Arkistot

Suomalaiset aktiivivaikuttajia myös kansainvälisissä liitoissa

Suomalaiset on aktiivisesti mukana kansainvälisen ampumaurheilun kehittämisessä. SAL esittää ESC:n komiteoihin kahdeksaa suomalaista.

EM-kisojen alla, (2.7. 2005) Belgradissa järjestetään myös ESC:n (European Shooting Confederation) yleiskokous. Kokoukseen matkaavat liiton puheenjohtaja Helena Walldén ja toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Kokouksessa päätetään arvokisoista ja myös ESC:n hallitus ja komiteapaikoista. Suomalaiset ampumaurheilijat ovat olleet hyvin edustettuina kansainvälissä liitoissaan.

–          Haluamme olla vaikuttamassa, kehittämässä ja viemässä eteenpäin strategiamme mukaan kansainvälistä ampumaurheilua. Meillä on osaamista, jota voimme hyödyntää tässä kohdin, selvittää liiton puheenjohtaja Walldén.

–          Meillä on tavoitteena saada vähintään yhden komitean puheenjohtajuus ja jäsenyydet neljään viiteen komiteaan. ESC:ssä perustetaan lajikomiteoiden rinnalle nyt myös ympäristökomitea. Luulen, että olemme Euroopassa tässä asiassa edelläkävijä maa. SAL:ssa ympäristöasioita on työstetty jo reilut seitsemän (7) vuotta ja saimmehan juuri valmiiksi Opetusministeriön tuella uuden Ampumarataoppaankin, jossa on huomioitu viimeisimmät ympäristösäädökset. Suomella on asettaa hyvä ehdokas komiteaan – SAL:n ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, professori Jorma Riissanen, tarkentaa Helena Walldén.

Suomalaisia kansainvälisissä liitoissa Euroopan ja Maailmanliitossa on lähes parikymmentä. Korkeimmalla paikalla niin Euroopan kuin koko ampumaurheilu-maailmaankin ajatellen istuu Juha Hirvi, joka on  ISSF:n (Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto) hallituksen jäsen ja johtaa myös ISSF:n urheilijavaliokuntaa.

Esitettävien joukossa ovat Riissasen lisäksi mm. liiton entinen puheenjohtaja Alpo Vehanen ja haulikkoguru Curt Sjöblom, kiväärin Harri Marjala, riistamallin Pekka Kuusisto. Anti-doping tehtäviin esitetään Hannu Järvistä.

ra

JUHA PELTONEN KUUDES MAAILMAN CUPISSA

Juha Peltonen antoi oivan käytön nousujohteisesta kunnostaan ampumalla Münchenissä kiväärin (50m) makuun Maailman Cupissa kuudenneksi.

Juha Peltonen antoi oivan käytön nousujohteisesta kunnostaan ampumalla Münchenissä kiväärin (50m) makuun Maailman Cupissa kuudenneksi. Juha Hirvi on saamassa hyvää tukea rinnalleen Juha Peltosesta, joka alkaa lunastaa paikkansa kiväärin maailman huippujen kärkijoukossa. Münchenin kiväärin Maailman Cupissa Peltonen paukutti tähänastisista maittavimman saavutuksensa sijoittumalla kisassa hienosti kuudenneksi.

Peltonen ampui peruskilpailun tulokseksi 595. Samaan tulokseen oli päässyt Peltosen lisäksi 3 muuta ampujaa. Piikkipaikalta peruskilpailun jälkeen lähti 2 pisteen johtoasemassa Itävallan Mario Knögler (597) ja toisena Valko-Venäjän Sergei Martynov (596).

Peltosen kanssa samassa pistemäärässä oli sellaisia tekijänimiä kuin norjalaiset Harald Stenvag ja Espen Berg-Knutsen sekä  Kiinan Hui Tian.

Kilpailun voitti kakkospaikalta lähtenyt Valko-Venäjän Sergei Martynov tuloksella (596 + 104,5) 700,5. Knögler joutui taipumaan 0,4 pistettä, tulos (597+ 103,1) 700,1. Kolmas oli seitsemänneltä sijalta hienosti mitaleille noussut USA:n Thomas Tamas (698,9), joka ampui finaalin parhaimman tuloksen 104,9. Peltosen tulos 679,3 (595+102,3)

Katso tarkemmat tulokset http://www.issf-shooting.org/update/calendar.asp?mode=resultspdf&folder=518&title=ISSF_World_Cup_Munich_in_rifle_and_pistol_-_Munich__,_GER

ra

TEEMU SELÄNTEELLÄ AINESTA AMPUMAURHEILIJAKSI

Seuroista saatujen tietojen mukaan tämän vuoden Ampumaurheiluviikon tapahtumat olivat menestys.

Toistamiseen järjestetty Ampumaurheiluviikko keräsi seuroihin viime vuotista enemmän väkeä. Tapahtumissa oli ns. avoimen ovien päiviä, lajiesittelyjä, leikkimielisiä kilpailuja ja jopa pienoistykin SM-kisatkin.

Eniten keräsi jälleen Vaasan tapahtuma, jossa väkimäärä oli yli kolmen sadan.

Muutamat seurat olivat mukana isommissa tapahtumissa kuten esim. Porkkalan Ampujat Kirkkonummi-päivässä.

Porkkalan Ampujien pisteessä kävi taitojaan kokeilemassa yksi kirkkaimmista NHL-tähdistämme – Teemu Selänne. Hyvin näytti Noptel ja pistooli pysyvän vakaana jääkiekkotaiturin kädessä. Kun Teemu saa tarpeekseen NHL-otteluista voisi hän vaikka aloittaa ampumaurheilun, sen verran hyvin homma luonnisti, kertovat luotettavat lähteet…

 

ra

SLU, alueet ja Kuortane auttavat käynnistämään EU-tukihankkeita

SLU, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PLU), Hyvä verkko -hanke ja Kuortaneen urheiluopisto käynnistivät Urheilun EU-keihäänkärjet -hankkeen, jolla lisätään järjestöjen, liittojen ja seurojen mahdollisuuksia hyödyntää EU-tukia.

SLU:n vetämä urheilun EU-tukihanke on käynnissä neljättä vuotta. Tähän mennessä hanke on kouluttanut ja konsultoinut järjestöjen ja liittojen toimijoita EU-rahoitteisten hankkeiden käynnistämisessä. Koordinaattorina ja neuvonantajana on toiminut hyvinvointikeskuksen johtaja Timo Hämäläinen Kuortaneen urheiluopistolta.

Nyt tukea on päätetty laajentaa. Osaamista laajentamaan on ilmoittautunut jo 11 kaikkiaan 15 SLU-alueesta. Sparraajana toimii Hämäläisen lisäksi Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun (PLU) Hyvä verkko -hanketta vetävä aluejohtaja Aino-Maija Siren.

”Meidän pitää nyt saada lisää timoja ja ainomaijoja eri alueille auttamaan hankkeiden käynnistämisessä”, SLU:n kansainvälisten asioiden päällikkö Terhi Heinilä sanoo.

Malli toiminnalle on haettu Ruotsista, jossa keskusjärjestö RF on kouluttanut aluejärjestöjään samaan tapaan jo muutaman vuoden.

Ampumaurheiluliitto valuttaa tukea jo seuratasolle

”Osaamista on tarkoitus levittää kaikille alueille ja muihin urheilujärjestöihin. Yritämme ajaa mahdollisimman monia ihmisiä sisään hanketoimintaan, ymmärtämään siihen liittyvää päätöksentekoa”, Timo Hämäläinen sanoo.

Hän toivoo, että myös lajiliitot hyödyntävät EU-tukia. Hyvänä esimerkkinä toimii Ampumaurheiluliitto, joka on onnistunut valuttamaan rahaa myös seuroille ja liikuntapaikoille. Lisäksi Timo Hämäläinen on kouluttanut liiton luottamushenkilöitä ja seura-aktiiveja EU-tukien hakuun.

Hankerahoitus kolmannes PLU:n budjetista

EU-tukien käyttö liikunnassa ja urheilussa on laajentunut jatkuvasti. Parhaimmillaan EU-hankkeet voivat tukea merkittävästi järjestön toimintaa.

Onnistuneesta hanketoiminnasta hyvä esimerkki on PLU. Tänä vuonna hankerahoituksen osuus on noin kolmannes järjestön budjetista. Rahoituksella kehitetään toimintaa ja työllistetään viisi työntekijää, jotka kaikki toimivat aluejärjestölle strategisesti tärkeissä tehtävissä. Nyt käynnissä on mm. Hyvä verkko -hanke, jolla kehitetään urheiluseurojen ja kyläyhdistysten toimintaa.

PLU:n aluejohtajan ja Hyvä verkko -hankkeen koordinaattorin Aino-Maija Sirenin mukaan PLU on hankkeilla pystynyt käynnistämään sellaista strategiansa mukaista toimintaa, johon ei muuten olisi resursseja löytynyt.

”Olemme esimerkiksi rakentaneet hankkeen, jossa koulutetaan ihmisiä aikuisten kunto- ja terveysliikunnan järjestämiseen ja testataan uusia tapoja käynnistää aikuisten liikuntaryhmiä kylätasolla. Tähän on pystytty palkkaamaan kokopäiväinen työntekijä.”

Samalla tavalla on käynnistetty alueen Nuoret Toimijat -hanke, jolla mm. pyritään kasvattamaan uusia aktiivisia toimijoita urheiluseuroihin.

Hankkeeseen ei kannata ryhtyä pelkän rahan takia

Sekä Timo Hämäläinen että Aino-Maija Siren muistuttavat, ettei EU-tukia kannata lähteä hakemaan rahapää edellä. Ensin on mietittävä, millaiset hankkeet tukisivat oman yhteisön tärkeimpiä tavoitteita ja selvitettävä, sopisiko oma toiminta johonkin erilaisten hanketukien tavoitteista. Hyvä verkko -hanke esimerkiksi saa rahoituksensa alueellisen maaseutuohjelman toimintalinjasta, jonka tarkoitus on maaseutuyhteisöjen kehittäminen. Tarkempi määrittely eli toimenpidelinja on kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen.

”Hanketoimintaa ei kannata käynnistää rahan takia. Siihen kannattaa ryhtyä silloin, kun rahoitusta saa sellaiseen kehittämistyöhön, jota yhteisön muutenkin pitäisi tehdä”, Hämäläinen sanoo.

Teksti: Pete Saarnivaara

Urheilun EU-keihäänkärjet -hankkeen tulevia tapahtumia:

15.6. koulutustilaisuus Varalan urheiluopistolla. Teemoina kyläohjelmat ja toimintaryhmät.
7.9. Koulutustilaisuus SLU-talolla. Teemana nuoriso- ja koulutusohjelmat.

Koulutustilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Mukana verkostossa on jo 11 SLU-aluetta.

LisätietoJa keihäänkärki-hankkeista terhi.heinila@slu.fi, essi.puistonen@slu.fi ja timo.hamalainen@kuortane.com.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 09/05, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi/ 

"Nuori Suomi -toiminta on huippu-urheilun menestystekijä"

Nuoren Suomen kevätkokouksessa puhuneen Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Niemisen mukaan onnistuneella Nuori Suomi toiminnalla on keskeinen merkitys menestyksellisen huippu-urheilun kehittämisessä.

On aika murtaa myytti, että Nuori Suomi olisi kilpa- ja huippu-urheilua vastaan.

Nuoren Suomen kevätkokous linjasi vuoden 2006 keskeisiksi toiminta-alueiksi lasten kilpailujärjestelmien sekä ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen kehittämisen, koulu- ja päivähoitopäivien liikunnallistamisen ja liikunnallisen iltapäivätoiminnan tarjoamisen nuorille.

Lahjakkuuksia tuhlataan liian aikaisilla lajivalinnoilla

Nuoren Suomen kevätkokouksessa puhuneen Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Niemisen mielestä menestyksekkään suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen tarvitsee panostusta lahjakkuuksien vaalimiseen, huippu-urheilun arvojen ja hengen ylläpitämiseen sekä osaamisen ja resurssien takaamiseen. Nieminen kokee, että Nuorella Suomella on onnistuessaan keskeinen rooli huippu-urheilun menestyksen mahdollistamisessa.

– Tällä hetkellä urheilun lahjakkuuksia tuhlataan liian aikaisella lajivalinnalla sekä lasten liian suurilla ohjatuilla harjoittelumäärillä. On muistettava, että huippu-urheilun ja liikuntakasvatuksen edut ovat selkeästi yhteneväiset,” totesi Nieminen.

Suomesta liikkuvan lapsen ja nuoren maa

Nuoren Suomen vuoden 2006 painopistealueita on lasten kilpailujen sekä ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen kehittäminen, koulu- ja päivähoitopäivien liikunnallistaminen ja liikunnallisen iltapäivätoiminnan tarjoaminen nuorille.

Vuoteen 2008 ulottuvan uuden strategian päämääränä on innostaa lapset riittävään päivittäiseen liikkumiseen, mahdollistaa liikunnan ja urheilun harrastaminen yhä useammalle, lisätä liian vähän liikkuvien liikuntaa ja parantaa lasten ja nuorten liikunnan laatua. Toiminta-alueiksi on valittu urheiluseurat, iltapäiväkerhot, koulut ja päivähoito. 

Vetovastuu siirtyi Pekka Vähätalolta Teemu Japissonille

Nuoren Suomen toimitusjohtajana ja pääsihteerinä sen alkuhetkestä 1986 alkaen toiminut Pekka Vähätalo (56 v.) vaihtaa tehtäviä organisaation sisällä ja ottaa vastuun markkinoinnista ja varainhankinnasta sekä vastaperustetun Nuori Suomi säätiön johtamisesta. Uudeksi pääsihteeriksi siirtyi Nuoressa Suomessa 4,5 vuotta työskennellyt kehitysjohtaja, YTM Teemu Japisson (38 v).

Nuori Suomi ry
Lehdistötiedote
1.6.2005

Lisätietoja: http://www.nuorisuomi.fi

Vuoden 2005 aikana vanhentuneet tuomarikortit

Vuoden 2005 aikana vanhentuneiden (kurssin kautta uusittavien ) tuomarikorttien voimassaoloa jatketaan kauden loppuun (30.9.2005) tai siihen asti kun seuraava tuomarikurssi järjestetään.
Perusteluna tähän päätökseen on suurehko sääntömuutos eri lajeissa.

Uudet sääntökirjat ovat saatavilla elokuussa 2005 ja niitä voi tilata SLU:n myyntipalvelusta puh. (09) 3481 2266 tai SAL:n toimistolta Maila Pynnöseltä puh. (09) 3481 2481 tai e-mail: maila.pynnonen@sal.slu.fi

Seuraava ylituomarikurssi järjestetään syyskuussa viikolla 37 tai 38 Tampereen suunnalla.

Kilpailuvaliokunta pyytää aluejaostoja myös valmistautumaan I- ja II-luokan tuomarikurssin järjestämiseen elo-syyskuussa 2005.

Kilpailuvaliokunta

KÄY TUTUSTUMASSA UUSIIN KILPAILUTOIMINNAN SIVUIHIN

Kilpailuvaliokunnan pyynnöstä liiton nettisivuille on muodostettu uusi kohta, Kilpailutoiminta, täältä löydät mm. tulokset, ennätykset, kilpailuvaliokunnan päätöksiä, sääntöpäivityksiä ja TA-palvelut.

kilpailuvaliokunnan päätökset kohdassa tiedotetaan kilpailuvaliokunnan tekemistä päätöksistä ja siellä ilmoitetaan myös seuraavan kokouksen ajankohta.

Sääntöpäivitykset kohtaan on tarkoitus päivittää kiirellisemmät sääntömuutokset.

TA-palvelut on kyselypalsta. Täällä voit esittää sääntö- ja lajiasiantuntijoille sinua askarruttavia kysymyksiä sääntöasioissa. Kysymys ja vastaus jäävät sitten sivuille näkyviin.

Käy tutustumassa sivuihin yläpalkin linkistä kohdasta kilpailutoiminta.

Kilpailuvaliokunta

Ampumaurheiluviikolla kosiskellaan tyttöjä ja naisia mukaan seurojen toimintaan

Ammunnan perinteinen miehisyys on hiipumassa ja koko lajin harrastus on laajenemassa enemmän koko väestön joukkoon. Liitolla on tällä hetkellä hiukan alle 35 000 jäsentä, joista 8-10 prosenttia on naisia. Vaikkakin naisten osuus on vielä vähäinen , tulee se kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, ennustaa Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Luottamuselimissä, kuten hallituksessa naisia on jo yli 40% eli yhdeksästä hallituksen jäsenestä neljä on naisia: Helena Walldén, Hilkka Järvinen, Pia Nybäck, Ann Sjökvist-Salminen. Huippu-urheilijoina naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon ja naiset ovat tulossa kovaa kyytiä myös valmennuspuolelle. Tämän vuoden yhtenä pääteemoistamme panostaa tyttöjen ja naisten mukaan saamiseen. Vain tapahtumien, ulostulojen ja avoimemman viestinnän kautta voimme saada naiset ja tytöt kiinnostumaan lajistamme. Se on yksi syy, miksi Ampumaurheiluviikkoa vietämme. Päästä kokeilemaan itse  ja voittaa pelko aseen pamahdukseen, siitä avautuu ampumaurheilu,  kertoo Suomen Ampumaurheiluliiton  toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Jatkossa liitto tulee voimakkaasti panostamaan tyttöjen ja naisten mukaan saamiseen seuratoimintaan. Ampumaurheilu sopii hienosti naisille. Ampumaurheilu on turvallista harrastaa, vaikka toista väitetäänkin ennakkoluuloisesti. Kokeilemisen kynnys ja ennakkoluulot aseita kohtaan ovat ne tekijät, jotka täytyy pystyä murtamaan. Kun ensi kerran on aseella ampunut, muuttuvat käsitykset helposti. Ampumakoulussa käydään aluksi turvallisuusasiat  ja aseen käsittelyasiat läpi, jonka jälkeen mennään vasta itse ampumaharjoitukseen. Kun tietää kuinka aseen kanssa pitää toimia, niin turvallisuus astuu kuvaan, selvittää Aarrekivi. Ampumaurheiluliiton saamien tietojen mukaan naisten ampumakoulut ja -leirit eri puolilla Suomea ovat olleet tupaten täysiä. Viime vuoden hieno menestys paralympia- ja olympialaisissa on vaikuttanut selvästi positiivisesti lajin kiinnostuksen kasvuun. Uusia tulokkaita on ollut viime kautta selvästi enemmän, iloitsee Aarrekivi

Tasa-arvo on SAL:n perusarvo

Tasa-arvo on määritelty yhdeksi Ampumaurheiluliiton toiminnan perusarvoksi ja sen toteuttamiseen on kiinnitetty huomiota niin sukupuolten välisessä tasa-arvossa kuin kilpailutoiminnassa ja erityisliikunnassa. Tasa-arvo on toki paljon muutakin, mutta liitto on lähtenyt konkretiasta liikkeelle.

Naiset ja miehet voivat kilpailla yhdessä, yleisessä Y-sarjassa niin halutessaan. Naisilla on toki myös omat sarjansa, mutta nainen kilpailemassa Y-sarjassa eli ole olleenkaan harvinaista. 90-luvulla järjestettiin Grand Prix kilpailuja, joissa usein finaalissa olivat vastakkain nainen ja mies. Ja usein voiton korjasi nainen.

Valmennuspuolellakaan nainen ei ole outo näky Ampumaurheiluliitossa. Pirjo Peltola vastaa lajipäällikkönä tälläkin hetkellä kivääri- ja vammaisampumaurheilun valmennuksesta. Peltolan meriitteihin on kirjattu valtakunnallisia meriittejä, sillä hänet on valittu Suomen Valmentajien toimesta vuoden yksilölajien valmentajaksi vuonna 2002 ja vuonna 2004 vuoden naisvalmentajaksi. Aseen soveltuvuutta naisenkin käteen ovat todistaneet Euroopan ja Maailman mestaruuksiin haulikkolajeissa yltäneet Pia Nybäck, Satu Pusila ja Maarit Lepomäki. Ja vuoden 2002  MM-kilpailuissa Suomen ainoan kultamitalin toi naisten kiväärijoukkue.  Huippu-urheilijoiden joukossa naisten osuus on jo lähes 50%, mutta harrastajien massasta naisten osuus on vielä valitettavasti vähemmistönä.

Vammaisampumaurheilu on osa SAL:n toimintaa

Toinen tasa-arvon kynnyskysymys on vammaisten urheilijoiden mukana olo harrastuksessa, kilpailuissa ja päätöksenteossa. Vammaisampujat voivat vammaluokasta riippuen kisata Ampumaurheiluliitossa yhdessä terveiden kanssa. Vammaisampumaurheilun puolella valmennustyötä teki aikoinaan monen vuoden ajan tulisieluinen Aulis Lampi, jonka työtä nyt jatkaa Pirjo Peltola.

SAL:n liittohallitus teki päätöksen  15.3.2005 kokouksessaan, että vammaisampumaurheilu integroidaan mukaan liiton normaalitoimintaan. Aluksi integrointi kohdistuu vammaisampumaurheilussa huippu-urheiluun ja ”maajoukkuetoimintaan”. Tavoitteena liitolla on saada vammaisampumaurheilijoiden valmennusolosuhteet ja – toiminta kuntoon, samalle tasolle kuin vammattomillakin. Yhdistämisestä on paljon synergiaetuja, koska voimme käyttää samoja paikkoja ja yhdistellä toimintoja. Pirjo Peltola vastaa vammaisampumaurheilijoiden valmennustyöstä ja sitten kun lähdetään kansainvälisille kilpailumatkoille, tulee mukaan vammaisampujien joukkueen johtajan rooliin Mervi Rajamäki.

Vammaisampumaurheilijoiden menestys on ollut Paralympialaisissa säännöllisesti hyvä ja ampumaurheilu kuuluukin Paralympiakomitean prioriteetti listalla kärkilajeihin. Menestyksen kruunasi Ateenassa 2004 Minna Leinonen voittamalla kultaa.

Olosuhteetkin kuuluvat tasa-arvoon

Ampumaurheiluliitto on voimakkaasti työskennellyt ampumarataolosuhteiden puolesta. Maaliskuussa ilmestynyt uusi Ampumarataopas antaa vastauksen kuinka ympäristöasioita ja ratoja tulisi hoitaa. Opas saa jatkoa kesän aikana ilmestyvästä Radan pitäjän käsikirjasta. Vammaisurheilijoiden tarpeet ovat seuroille haaste. Muutenkin olosuhteet ovat usein miehisen askeettisia ja kun naisten tulevat mukaan, niin luulen että ratojemme palveluja täytyy parantaa rutkasti. Olosuhteiden tasapuolistaminen on yksi osa tasa-arvon toteuttamista. Mikäli haluamme, että ampumaurheilusta ollaan kiinnostuneita, tulee olosuhteiden ja ratojen palveluiden parantua selvästi, muistuttaa Aarrekivi.

Tehoryhmävalmentajaksi?

Ampumaurheiluliiton nuorisotoiminnan sektori hakee täydennystä tehoryhmien valmennustiimeihin etenkin pistoolilajeihin mutta myös kiväärilajeissa valmennustiimejä voidaan täydentää.

Valmentajan tehtäviin kuuluu oman pienryhmän toiminnan johtaminen: lajivalmennuksen suunnittelu, toteutus sekä seuranta yhteistyössä muiden valmentajien ja liiton nuorisopäällikön kanssa. 

Valmentajalta odotamme hyvää valmennuksen perustietoutta, oman lajiryhmänsä tuntemusta, matkustusvalmiutta ja organisointikykyä.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan sähköpostitse liiton nuorisopäällikkö Riikka Lahdelle (etunimi.sukunimi@sal.slu.fi) tai kirjeitse Suomen Ampumaurheiluliitto, Radiokatu 20, 00093 SLU 30.06.2005 mennessä. Liitä hakemukseen ansioluettelosi, josta ilmenevät työsuhteesi, koulutuksesi ja toimintasi urheilun parissa.

Lue lisää tehoryhmistä alla olevan linkin takaa!

Tehtävästä ei makseta palkkaa, mutta toiminnasta valmentajalle aiheutuvia kuluja korvataan. Lisätietoja: Riikka Lahti puh. 09 3481 2507

Lisätietoja: /nuorisotoiminta/tehoryhmat/

JUHA HIRVI AMPUI ENSIMMÄISEN PEKINGIN 2008 OLYMPIAPAIKAN

Juha Hirvi voitti sunnuntain vastaisena yönä Suomen aikaa Fort Benningissä USA:ssa kiväärin täysottelun Maailman Cupin kisan.Tuo voitto toi samalla ensimmäisen Pekingin 2008 olympiakisojen maapaikan Suomeen.

Ampumaurheilussa on jo täysi metsästys Pekingin 2008 olympiapaikoista, vaikka Ateenan kisoista ei ole vielä vuottakaan. Tänä vuonna Maailman Cupin kisoissa jaetaan 44 paikaa ja haulikon MM-kisoissa Italian Lonatossa lajien voittajat lunastavat olympiapaikat. Lonatossa on jaossa siis vielä 5 paikkaa.

Juha Hirven voitto ja olympiapaikka on siis ensimmäinen maapaikka Suomelle Pekingiin.

Hirvi ampui peruskilpailussa 1174 ja lähti finaaliin johtopaikalta pisteen johdossa Venäjän Konstantin Prikhodtchenkoon ja kahden pisteen erolla Itävallan Mario Knögleriin ja Thomas Farnikiin.

Finaalissa Knögler sitten pyssytti viimeisen laukauksen 10,0, kun Hirven laukauksen tulokseksi tuli vain 7,1. Se tiesi sitä että kymmenenen laukauksen jälkeen oli tilanne Knöglerin ja Hirven kanssa tasan. Jouduttiin uusintalaukauksiin ja siinä Hirvi paukutti 9,0 kun taas Knögler joutui tyytymään 7,3 .

Hirven voitto tulos 1174+94,5 = 1268,5 (uusinta voitosta 9,0). Knögler hopealle 1172+96,5=1268,5 (uusinta voitosta 7,3). Kolmanneksi ampui Artem Khadjibekov Venäjältä 1171+96,7=1267,7.

– Kyllähän tässä tulikin jo reissattua. Ai niin ensimmäisessä kisassahan en Koreassa ollutkaan. Joten piti ampua se nyt sitten, ettei jäisi viimetippaan, veisteli iloinen kivääriampuja Hirvi.

– Kokoviikon on ollut +30C ja aurinko paistanut pilvettömältä taivaalta. Tänään oli sitten tuulisempi päivä ja täytyy olla todella tyytyväinen voittoon. Tuulen suunta vaihteli finaalin aikana melkoisesti ja siksi finaalitulokset jäivät alle sadan pisteen. Aamulla olo oli hieman väsynyt huonosti nukutun yön jälkeen, mutta kummasti jaksoin tehdä töitä koko kisan ajan. Ennen viimeistä finaalilaukausta tiesin, että olin johdossa. Sitten ote herpaantui hetkeksi ja viimeinen laukaus lähti liian aikaisin, vähän kuin varkain. Sitten ei auttanut kuin jännittää ja odottaa, mitä toiset ampuivat, kertasi Hirvi finaalin loppuhetkiä.

– Kun kuulin, että olimme tasatuloksessa päätin, että kun tähän saakka on päästy niin nyt ei anneta homman karata käsistä, vaan hoidetaan voitto kotiin.Onneksi sain vielä toisen mahdollisuuden eli sen shoot offin  No ei siitä tullut sitten kuitenkaan kuin yhdeksikkö, mutta eipä ollut hääppöinen kaverinkaan tulos. Taisi hieman enemmän hermoilla kuin minä, tuumi uima-altaan reunalta kisan jälkeen tavoitettu Hirvi.

– Kiitos vaan  Olympiakomitealle ja ministeriölle urheilijatuesta ja palkasta. Eiköhän tämä nyt ollut riittävä osoitus tässä vaiheessa satsauksen onnistumisesta, veisteli Suomen luottoampuja.  Kyllähän tämän pitäisi hieman helpottaa yhteistyösopimusneuvotteluja, mietti Hirvi yhteistyösopimusneuvottelujaan.

Seuraavat olympiapaikat ovat siis jaossa Lonatossa 24.-30.5. Haulikon MM-kisoihin matkaa Suomesta parikymmenpäinen haulikkojoukkue.

Tulokset tästä linkistä http://www.issf-shooting.org/update/calendar.asp?mode=results

KUVAT: Matti Erkkilä ja ISSF:n kuvagalleria Ft.Benningin kisoista

RA