamiseksi.

Toiminnasta innostavaa tähtien tuikkeessa

– Jotta toimintamme olisi nykyistä innostavampaa, jäsenmäärämme kasvun pitää jatkua. Tavoitteena on uusien sitoutuneiden harrastajien lisääminen sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneiden koulutettujen toimijoiden löytäminen oikeille paikoille organisaatiossamme, Risto Aarrekivi kuvaili strategiaa.

– Kilpailujärjestelmää pitää elvyttää seurajohteisesti – seurakilpailuista polku vie ensin aluetasolle ja sitten SM-kilpailuihin ja kansainväliselle tasolle. Kilpailijoiden lisäksi polku pitää tarjota myös seuratoimijoille; tuomareille, valmentajille ja seurajohtajille. Koko ampumaurheiluperheen yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä
on parannettava. Onneksi meillä on hyödynnettävissä menestyvien kansainvälisten tähtien vetovoima.

Tulevaisuudessakin ampumaurheilussa on kiinnitettävä nykyistäkin enemmän huomiota turvalliseen toimintaan. Ampumalajikohtaisesti on pidettävä ammunnan peruskoulutus, turvaohjeistus ja toimintatavat sellaisella tasolla, johon viranomaiset luottavat.

– Nykyaikaisten suorituspaikkojen saamiseksi, meidän on vaikutettava ampumaratalakiin substanssiosaamisellamme. Rataolosuhteiden parantamisohjelman eli AMPU-hankkeen kautta määrittelemme ratatoiminnoille selkeät luokitukset harrastamisen sekä ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen. Neljä rataa viidestä pitäisi olla luokiteltu ja ratoja pitäisi olla siellä, missä on kysyntää. Radat ja turva-alueet on huomioitava kaavoituksessa,
Risto Aarrekivi kertoi.

– Uusia innovaatioita syntyy ympäristöriskien välttämiseksi ja hyvien ratojen rakentamiseksi. Yhteistyössä liikuntapaikkahoitajakoulutusta järjestävien tahojen kanssa pitää pystyä rakentamaan ratamestarikoulutus.

Ampumaurheiluliiton arvot

Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan arvopohja rakentuu Reiluun Peliin
eli liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin sekä avoimuudelle, oikeudenmukaisuudelle, turvallisuudelle ja ympäristön huomioimiselle.

Jo 97 vuoden ajan ovat pohjoismaiset pääkaupunkien ampumajoukkueet kohdanneet kiväärein käydyssä ampumaottelussa. Kisa on järjestetty vuorotellen neljän vuoden välein. Tulevana kesänä kilpaillaan Tukholmassa ja 100-juotisjuhlakilpailut järjestetään Kööpenhaminassa vuonna 2012. Jaksotusta jouduttiin kahteen viimeiseen kilpailuun lyhentämään, jotta merkkivuonna päästään kisailemaan Tanskassa, jossa ensimmmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 1912.

Helsinki oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 1919, joten suomalaisille tämäkin kilpailu on juhlakisa!

– Pääkaupunkiseudulta matkaa Tukholmassa 14.-15.8. pidettävään perinnekisaan 35 ampujan ja viiden huoltajan kokoinen joukkue. Seuralaisia on mukana sen verran, että koko ryhmämme suuruus on noin 50, kertoo Jorma Sipilä. Hän toimii Suomen kisaorganisaation (Helsingin seudun Ampumaurheilun Tuki r.y:n) puheenjohtajana.

Oslossa vuonna 2006 Helsinkiin voitettiin yksi joukkueiden kiertopalkinto; johtajien kisa. Helena Juppala voitti henkilökohtaisen pääkisan uudella kisaennätyksellä, joka ammutaan neljällä eri aseella, kullakin 15 laukausta makuulta. Muut kisat ovat 10 ls makuu, 3×10 ls ja järjestäjän valitsema kansallinen laji (yleensä pika-ammunta).

Matti Erkkilä

Laadukkaasta nuorisotyöstään tunnustuksen saaneita Nuori Suomi Sinettiseuroja on jo 500, kun tuoreimpana arvostettuun joukkoon on päässyt tamperelainen Salibandy Club Classic. Tähän mennessä seitsemän ampumaurheiluseuraa on ansainnut Nuori Suomi Sinetin. Nuoren Suomen ja 41 lajiliiton yhteistyössä valitsemissa Sinettiseuroissa liikkuu joka kolmas urheilevista suomalaislapsista.

Sinettiseurajärjestelmän tavoitteena on auttaa seuroja kehittämään lasten ja nuorten toimintaa. Sinettiseuroissa pidetään huolta jokaisesta lapsesta ja nuoresta, lahjakkaista ja vähemmän lahjakkaista. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään tarjoamaan heidän omat lähtökohtansa, motivaationsa ja tavoitteensa huomioivaa toimintaa. Kestävää laatua tukevat ja varmistavat säännöllisin väliajoin tehtävät auditoinnit. Sinettiseuroja valittaessa huomioidaan seuran eettiset arvot, toiminta ja koulutukset. Sinetti onkin arvostettu tunnustus, jonka haluaa yhä useampi seura.

– Sinettiseurojen määrässä on ollut kymmenen prosentin kasvutahti, ja Sinetin hakuprosesseja on menossa monissa seuroissa. Sinetti koetaan arvostuksen ja tunnustuksen osoituksena, se jämäköittää toimintaa ja auttaa laadun kehittämisessä, yhteyspäällikkö Eija Alaja Nuoresta Suomesta sanoo.

Ampumaurheilun sinettiseurat ovat Hämeenlinnan Ampumaseura (HlAS), Härmän Seudun Ampujat (HSA), Kankaanpään Ampujat (KaA), Mikkelin Ampujat (MA), Pieksämäen Seudun Ampujat (PiekSA), Siilinjärven Urheiluampujat (SiUra) ja Sodankylän Ampujat (SodA).

Lisätietoja: Nuori Suomi ja Ampumaurheiluliiton sinettiseurat

Tänä vuonna seuratoimintaa tuetaan poikkeuksellisen suurella summalla, kun veikkausvoittovaroista myönnetään tukea suoraan urheiluseuroille. Seurat voivat saada tukea joko päätoimisen työntekijän palkkaamiseen tai lasten ja nuorten tai aikuisliikunnan kehittämiseen.

Urheiluseurat voivat saada tukea päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Tähän tarkoitukseen tukea voi hakea vain tänä vuonna 15.3.2009 päättyvässä haussa. Päätoimisen palkkaamista suunnittelevan seuran tulisi ryhtyä kiireesti tekemään esivalmisteluja tuen hakemista varten. Liikkeelle kannattaa lähteä pohtimalla millaiseen toimenkuvaan työntekijää haetaan. Tukea voi hakea toimenkuvaan joka liittyy:

• seuran hallintoon: (toiminnanjohtaja, seura- tai järjestösihteeri tai muu toimi erityisin perustein),
• lasten ja nuorten liikuntaan: (nuorisovalmennuspäällikkö, nuorisopäällikkö/ nuorisotoiminnan koordinaattori tai lasten ja/tai nuorten ohjaaja) tai
• aikuisliikuntaan: (aikuisliikunnan koordinaattori, aikuisten liikunnan ohjaaja tai muu aikuisliikunnan toimi erityisin perustein)

Tuella rahoitettavaa työtehtävää ei ole ollut seurassa 1.6.2008 jälkeen. Poikkeuksena tähän ovat työhallinnon tuilla palkatut määräaikaiset työntekijät ja toimenkuvat.

Muihin pohdittaviin asioihin kuuluu tietenkin rahoitus ja muu resursointi, sillä tuki kattaa vain osan työntekijän palkkakuluista. Rahoitusasioita on hyvä miettiä myös pitemmälle kuin kolmen vuoden tukiajalle, sillä pitkäjänteinen ja realistinen suunnitelma parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Palkkauspäätöksestä tulee olla jo hakuvaiheessa seuran hallituksen päätös sekä selkeä ja realistinen tavoite ja toimintasuunnitelma.

Tuki lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen

Nuori Suomi on jakanut jo useana vuonna seuroille tukea lasten- ja nuorten liikunnan kehittämiseen. 15.3. mennessä haettava uusi tuki korvaa ns. ”vanhan” seuratoiminnan kehittämistuen. Lasten- ja nuorten liikuntaan tarkoitettua tukea voi hakea vuosittain.

Tukea voi saada

· seuran kehittämiseen Sinettiseuraksi

· ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen Sinettiseuroille

· 6-12 -vuotiaiden harrastustoimintaan, joko lajitoiminnan tai liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen

· nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen 13–19 -vuotiaille

Tuki aikuisliikunnan kehittämiseen

Urheiluseuroilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada tukea aikuisliikunnan järjestämiseen. Aikuisliikunnan kehittämiseen tarkoitettua tukea voi hakea ohjaajien osaamisen lisäämiseen, aikuisliikuntatoiminnan käynnistämiseen, kuntayhteistyöhön aikuisliikunnassa tai aikuisliikunnan starttiin. Tukea voi hakea useampana vuonna.

Tuen avulla halutaan löytää uusia toimivia ja paikallisia malleja aikuisliikunnan järjestämiseen urheiluseuroissa. Seurojen kannattaa etsiä myös yhteistyötahoja, sillä yhteistyö parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Mahdollisia kumppaneita voivat olla esimerkiksi kunta, muut seurat tai paikalliset yritykset.

Mitä tahansa tukea seura hakeekaan, huolellisesti mietitty, realistinen ja pitkäjänteinen hakemus parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Hakuvaiheessa neuvoja voi kysyä omasta lajiliitosta sekä SLU-alueilta. SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto auttavat ja vastaavat myös kysymyksiin. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.seuratuki.fi.

Kaikkien tukimuotojen hakuaika alkaa 2.2. 2009 ja päättyy 15.3. 2009. Tukia haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy 2.2. alkaen osoitteesta www.seuratuki.fi. Päätoimisen palkkaamiseen tarkoitettua tukea voi hakea vain tänä keväänä. Lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisliikunnan kehittämiseen tarkoitettua tukea voi hakea useampana vuonna.

Seuratoiminnan kehittämistuki on opetusministeriön myöntämää tukea joka rahoitetaan veikkausvoittovaroin. Tuen tavoitteena on vahvistaa seuratoimintaa, saada lisää liikkujia sekä lisätä nykyisten liikkujien tyytyväisyyttä seuran toimintaan.

Lisätietoa: www.seuratuki.fi

Ilma-aseiden AM-kisojen tulokset 7.-8.2.2009 Raumalta.

Olympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummela, olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen, olympiafinalisti Mira Nevansuu ja paralympiakultamitalisti Minna Leinonen ovat ansainneet opetusministeriön 15 000 euron verovapaan urheilija-apurahan vuodelle 2009. Euroopan mestari Tiia Törmälä on ansainnut 7500 euron verovapaan urheilija-apurahan.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on myöntänyt 95 urheilijalle yhteensä 1 132 500 euroa urheilija-apurahoina. Urheilijoista 72 edustaa olympialajeja, kuusi ei-olympialajeja ja 17 vammaisurheilua. Apurahan tavoitteena on taata urheilijalle taloudellinen perusturva ammattimaista harjoittelua ja valmentautumista varten. Verovapaa urheilija-apuraha on 15 000 tai 7 500 euroa. Apurahat myönnetään veikkausvoittovaroista.

– Valtion talousarviossa on tälle vuodelle varattu huippu-urheilun kehittämiseen yhteensä 2 850 000 euroa. Tästä määrärahasta olemme kohdentaneet valtion talousarviossa olevalta huippu-urheilun kehittämismomentilta urheilijoiden apurahoihin ja valmentajien tukeen yhteensä 1 236 500 euroa. Tämä on noin 22 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo ministeri Wallin.

– Nyt tehty apurahapäätös on olympia- ja paralympialajien osalta kaksitahoinen; ensiksikin talvilajien urheilijoille on haluttu turvata täysimääräinen mahdollisuus valmistautua ensi vuoden Vancouverin talviolympialaisiin. Kesälajien osalta painopiste on jo selkeästi suunnattu kohti Lontoota. Lähtökohtaisesti apuraha on myönnetty Lontooseen määrätietoisesti tähtääville kesälajien huipuille. Ei-olympialajien apurahaurheilijat edustavat puolestaan lajeja, joissa on riittävän laajasti kansainvälisiä kilpailuja ja lajit ovat kansallisesti merkittäviä. Toiveena on edelleen kehittää järjestelmää niin, että löytäisimme luontevan tavan tukea oikea-aikaisesti kansainväliselle huipulle pyrkiviä ja nousevia nuoria urheilijoita, Wallin jatkaa.

Arvioinnissa on otettu huomioon lajin kansallinen merkittävyys, samoin lajin kansainvälinen arvostus ja vaativuus sekä kilpailuihin osallistuvien maiden määrä. Lisäksi on kiinnitetty huomiota urheilijan valmentautumisen kokonaisuuteen. Apurahan tarvetta harkittaessa on otettu huomioon urheilijan käytettävissä olevat tulot, verotustiedot edelliseltä vuodelta sekä kilpailukauden palkintotulot.

Suuri 15 000 euron apuraha on tarkoitettu ehdottomalla kansainvälisellä huipulla oleville yksilöurheilijoille, joilta odotetaan mitalisijaa tulevissa olympiakisoissa ja paralympiakisoissa. Ei-olympialajien osalta mitalimenestystä odotetaan lajin MM-kisoissa tai vastaavissa. Pienet apurahat on tarkoitettu sellaisille lahjakkaille yksilölajien nuorille urheilijoille, jotka ovat jo kohtuullisesti menestyneet aikuisten kansainvälisissä arvokilpailuissa tai tasoltaan vastaavissa muissa kilpailuissa ja jotka arvioidaan lähitulevaisuuden mitaliehdokkaiksi. Lisäksi huomioon on otettu sekä naisten että miesten menestymismahdollisuudet lajeittain tavoitteena sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen huippu-urheilussa.

Valmentajille osoitettavat apurahat myönnettiin Suomen Olympiakomitealle ja Suomen Paralympiakomitealle edelleen jaettavaksi niin, että olympia- ja ei-olympialajien urheilijoiden valmentajien apurahoihin osoitetaan 80 000 euroa ja paralympiaurheilijoiden valmentajien apurahoihin 24 000 euroa. Periaatteena on, ettei apurahaa ei myönnetä palkkasuhteessa oleville lajiliittojen valmentajille eikä aktiiviurheilijoille, jotka oman uran ohessa valmentavat muita urheilijoita.

Verottomia urheilija-apurahoja on myönnetty vuodesta 1995 lähtien. Esitykset apurahojen saajista tekevät Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea.

Kesälajit, suuri apuraha

Ammunta: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Minna Leinonen Kajaanin Ampujat, Satu Mäkelä-Nummela Orimattilan Seudun Urheiluampujat ja Mira Nevansuu Kuortaneen Kunto.

Jousiammunta: Osmo Kinnunen

Judo: Jani Kallunki

Keilailu: Osku Palermaa

Paini: Jarkko Ala-Huikku

Purjehdus: Maria Klemetz, Silja Lehtinen ja Sari Multala.

Pyöräily: Jarmo Ollanketo, Pia Sundstedt ja Marko Törmänen.

Pöytätennis: Esa Miettinen

Ratameltonta: Jenni Mikkonen, Kalle Mikkonen ja Anne Rikala.

Ratsastus: Katja Karjalainen ja Kyra Kyrklund.

Soutu: Minna Nieminen ja Sanna Stén

Suunnistus: Heli Jukkola ja Minna Kauppi.

Uinti: Hanna-Maria Seppälä

Yleisurheilu: Tommi Evilä, Tero Järvenpää, Olli-Pekka Karjalainen, Antti Kempas, Jarkko Kinnunen, Antti Ruuskanen, Leo-Pekka Tähti ja Teemu Wirkkala.

Kesälajit, pieni apuraha

Ammunta: Tiia Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat.

Jousiammunta: Jean-Pierre Antonios ja Keijo Kallunki.

Judo: Nina Koivumäki

Keilailu: Joonas Jehkinen

Miekkailu: Dennis Bade

Paini: Timo Kallio, Ville Käki, Taisto Lalli ja Tiina Ylinen.

Purjehdus: Tapio Nirkko, Pierre Collura, Teemu Rantanen ja Tuula Tenkainen.

Ratamelonta: Mika Hokajärvi

Sulkapallo: Ville Lång

Suunnistus: Olli-Markus Taivainen.

Tennis: Henri Kontinen ja Taneli Tenhunen.

Uinti: Antti Latikka

Voimannosto: Jussi Kokko ja Janne Piipponen.

Voimistelu: Tomi Tuuha.

Yleisurheilu: Visa Hongisto, Petteri Lax ja Ari Mannio.

Talvilajit, suuri apuraha

Ampumahiihto: Kaisa Mäkäräinen

Hiihto: Matti Heikkinen, Sami Jauhojärvi, Maija Löytynoja, Pirjo Muranen, Ville Nousiainen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen ja Ilkka Tuomisto.

Kumparelasku: Tapio Luusua

Lumilautailu: Markus Malin

Mäkihyppy: Janne Happonen, Matti Hautamäki, Ville Larinto ja Harri Olli.

Pikaluistelu: Pekka Koskela ja Mika Poutala.

Taitoluistelu: Laura Lepistö ja Susanna Pöykiö.

Yhdistetty: Anssi Koivuranta , Janne Ryynänen ja Jaakko Tallus.

Talvilajit, pieni apuraha

Alppihiihto: Sanni Leinonen, Andréas Romar ja Marcus Sandell.

Hiihto: Martti Jylhä, Kalle Lassila ja Matias Strandvall.

Kumparelasku: Eemeli Kallas, Arttu Kiramo, Harri Kyllönen ja Samu Ruoppa.

Mäkihyppy: Sami Niemi

Taitoluistelu: Jenni Vähämaa

Yhdistetty: Lauri Asikainen ja Ville Tuppurainen.

Lähde: Opetusministeriön tiedote

Sporttiklubin tutustumisleiri ampumaurheiluun järjestetään

7.-8. maaliskuuta 2009 Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Leiri alkaa lauantaina klo 10.00 ja päättyy sunnuntaina noin klo 15.00. Leirillä käydään monipuolisesti läpi ampumaurheiluun liittyviä harjoitteita, lajeja ja välineitä. Opetuksesta vastaavat Suomen Ampumaurheiluliiton maajoukkuevalmentajat Juha Hirvi, Tapio Säynevirta ja Pirjo Peltola. Leirillä on paikalla myös luokittelun asiantuntija Mervi Rajamäki.

Leiriläisten käytössä ovat myös tarvittavat välineet. Leirin ohjelman aikana on leirin puolesta yleisavustus. Mikäli leiriläinen tarvitsee henkilökohtaista avustusta, tulee mukana olla oma avustaja. Samaan aikaan Tanhuvaarassa leireilevät sekä paralympia- että olympialajien maajoukkueampujat, joiden harjoittelua on mahdollista seurata leirin aikana.

on 120 euroa, joka sisältää majoituksen täysihoidolla, opetuksen, ratavuokran, taulumaksut, leirivakuutuksen, välineet sekä uimahallin tai kuntosalin käytön. Sama hinta koskee henkilökohtaisia avustajia. Leiriläisten on hoidettava matkajärjestelynsä sekä matkoista aiheutuneet kustannukset itse.

16.2. mennessä ja lisätiedot: Ampumaurheiluliitto, kehityspäällikkö Pirjo Peltola, puh. 040 591 5809, peltolapirjo@hotmail.com. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava leiriläisen ja avustajan nimi, molempien henkilötunnukset leirivakuutusta varten, yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, kuvaus vammasta, mahdollinen apuvälineen käyttö ja miten vamma/pitkäaikaissairaus näkyy liikkumisessa, avustuksen tarve, lupaus valo-/videokuvaamiseen ja muut sellaiset seikat, jotka ohjaajien on hyvä tietää. Leiriläisten valinnat tehdään hakemusten perusteella ilmoittautumisajan jälkeen.

Ohjelma

Lauantai 7.3.

10.00-13.00 Leiri-info, välineinfo ja leirin aloitus
12.30-13.00 Lounas
14.00-16.30 Leiri jatkuu
17.15 Päivällinen

Sunnuntai 8.3.

08.30 Aamupala
10.00-13.00 Leiri jatkuu
12.30-13.00 Lounas
13.00-15.00 Leiri jatkuu
15.00 Leirin päätös

Ilmoittautumiset 16.2. mennessä ja lisätiedot:

Ampumaurheiluliitto, Pirjo Peltola, puh. 040 591 5809, peltolapirjo@hotmail.com

Ampumaurheilijat pukeutuvat Grizzly-vaatteisiin ainakin seuraavat viisi vuotta. Suomen Ampumaurheiluliiton ja Palojoki-konsernin yhteistyösopimus kestää aina 31.12.2013 asti. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi, T.M. Palojoki Oy:n toimitusjohtaja Teijo Virtanen, Sanser Oy:n myyntijohtaja Sami Nieminen ja GC Sportswear Oy:n toimitusjohtaja Janne Mäkelä allekirjoittivat sopimuksen Helsingissä torstaina 5. helmikuuta.

– Meillä on 30 vuoden kokemus yhteistyöstä urheilujärjestöjen kanssa. Olemme aina pyrkineet pitkäaikaisiin sopimuksiin, joiden aikana molemmat osapuolet ehtivät sitoutua toimintaan, toimitusjohtaja Teijo Virtanen kertoo.

– Me suunnittelemme ampumaurheilijoille oman malliston Grizzly-tuotteista ja kehitämme sitä saamamme palautteen mukaisesti. Mallisto on sellainen, että se täyttää lajivaatimukset ja sen vaatteissa voi ylpeänä olla myös vapaa-aikana. Nyt teemme yhteistyötä esimerkiksi jääkiekkoseurojen kanssa. Hoidamme Ässien fanituotteiden myynnin kokonaisuudessaan. Lisäksi teemme yhteistyötä HPK:n ja Ilveksen kanssa. Ampumaurheiluliiton yhteistyökumppaneista meidän kumppaneitamme ovat Suomen Urheiluopisto ja Suomen Matkatoimisto.

Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi on erittäin tyytyväinen pitkäaikaiseen sopimukseen. Ampumaurheilijat, niin maajoukkueet kuin harrastajat, pukeutuvat Grizzly-vaatteisiin ainakin seuraavat viisi vuotta.

– Grizzly-sopimus on ampumaurheilijoille ja ampumaurheiluseuroille suuri mahdollisuus. Ampumaurheiluliitto pystyy nyt tarjoamaan seuroilleen hyvän mahdollisuuden seura-asujen uudistamiseen ja yhtenäistämiseen. Se on yksi osa yhteisöllisyyttä, jonka kehittämisen olemme asettaneet tavoitteeksemme, Aarrekivi sanoo.

Vuodesta 1948 toiminut T.M. Palojoki Oy on erikoistunut valmisvaatteiden, yritysprofiilituotteiden sekä kodintekstiilien suunnitteluun, valmistukseen, maahantuontiin ja markkinointiin. Konsernin myynti on rikkonut 20 miljoonan rajan ja henkilökuntaa on noin 85.

Sanser Ltd Oy on vuonna 1997 perustettu mainos- ja liikelahjatalo. Se on osa vuonna 1948 perustettua porilaista Palojoki-konsernia.

GC Sportswear Oy on profiilivaatteiden, laukkujen, froteetuotteiden sekä lasin maahantuontiin erikoistunut yritys.

Lisätietoja: Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi, puhelin 040 774 6950