Huippu-urheilun muutosryhmä, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea sekä paikalliset urheiluakatemiat järjestävät yhteistyössä Urheiluakatemiakiertueen, joka kiertää seitsemäntoista paikkakuntaa. Kiertue alkaa Kotkasta ensi viikon keskiviikkona eli 25. tammikuuta.

Tapahtumat on tarkoitettu akatemiaurheilijoille, valmentajille, paikallisille seuratoimijoille, oppilaitosten edustajille, viranomaisille sekä akatemian vaikutuspiirissä oleville muille toimijoille ja sidosryhmille.

Tapahtumissa ovat mukana paikalliset akatemiatoimijat sekä lisäksi huippu-urheilun muutosryhmästä Antti Paananen ja Tapio Korjus ja Suomen Olympiakomiteasta Asko Härkönen ja Jari Savolainen.

Kiertueaikataulu: Kotka 25.1., Lappeenranta 26.1., Turku 30.-31.1., Tampere 2.-3.2., Savonlinna 7.-8.2., Joensuu    8.-9.2., Kuopio 9.-10.2., Kouvola 15.-16.2., Lahti 16.-17.2., Helsinki 27.-28.2., Pori 1.-2.3., Vaasa 6.-7.3., Rovaniemi 12.-13.3., Oulu 14.-15.3., Sotkamo 21.-22.3., Jyväskylä 22.-23.3. ja Kuortane 2.-3.4.

Tarkemmat tapahtuma-ajat sekä ohjelmat niiden varmistuessa löydät paikallisen urheiluakatemian nettisivuilta sekä www.huippu-urheilunmuutos.fi -sivuilta ja Facebookista.

Lisätietoja:
Antti Paananen, Huippu-urheilun muutosryhmä 044 541 3651
Tapio Korjus, Huippu-urheilun muutosryhmä 040 574 0355
Asko Härkönen, Suomen Olympiakomitea 040 521 0565

Kirkkonummen Kauhalaan suunniteltu ampumaurheilukeskus edellyttää toteutuakseen muutoksia asemakaavoihin Espoossa ja Kirkkonummella. Ampumaharrastajien ja Espoon välille näyttää syntyvän sopu kaavamuutoksista, YLE uutisoi tänään.

Aiheesta lisää YLE:n sivuilla.

Maanantaina 16.1. Suomen Ampumaurheiluliiton edustajat, puheenjohtaja Mikko Nordquist, toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi sekä EM-kisojen kilpailunjohtaja Marko Leppä tapasivat pääministeri Jyrki Kataisen valtioneuvoston linnassa pääministerin työhuoneessa.

Pääministeri Jyrki Katainen on lupautunut Vierumäellä 14.-20. helmikuuta järjestettävien Euroopan mestaruuskisojen suojelijaksi. Liiton edustajat kävivät tervehtimässä pääministeriä ja kertomassa tulevista kisoista vielä tarkemmin. Puheenjohtaja Mikko Nordquist myös luovutti liiton virallisen seinäreligrafin pääministerille.

Pääministeri kertoi, että hänellä on hienoja lapsuusmuistoja Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran kisoista, joihin äiti teki täytettyjä leipiä ja tuleva pääministeri toimi milloin missäkin tärkeissä järjestelytehtävissä, kuten parkkialueen valvojana. Pääministerillä on vakaa aikomus tulla aikataulunsa puitteissa seuraamaan Vierumäen kisoja.

Liiton puheenjohtaja Mikko Nordquist on iloinen, että kisat ovat saaneet näin arvovaltaisen suojelijan.

– On hienoa, että pääministerimme tuntee lajimme ja on sen innokas harrastaja. Näin myös me toivottavasti saamme ääntämme kuuluviin valtiovallan suuntaan ja lajimme pysyy arvostettuna huippu-urheiluna myös tulevaisuudessa, Nordquist pohti.

Ilma-aseiden 10m Euroopan mestaruuskisat järjestetään 14.-20. helmikuuta Heinolassa Vierumäellä. Kisoissa jaetaan ampumaurheilun 16 viimeistä olympiapaikkaa, joita ovat tavoittelemassa myös monet suomalaisurheilijat.

Kaksinkertainen ammunnan olympiavoittaja Pentti Linnosvuo nimettiin eilen järjestetyssä Urheilugaalassa Suomen Urheilun kunniagalleriaan.

Suomen urheilun Hall of Fame -lautakunta täydensi 33-jäsenistä kunniagalleriaa neljällä uudella urheilusankarilla. Painonnoston ainoa suomalainen olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemi, soudun kolminkertainen olympiakultamitalisti Pertti Karppinen ja hiihdon kahdeksankertainen arvokisamitalisti Siiri Rantanen sekä vuonna 2010 edesmennyt Linnosvuo nimettiin Suomen Urheilugaalassa arvoistensa joukkoon.

Hall of Fame aloitti toimintansa vuoden 2010 Urheilugaalassa esittelemällä 30 edesmennyttä suuruutta. Viime vuonna Hall of Fame sai tähdistöönsä ensimmäiset elävät legendat (Marja-Liisa Kirvesniemi, Jari Kurri ja Lasse Virén).

Hall of Fame saa myös jatkossa täydennystä vuosittain järjestettävän Urheilugaalan yhteydessä. Uusien sankareiden valinnan tekee Suomen Urheilumuseosäätiön perustama raati. Kunniagalleriaan voidaan nimetä henkilöitä, jotka ovat kuuluneet lajissaan maailman eliittiin tai heillä on ollut muuten poikkeuksellinen merkitys urheilun historiassa.

Linnosvuo kuoli pitkällisen sairauden murtamana vuoden 2010 heinäkuussa. Kuollessaan hän oli 77-vuotias. Vaasassa syntynyt Linnosvuo edusti Suomea viisissä olympialaisissa ja on menestynein suomalainen ampumaurheilija olympiatasolla. Hän voitti vapaapistoolin olympiakultaa Melbournessa 1956 ja olympiapistoolin kultaa Tokiossa 1964. Hopeaa hän saavutti olympiapistoolissa Roomassa 1960. Linnosvuo osallistui myös Helsingin 1952 olympialaisiin, joissa hän sijoittui kuvioammunnassa viidenneksi.

Linnosvuo toimi urheilu-uransa aikana myös valmentajana ulkomailla. Seuratoiminnassa hän oli mukana aktiivisesti johtaen usean vuoden ajan SAL:n vanhinta ampumaurheiluseuraa Suomen Metsästysyhdistystä.

Linnosvuolle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi vuonna 1998.

Urheilutoimittajain liitto on valinnut kivääriampuja Marjo Yli-Kiikan vuoden 2011 parhaaksi ampumaurheilijaksi.

Yli-Kiikka, 33, palkittiin lokakuussa myös Suomen Ampumaurheiluliiton Vuoden ampumaurheilijana. Hän ampui Suomelle neljännen olympiamaapaikan elokuussa Belgradin EM-kilpailuissa ja nappasi maaliskuussa naisten ilmakiväärissä EM-hopeaa. Hyvää kautta täydensivät maailmancupien seitsemännet ja yhdeksännet sijat. Olympiakomitea valitsi Yli-Kiikan joulukuussa Lontoon olympialaisiin, jotka ovat hänen kolmannet olympialaisensa.

Yli-Kiikalle maanantai oli yhtä juhlaa, sillä hänelle myönnettiin myös urheilija-apuraha.

– Urheilutoimittajain liiton valinta lajini parhaaksi tuli ihan yllätyksenä! Mukava yllätys se kyllä oli. Olen otettu, kun tällaisia tunnustuksia saa, sillä lajin parissa on monia hyviä ehdokkaita, hän sanoi.

Lajien parhaat julkistettiin samana päivänä kuin Vuoden urheilija, joka selvisi maanantai-iltana Helsingissä järjestetyssä gaalaillassa. Jääkiekon MM-kultajoukkue ei noussut historiallisesti yksilöiden ohi urheilutoimittajien äänestyksen ykköseksi, vaan Vuoden urheilijaksi valittiin ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

Vuonna 1931 perustettu ja viime vuonna 80-vuotisjuhliaan viettänyt Urheilutoimittajain Liitto aloitti vuoden parhaan urheilijan nimeämisen 1947. Arvonimen on 64 vuoden aikana saanut yhteensä 52 eri urheilijaa. Vuoden urheilijaksi on valittu ampumaurheilija kaksi kertaa: vuonna 1958 Vilho Ylönen ja vuonna 2008 Satu Mäkelä-Nummela.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) on myöntänyt vuoden 2012 valtionavustukset liikuntajärjestöille. Valtion tuki liikuntajärjestöille on tänä vuonna 1,1 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän. Lajiliittojen saama tuki kasvaa viime vuodesta 4,7 prosenttia ja muiden liikuntajärjestöjen saama tuki kasvaa puoli prosenttia. Suomen Ampumaurheiluliitolle tukea myönnettiin 710 000 euroa, joka on 17 000 euroa enemmän kuin viime vuonna.

Toimintaa tuetaan veikkausvoittovaroista yhteensä 42,42 miljoonalla eurolla. Avustusta sai yhteensä 124 järjestöä. Lajiliitoista suurimman avustuksen eli 1 920 000 euroa sai Suomen Palloliitto. Muita merkittäviä tuensaajia olivat Suomen Voimisteluliitto Svoli (1 780 000 euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1 375 000 euroa), Suomen Hiihtoliitto (1 120 000 euroa) ja Suomen Urheiluliitto (1 060 000 euroa).

– Valtionavustuksen korotus on tehty painottamalla järjestön toimintaan osallistuvien henkilöiden lukumäärää sekä liiton kansainvälisen kilpailutoiminnan menestystä. Painopiste on tänä vuonna palloilulajeissa, joissa lasten ja nuorten harrastajamäärät ovat kasvussa ja joiden kilpailullinen menestys kansainvälisesti sekä juniori- että aikuistasolla on ollut hyvää, Arhinmäki toteaa.

– Lisäksi korotusta tukeen saavat liitot, jotka ovat tehneet toiminnallisen yhdentymisen ja tällä tavoin lisänneet edellytyksiä toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Näitä liittoja ovat Suomen Miekkailu- ja 5-ottelun liitto ry sekä Suomen Soutu- ja Melontaliitto ry.

– Tämä vuosi tulee olemaan suomalaisen liikuntakulttuurin osalta mielenkiintoinen. Käynnissä olevat yhdentymisneuvottelut liikunnan palvelu- ja toimialajärjestöjen kesken sekä tulevat huippu-urheilutyöryhmän konkreettiset toimenpide-esitykset tulevat toivottavasti suuntaamaan toiminnan painopistettä entistä enemmän paikalliselle tasolle, Arhinmäki sanoo.

– Tätä varten myönsin SLU:lle miljoonan euron lisätuen viime vuoden lopulla. Lisäavustuksen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa valtakunnallisia toimintamalleja, joilla vähävaraisten perheiden harrastus- ja kilpaurheilullinen osallistuminen paikallisissa urheiluseuroissa on mahdollista.

Oheisessa liitteessä liikuntajärjestöjen toiminta-avustukset 2012.

Ilma-aseiden Suomen mestaruuskisat järjestetään 14.-15. tammikuuta Vierumäellä. Tulevana viikonloppuna kisataan ilmapistoolin, ilmakiväärin ja liikkuvan maalin lajeissa. SM-kilpailut toimivat 14.-20. helmikuuta myös Vierumäellä järjestettävien 10 m ilma-aseiden Euroopan mestaruuskisojen ns. esikisoina.

Suomen Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Jari Karinkanta pitää SM-kisaviikonloppua erittäin tärkeänä tuleville EM-kisa-ampujille.

– SM-kilpailut ovat meille erityisen tärkeät. Pääsemme ampumaan kovatasoisen kisan EM-kisaolosuhteissa oikean valaistuksen ja muutoinkin identtisten olosuhteiden kanssa. Jos kotikenttäetua on mahdollista mitenkään käyttää hyväksi, niin sen paikka lienee nyt, Karinkanta mietiskelee.

Karinkanta iloitsee, että SM-kilpailut pystytään järjestämään niin sanottuna esikisana, joka palvelee kaikkia osapuolia.

– Helmikuussa kaiken täytyy mennä nappiin – niin urheilijoilla kuin järjestäjilläkin, hän muistuttaa.

Karinkanta ennustaa viikonlopun SM-kisoista erityisen kovatasoisia ja uskoo, että Vierumäellä erotetaan jyvät akanoista. Hän toivoo myös positiivisia yllätyksiä tuovia kisoja. Mukana ovat Lontoossa järjestettäviin olympialaisiin jo valitut Kai Jahnsson, Mira Suhonen ja Marjo Yli-Kiikka sekä ne, jotka vielä tavoittelevat haluttua olympiapaikkaa helmikuun Vierumäen EM-kilpailuissa. EM-kisoissa ovat jaossa viimeiset kuusitoista olympiamaapaikkaa Lontooseen.

– Jokaisella ennen EM-kisoja käydyllä kilpailulla on nyt olympiapaikkaa metsästäville suuri merkitys. Nämä ovat ainutlaatuisia paikkoja hakea kisavarmuutta ja tasaisia suorituksia. Pari kovaa kisaa on jo takana hyvin kokemuksin, ja tammikuun lopulla haemme viimeiset hyvät suoritukset Münchenistä, Karinkanta selvittää.

Vierumäen EM-kisoista suomalaiset lähtevät hakemaan ainakin 2-3 olympiamaapaikkaa. Karinkanta pitää lukumäärää varsin realistisena, mutta ei halua nimetä urheilijoita, joihin kovimmat odotukset kohdistuvat.

– Kotikisoista tulee urheilijoillemme painetta jo ihan riittämiin, ei aseteta lisäpaineita. Kyllä ne ampujat, joilta paikkaa odotetaan, ihan varmasti sen sisimmässään tuntevat ja tietävät, Karinkanta hymyilee.

– Ja kunhan he unohtavat paineet ja ampuvat omaa tasaista suoritustasoaan, niin kyllä ne paikat sieltä tulevat.

Suomen EM-kisajoukkue julkistetaan ensi viikon torstaina eli 19. tammikuuta. Aivan täydellä joukkueella tuskin kotikisoihin lähdetään, mutta erityisesti olympialajit ovat hyvin edustettuina.

– Kotikisoihinkaan ei ole tarjolla turistipaikkoja. Lähdemme hakemaan kisoista mestaruuksia ja erinomaisia tuloksia. 

SM-Vierumäellä on viikonloppuna yli 400 osallistumista. Ilmapistoolissa ja -kiväärissä ammutaan naisten ja miesten sarjat sekä 20-vuotiaiden nuorten sarjat. Liikkuvassa maalissa ammutaan aikuisten sarjojen lisäksi kaikki nuorten sarjat.

Ensimmäisenä kisapäivänä lauantaina 14.1. ammutaan mm. miesten ja naisten ilmapistoolin Suomen mestaruudesta. Sunnuntaina 15.1. ratkotaan ilmakiväärin mestaruudet. Tarkempi ohjelma sekä eräluettelot löytyvät Suomen Ampumaurheiluliiton www-sivuilta www.ampumaurheiluliitto.fi.

 

Dopingaineiden käyttäjä on Suomessa todennäköisemmin tavallinen kuntoilija kuin huippu-urheilija, joiden dopingkäryihin yhteiskunnallinen keskustelu ja antidopingtyö ovat keskittyneet. Helsingissä keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan kuntodoping ei kuitenkaan ole kansanterveydellinen ongelma, mutta käyttäjille se on terveydellinen ongelma.

Mikko Salasuon ja Mikko Piispan tutkimus on nimeltään Kuntodoping: näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Sitä varten tehtyjen kyselyjen ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan melko tarkasti arvioida, että noin yksi prosentti suomalaisista aikuisista on joskus kokeillut dopingaineita. Salasuo arvioi Suomessa olevan nyt 3000-7000 dopingaineiden käyttäjää, pidempi aikaperiodi mukaan lukien enintään 10 000.

Aihetta oli Salasuon mukaan vaikea tutkia ja aineistoa oli hyvin vaikea kasata, koska sitä leimaavat salailun kulttuuri ja leimautumisen pelko.

– Käyttö ei ole sosiaalista eikä ryhmätoimintaa, ja siitä kerrotaan vain hyvin pienelle piirille, Salasuo sanoi Tieteiden talolla pidetyssä tilaisuudessa, jonka avasi kulttuuri- ja opetusministeri Paavo Arhinmäki (vas).

Kuntodopingin juuret löytyvät 1970-luvun kehonrakennusbuumista, jolloin myös steroidit tulivat helpommin ja yhä useampien saataville. Salasuon mukaan kuntodopingin voidaan arvioida rantautuneen Suomeen 1990-luvun alussa. Se viittaa sellaiseen dopingaineiden käyttöön, jonka ensisijaisena motiivina ei ole urheilumenestyksen saavuttaminen.

Ministeri Arhinmäen mielestä on tärkeää ”porautua” aiheeseen eli onko syytä huoleen ja mitä pitäisi tehdä. Tutkittua tietoa on ollut niukalti siitä, mikä on dopingkysymyksen tila huippu-urheilun ulkopuolella. Onko kyseessä jäävuoren huippu vai kansantauti, hän kysyi avauspuheenvuorossaan. Hän pohti myös sitä, mitkä ovat käyttäjien motiivit ja onko heillä ymmärrystä terveydellisistä vaikutuksista, mikä kuntodopingin merkitys on suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja mikä sen yhteys on muuhun päihteidenkäyttöön.

– Kansantauti se ei ole, koska prosenttiosuudet ovat niin pienet. Jokainen dopingia käyttävä kuntoilija on kuitenkin liikaa, ja jokainen terveysriski, jonka käyttö aiheuttaa, on myös liikaa, Arhinmäki painotti ja viittasi edeltäjänsä Stefan Wallinin vuonna 2007 esittämään kysymykseen, onko dopingista tulossa kansantauti. Wallin oli huolestunut dopinginkäytön yleistymisestä huippu-urheilun ulkopuolella.

– Dopingvalvonnassa ei pidä luovuttaa, vaan verkkoa pitää saada tiiviimmäksi, jotta kielletyin menetelmin olisi vaikeampi urheilla. Dopinginvastaisella työllä on Suomessa vahva perusta, ja dopingiin suhtaudutaan kriittisesti – oli sitten kyse puulaakitasosta tai huippu-urheilusta, ministeri sanoi.

Tutkimuksessa todetaan, että doping on ennen muuta väline. Erilaisissa käyttäjäryhmissä sitä hyödynnetään erilaisten pääomien saavuttamiseen. Salasuon ja Piispan mukaan joillakin käyttöä motivoi voiman ja lihasten hankinta työelämää varten, kun taas toiset tavoittelevat menestystä vastakkaisen sukupuolen silmissä.

– Motiivit vaihtelevat, mutta niiden takaa löytyy kehollisen pääoman tavoittelu, joka tuottaa sosiaalista, kulttuurista ja ammatillista pääomaa – hieman eri painoarvoin.

Tutkijoiden mukaan tämä on eräs tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Dopingia ei käytetä aineiden itsensä vuoksi.

Ei pidä luulla, etteikö viilipyttymäisen olemuksen takana jännittäisi ihan pirusti, sanoo joulukuussa Lontoon olympialaisiin valittu kivääriampuja Marjo Yli-Kiikka sanomalehti Ilkan haastattelussa.

Lisää aiheesta täällä.

Ampumaurheilijat olivat ainoa lajiryhmä, joka Paralympiakomitean Lontoo-leirillä asui ja harjoitteli Pajulahden sijaan Vierumäellä. Joukkue kävi Pajulahdessa vain osallistumassa kaikille yhteiseen ohjelmaan perjantaina.

Lisää aiheesta täältä.