suurenna kuva

Marko Kemppainen.

Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksilön päättämien vuoden 2014 kesäyksilölajien valmennustukien painopiste on Rio de Janeiron vuoden 2016 olympialaisiin ja paralympialaisiin valmistautumisessa. Ampumaurheilulle myönnettiin yhteensä 290 000 euroa.

Urheilija- ja lajikohtaisesti rakennetun tukijärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa ammattimainen valmentautuminen, motivoida urheilijaa ja hänen valmennustiimiään sekä parantaa huippu-urheilun toimintaedellytyksiä kohti parempaa kansainvälistä menestystä, todetaan Olympiakomitean tiedotteessa.

Valmennustuki on kokonaisvaltaista, ja se voi koostua esimerkiksi potentiaalisten menestyjien yksilötuesta, asiantuntijatoiminnasta, valmennusjärjestelmän kehittämisen, nuorten urheilijoiden, päävalmentajien tai Nuorten olympiavalmentajien tuesta. Huippu-urheiluyksikkö on tukipäätösten myötä vastuussa valinnoista, priorisoinnista, toiminnan seuraamisesta ja tuloksista.

– Tavoitteena on rakentaa yhdessä lajien kanssa vahvempaa suomalaista huippu-urheilukulttuuria. Valmennustukivalmistelussa on urheilijoiden ohella arvioitu kokonaisvaltaisesti lajien huippu-urheilutoimintaa, kertoo huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski.

Ampumaurheilu kuuluu Olympiakomitean ”ykköskategoriaan” eli niiden lajien joukkoon, joissa on potentiaalisia Rio de Janeiron olympialaisten mitaliurheilijoita. Laji täyttää arvioinnin perusteella myös pääosin kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilutoiminnan kriteerit. Niitä ovat muun muassa urheilijoiden valmentautuminen, lajin valmennusjärjestelmä ja sen kehittäminen, päätoiminen valmennus, olosuhteet, osaaminen sekä lajin toimintakulttuuri.

Muita lajeja ovat judo, paini, purjehdus, uinti, voimistelu ja yleisurheilu.

Valmennustukia myönnetään kolmessa kategoriassa

Huippu-urheiluyksikön tekemän urheilija- ja lajikohtaisen arvioinnin perusteella tukia jaetaan kolmessa kategoriassa: 1) lajit, joissa on potentiaalisia Rio de Janeiron olympialaisten tai paralympialaisten mitalisteja ja jotka täyttävät kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilutoiminnan kriteerit, 2) lajit, joissa on potentiaalisia Rion pistesijaurheilijoita, yksittäinen mitaliurheilija tai ei-olympialajien MM-mitalitason urheilijoita ja 3) urheilijat, joilla on menestyspotentiaalia tulevissa lajin arvokisoissa, mutta lajin muu huippu-urheilutoiminta on kehittymässä tai vähäistä.

– Tukivalmistelujen pohjana on hyvin käynnistynyt ja jatkuva yhteistyö lajien kanssa, jonka avulla pystymme tekemään tarveharkintaisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa olemme pystyneet aikaistamaan sekä tuki- että apurahapäätöksiä muutamalla kuukaudella, jotta urheilijat, valmentajat ja lajiliitot pystyisivät paremmin suunnittelemaan ensi vuoden toimintaa, Kojonkoski sanoo.

Kesäyksilölajien valmennustukia jaetaan vuodelle 2014 olympia- ja ei-olympialajeissa 2 284 000 euroa ja paralympialajeissa 404 000 euroa. Tuen piirissä on noin 150 olympia- ja ei-olympialajien sekä noin 20 paralympialajien yksilöurheilijaa. Tuki on yksilöllisesti suunniteltua ja tarveharkintaista, joten yksittäisen urheilijan saamaa tukimäärää ei voi laskea esimerkiksi jakamalla lajin kokonaistukisummaa tuelle nimettyjen urheilijoiden määrällä.

Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavat seuraavat tiiviisti yksilötukiurheilijoiden harjoitteluprosessin etenemistä ja ”sparraavat” lajien huippu-urheilusuunnitelman toteutumista. Laji- ja urheilijakohtaisesti vahvennetaan edelleen asiantuntijatoiminnan tukea (mm. psyykkinen valmennus, ravitsemus, fysiikka- ja tekniikkaharjoittelu, harjoittelun seuranta). Lisäksi Huippu-urheiluyksikön terveydenhuollon asiantuntijat kohtaavat henkilökohtaisesti kaikki Rio de Janeiroon valmistautuvat yksilötukiurheilijat.

HUY:n suorat taloudelliset valmennustuet vuodelle 2014 jakautuvat ampumaurheilun osalta seuraavasti

Ampumaurheilu: 290 000 e (olympialajit 252 000 e ja paralympialajit 38 000 e)

Olympiaurheilijoiden yksilötuki yhteensä 82 500 e seuraaville urheilijoille:
Marko Kemppainen, skeet
Juho Kurki, kivääri
Satu Mäkelä-Nummela, trap
Mira Suhonen, pistooli

Nuorten yksilötukiurheilijat:
Jaakko Björkbacka, kivääri
Henri Sorvo, skeet

Olympialajien lajituki yhteensä 37 500 e. Tuki on tarkoitettu huippuammunnan maajoukkue- ja leiritystoiminnan tehostamiseen. Lajituki sisältää valmennustoiminnan lisäksi seuraavien urheilijoiden ryhmätuen:
Marjut Heinonen, skeet
Henri Häkkinen, kivääri
Heikki Meriluoto, skeet
Marika Salmi, trap
Marjo Yli-Kiikka, kivääri

Olympiaurheilijoiden terveysvakuutukset 19 000 e

Olympialajien asiantuntijatoiminnan tuki 15 000 e. Tämän lisäksi KIHUn asiantuntijatoiminnan tuki olympia- ja paralympialajeille sovitaan erikseen.

Paralympiaurheilijoiden yksilötuki 12 000 e kohdentuen liittojohtoiseen valmennus- ja kilpailutoimintaan + avustaja seuraavalle urheilijalle: Minna Leinonen

Paralympialajien lajituki 6 000 e

Olympiavalmentajatuki 75 000 e kohdentuen seuraavien päävalmentajien palkka- ja toimintakuluihin:
Juha Hirvi, kivääri
Peeter Päkk, haulikko, skeet
Zeljko Todorovic, pistooli

Nuorten olympiavalmentajatuki 23 000 e seuraaville valmentajille:
Pasi Wedman, kivääri
Matti Nummela, haulikko, trap

Paralympiavalmentatuki 20 000 e kohdentuen päävalmentaja Pirjo Peltolan palkka- ja matkakuluihin.

Suomi voitti niukasti Viron Vierumäellä sunnuntaina ammutussa nuorten ilma-asemaaottelussa. Voittopisteet isäntämaalle olivat 90-86.

Maaottelun parhaan henkilökohtaisen suorituksen suomalaisittain teki poikien ilmakiväärikilpailussa Cristian Friman. Peruskilpailussa hän sivusi omaa ennätystään 584 ja vei myös nimiinsä jännittävän finaalin.  

Muut lajivoitot matkasivat naapurimaahan. Suomi onnistui kuitenkin saamaan kokoon tasaisen varman joukkueen. Ottelun voitto varmistui Suomelle viimeisessä finaalissa, jossa Karri Turunen ja Joonas Kuusela taistelivat ilmapistoolilla mitalisijoille.

Suomen joukkue oli luonnollisesti iloinen ja tyytyväinen saavutuksestaan.

– Onhan tämä maaottelu hävitty jopa yhden pisteen erolla, muisteltiin palkintojenjaossa.

Teksti: Pirjo Peltola

Kuvia löydät täältä.

Oheisissa liitteissä Viro-maaottelun tulokset.

Luotilajien tulevaisuudenlupaukset kokoontuivat tehoryhmän valintaleirille viikonloppuna Vierumäelle.

Leirille oli ilmoittautunut kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin lajeihin yhteensä 65 ampujaa. Valmentajat ja huoltajat mukaan lukien leirille kokoontui toistasataa osallistujaa.

Lajitekniikkaharjoitusten ja fyysisen kunnon testien lisäksi ohjelmassa olivat muun muassa luennot antidopingtoiminnasta ja ampujan taitoharjoittelusta sekä harjoittelun suunnittelusta.

SAL:n hallitus vahvistaa tehoryhmään valitut urheilijat kokouksessaan 11. joulukuuta.

Leiri huipentui sunnuntain Suomi–Viro -ilma-asemaaotteluun ja leirikilpailuun.

Teksti: Pirjo Peltola

Kuvia löydät täältä.
 

Vakka-Suomen Ampujat järjesti la 09.11.2013 Martin muistokilpailut Mynämäellä Sunilan ilma-aseradalla. Katso tulokset tästä uutisesta.

Tulokset:

10m Ilmakivääri 40 ls sarja N:

1) Jenni Leppänen V-SA 391 

2) Jenni Jussila RSA 388

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y:

1) Juha Savela RSA 558.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y60:

1) Jorma Röppänen SäSA 366

2) Jarmo Engblom TSA 346

3) Jorma Koski SaSA 343

4) Kalervo Salo V-SA 342

5) Jorma Uusitorppa SaSA 334

10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y70:

1) Raimo Novari SaSA 350

10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y75:

1) Veli Korjus TSA 356

2) Osmo Paavola V-SA 355

3) Tapio Virtanen V-SA 341

4) Mauri Ihattula TSA 324

5) Olli Silanto SaSA 309

10m Ilmakivääri 40 ls sarja R5:

1) Juha-Pekka Saarimaa SaSA 391

10m Ilmapistooli 60 ls sarja Y:

1) Jouko Flemming TSA 558

2) Jiri Kuukasjärvi TSA 543

3) Janne Lassila V-SA 537

10m Ilmapistooli 40 ls sarja Y50:

1) Keimo Salmikivi V-SA 371

2) Seppo Sinisalo V-SA 332

10m Ilmapistooli 40 ls sarja Y60:

1) Pentti Laihanen SA 357

2) Tapio Kaitila V-SA 355

3) Pekka Kähkönen TSA 350

4) Jukka Lindberg TSA 341

5) Ismo Arvonen L-75 338

10m Ilmapistooli 40 ls sarja Y70:

1) Aulis Kurronen V-SA 364

2) Kari Nyrhinen TSA 354

3) Seppo Lassila V-SA 344

4) Keijo Himberg V-SA 331

10m Ilmapistooli 40 ls sarja Y75:

1) Sakari Uola V-SA 290

Ampumaurheilukoulun ohjaajakoulutus järjestetään Rovaniemellä Vaihdekadun ampumaradalla. Koulutus järjestetään kolmessa jaksossa. Ensimmäinen jakso pidetään 18.11. klo 17.00-20.00, toinen 25.11. ja kolmas 2.12. Osoite Vaihdekatu 2, Rovaniemi.

Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ohjaamaan lapsia ja nuoria ampumaurheilukoulussa. Kurssille osallistuminen ei vaadi valmistautumista etukäteen.

Kurssiin kuuluu sekä lajiosa että yleisosa.

Lajiosa:
Ampumaurheilu lapsen harrastuksena, ilmakivääri- ja ilmapistooliammunnan perustekniikoiden opettaminen ja ampumaurheilukoulun järjestäminen.

Kurssin suorittanut:
– hallitsee turvallisuusasiat
– osaa suunnitella ja toteuttaa harjoitustapahtumat
– hallitsee ilmakivääri- ja ilmapistooliammunnan opetusmenetelmät
– osaa neuvoa myös apuohjaajia avustamisessa ja
– ymmärtää lasten urheilun lähtökohdat.

Kurssi pidetään kolmessa jaksossa 18.11., 25.11. ja 2.12. kello 17.00 alkaen ja paikkana on Vaihdekadun ampumarata, Vaihdekatu 2, Rovaniemi
Kurssi päättyy n. klo 20.00

Osallistumismaksu 50€ /kurssilainen sisältää koulutuksen ja materiaalin.

Kouluttajana on Atso Sipola.

Ilmoittautumiset:
Mika Tikkaselle 15.11. mennessä sähköpostitse,
mika.tikkanen@santasport.fi
puh. 040 5223259

suurenna kuva

Juho Kurki kuvattuna EM-kilpailuissa.

Maailmancupin finaalin ensikertalainen Juho Kurki selviytyi urakastaan hienosti, sillä hän sijoittui neljänneksi Saksan Münchenissä lauantaina järjestetyssä ilmakiväärin kilpailussa.

Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kivääri- ja pistoolilajien finaalit alkoivat Münchenissä perjantaina ja päättyvät maanantaina. Miesten ilmakivääri kilpailtiin lauantaina. Mukana oli lajin kymmenen kauden parasta ampujaa, heidän joukossaan Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Juho Kurki.

Kurki oli toinen suomalainen, joka osallistui ISSF:n tämän kauden maailmancupien finaaleihin. Satu Mäkelä-Nummela sijoittui naisten trapissa samoin neljänneksi lokakuussa käydyssä haulikkolajien finaalitapahtumassa.

Kauden aikana Kurki sijoittui kolme kertaa kahdeksan parhaan joukkoon maailmancupien kilpailuissa. Sijoituksista kaksi tuli ilmakiväärissä ja yksi pienoiskiväärissä. Hän voitti maaliskuussa ilmakiväärin EM-pronssia Tanskan Odensessa.

Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi sanoi ennen Münchenin-matkaa, että Kurki harjoitteli ensimmäistä MC-finaaliaan varten hyvin. Se näkyi ja kannatti, sillä Münchenin peruskilpailussa Kurki tähtäsi 626,0 pistettä (104,5+105,4+104,1+105,4+102,0+104,6), jotka oikeuttivat siinä vaiheessa neljänteen sijaan.

Pääsy kahdeksan parhaan finaaliin näytti helpolta, mutta Kurjen mukaan ”tekeminen ei ollut ihan helppoa”. Viidenteen sarjaan tulivatkin ”umpisurkeat” pisteet. Muut sarjat sen sijaan olivat tasaisen hyviä.

– Hyvä kuitenkin, että keskinkertaisenakin päivänä saa tehtyä tuollaisen tuloksen. Tavoitteena pitää olla sekä naisilla että miehillä – Suomessakin – sellainen 105 pisteen taso, jatkuvasti ja joka sarjalla. Siis jos meinaa jotenkin pärjätä maailmalla. Siihen ei riitä 15 000-20 000 laukausta vuodessa, vaan tuplat ja ajatuksella, Hirvi painotti.

Peruskilpailun parhaan tuloksen 629,2 pistettä ampui kisan nuorin osanottaja, vuonna 1996 syntynyt Kiinan Haoran Yang. Hän oli lopulta kisan ykkönen. Kiinalaiset ottivat kaksoisvoiton, sillä Yang oli ykkönen ja Tao Wang kakkonen. Kaksikolla oli eroa 0,2 pistettä. Pronssin nappasi Italian Niccolo Campriani.

Yangin kausi oli erinomainen, sillä aiemmin hän voitti kaksi ilmakiväärin maailmancupin kilpailua (München ja Fort Benning).

Kurki oli tyytyväinen finaalisuoritukseensa.

– Se oli hyvä päätös kaudelle. Vain kolme oli tänään parempia. Tästä on hyvä jatkaa, hän sanoi.

Hirven mukaan Kurjen kilpailu meni ”melko hyvin”.

– Koko finaalin ajan oli tiukkaa. Juho parantaa tekemistään finaalissa koko ajan. Nyt se muistutti jo sitä, mitä on harjoiteltu, Hirvi summasi.

Miesten ilmakiväärin maailmancupin finaalissa viimeisin suomalaismitali on tullut vuonna 2009, kun Henri Häkkinen sijoittui kolmanneksi. Sitä ennen kiväärilajien MC-finaalin mitaleille ylsi Juha Hirvi, vuonna 1998.

Joulukuussa 22 vuotta täyttävältä Kurjelta menivät viime vuoden Lontoon olympialaiset harmittavasti sivu suun. Hän jäi olympiapaikasta yhden pisteen päähän viimeisessä mahdollisessa kilpailussa. Kurki onkin sanonut jo vuosi sitten, että hänen kaikki tekemisensä tähtää nyt Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 2016 järjestettäviin seuraaviin kesäolympialaisiin.

Kurki oli ilmakiväärin maailmancupin finaalin kolmanneksi nuorin ampuja. Yangin lisäksi häntä nuorempi oli vuonna 1993 syntynyt Valko-Venäjän Ilja Tsharheika, joka oli kisassa viides.

Kiinalaiset juhlivat lauantaina, sillä miesten kaksoisvoiton lisäksi Kiinalla oli naisten ilmakiväärissä kolme ampujaa viiden parhaan joukossa. Ykkönen oli Kiinan Siling Yi. Toiseksi sijoittui Serbian Ivana Maksimovic ja kolmanneksi Kiinan Liuxi Wu. Saksan Sonja Pfeilschifter oli neljäs ja Kiinan Jing Chang viides.

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Moskovassa helmi-maaliskuussa ja ISSF:n neljän vuoden välein järjestettävät kaikkien lajien MM-kilpailut syyskuussa Espanjan Granadassa. Granadassa jaetaan jo ensimmäiset olympiapaikat Rio de Janeiroon.

ISSF:n kivääri- ja pistoolilajien maailmancupin finaali
8.-11.11. München, Saksa

Tuloksia la 9.11.

Miesten 10m ilmakivääri 60 ls + finaali: 1) Haoran Yang Kiina 205,9 (629,2), 2) Tao Wang Kiina 205,7 (624,2), 3) Niccolo Campriani Italia 185,9 (625,5), 4) Juho Kurki Suomi 164,9 (626,0), 5) Ilja Tsharheika Valko-Venäjä 143,6 (625,1), 6) Qinan Zhu Kiina 122,5 (628,9), 7) Peter Sidi Unkari 101,5 (626,9), 8) Sergei Richter Israel 81,6 (620,1), 9) George Moldoveanu Romania 619,4, 10) Dempster Christenson Yhdysvallat 618,9.

Lisää tietoa kilpailuista täällä. 

Ampumahiihdon ensimmäinen suomalainen olympiamitalisti Antti Tyrväinen on kuollut. Hän menehtyi 13. lokakuuta nopeasti edenneen sairauden murtamana Tampereella. Hän oli syntynyt Ylöjärvellä 5. marraskuuta 1933.

Antti Tyrväinen työskenteli lentokonehuoltoupseerina Hämeen lennostossa Tikkakoskella ja viimeisimmät vuodet Lapin lennostossa Rovaniemellä. Monet ilmavoimien lentokonetyypit ovat olleet hänen huoltonsa kohteina. Sotilasmestari Tyrväinen jäi eläkkeelle vuonna 1979.

Tyrväinen voitti hopeaa ampumahiihdon 20 kilometrin matkalla Squaw Valleyn talviolympialaisissa vuonna 1960. MM-hopeaa hän saavutti vuosina 1962 Hämeenlinnassa ja 1963 Seefeldissä. Lisäksi hän oli voittamassa joukkuekilpailun MM-kultaa vuonna 1961 ja MM-hopeaa 1962 sekä 1963.

Ampumahiihdon MM-pronssille Tyrväinen ylsi vielä vuonna 1965 Elverumissa. Myöhempinä vuosina hän toimi Ampumahiihtoliiton ja Puolustusvoimien valmennustehtävissä.

Tyrväinen menestyi myös ampujana. Hän saavutti EM-hopeaa vapaakiväärillä polvelta ja EM-pronssia 3×40 laukauksen kisassa vuonna 1963 Oslossa.

Vuoden urheilija-äänestyksessä Tyrväinen sijoittui kolmanneksi vuonna 1963. Päällystöliiton Vuoden urheilijaksi hänet valittiin kolme kertaa. Opetusministeriön Pro Urheilu-palkinto hänelle myönnettiin vuonna 2004.

Työn ja ampumaurheilun ohessa Tyrväinen kävi vuosittain hirvijahdissa. Suoritti vielä elokuussa hirvikokeen. Hän hoiti usein Soile-tyttären ratsuhevosia ja omakotitalon kunnostustyöt olivat hänelle mieluisia. Tyrväinen osallistui vielä kesällä moniin ampumakilpailuihin. Harmitteli, kun heikkenevä kunto esti osallistumisen lähestyviin veteraaniampujien PM-kisoihin.

Yhteiset kesän ja talven treeniharjoitukset Tikkakosken vaativassa maastossa Tyrväisen, edesmenneiden mestariampuja Vilho Ylösen ja lennoston liikunta-aliupseeri Veikko Hyvärisen seurassa ovat jääneet pysyvästi mieleeni. Hiki virtasi, periksi ei kukaan antanut.

Tyrväinen oli erityisen pidetty henkilö työyhteisössä ja urheilijoiden parissa. Hänellä oli eteenpäin suuntautunut ja positiivinen elämänkatsomus. Hymy oli herkässä.

Laaja ystäväjoukko tapasi Antti Tyrväisen viimeisen kerran kesäkuussa Wanhojen Hiihtoveikkojen 60-vuotisjuhlissa Jyväskylässä.  Nämä urheilukaverit kantavat Antin myös haudan lepoon.

Läheistä isää jää kaipaamaan tytär Soile ja hänen puolisonsa.

Antti Tyrväisen siunaustilaisuus on Tampereella, Lamminpään isossa kappelissa, lauantaina 16. marraskuuta kello 12.00.

Pekka Toivonen
Liikuntaneuvos

Kirjoittaja on vainajan pitkäaikainen työ- ja urheilukaveri.

suurenna kuva

Juho Kurki.

Juho Kurki päättää pitkän kautensa ilmakiväärin maailmancupin finaalissa, joka kilpaillaan lauantaina Saksan Münchenissä.

Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Juho Kurki on toinen suomalainen, joka osallistuu Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) tämän kauden maailmancupien finaaleihin. Satu Mäkelä-Nummela sijoittui naisten trapissa neljänneksi lokakuussa käydyssä haulikkolajien finaalitapahtumassa.

Kivääri- ja pistoolilajien finaalit alkoivat Münchenissä perjantaina ja päättyvät maanantaina. Miesten ilmakiväärin paremmuudesta kilpaillaan lauantaina. Mukana on lajin kymmenen kauden parasta ampujaa. Kurki sijoittui kolme kertaa kahdeksan parhaan joukkoon maailmancupien kilpailuissa. Sijoituksista kaksi tuli ilmakiväärissä ja yksi pienoiskiväärissä. Maaliskuussa hän voitti ilmakiväärin EM-pronssia Tanskan Odensessa.

– Juhon tekeminen näytti hyvältä, ja kaikki on ainakin harjoitusten perusteella mahdollista. Treenit menivät ookoo, Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi kertoi puhelimitse perjantai-iltana.

Hirvi sanoi ennen Münchenin-matkaa, että Kurki harjoitteli ensimmäistä MC-finaaliaan varten hyvin.

– On hieno homma, että Juho kilpailee finaalissa muiden maailman huippujen kanssa.

Vaikka Kurki täyttää ensi kuussa 22 vuotta, on hän vasta kolmanneksi nuorin ampuja finaalissa. Häntä nuorempia ovat Kiinan Haoran Yang (synt. 1996) ja Valko-Venäjän Ilja Tsharheika (synt. 1993).

Kurjelta menivät viime vuoden Lontoon olympialaiset harmittavasti sivu suun. Hän jäi olympiapaikasta yhden pisteen päähän viimeisessä mahdollisessa kilpailussa. Kurki onkin sanonut jo vuosi sitten, että hänen kaikki tekemisensä tähtää nyt Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 2016 järjestettäviin seuraaviin kesäolympialaisiin.

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Moskovassa helmi-maaliskuussa ja ISSF:n neljän vuoden välein järjestettävät kaikkien lajien MM-kilpailut syyskuussa Espanjan Granadassa. Granadassa jaetaan jo ensimmäiset olympiapaikat Rio de Janeiroon.

ISSF:n kivääri- ja pistoolilajien maailmancupin finaali
8.-11.11. München, Saksa

Miesten 10m ilmakivääri: George Moldoveanu Romania, Qinan Zhu Kiina, Haoran Yang Kiina, Peter Sidi Unkari, Tao Wang Kiina, Sergei Richter Israel, Ilja Tsharheika Valko-Venäjä, Dempster Christenson Yhdysvallat, Juho Kurki Suomi ja Niccolo Campriani Italia.

Lisää tietoa kilpailuista löydät täältä.

Suomen ja Viron pojat ja tytöt kohtaavat ensi sunnuntaina eli 10. marraskuuta Vierumäellä käytävässä ilma-asemaaottelussa.

Vierumäellä järjestetään viikonloppuna myös tehoryhmän valintaleiri, jota kautta voi päästä mukaan nuorten tehoryhmävalmennukseen. Valintaleiri sisältää ampumatestin, fyysisen kunnon testauksen ja haastattelun. Valintaleiri on tarkoitettu 14–19-vuotiaille kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin ampujille.

Valintaleiri alkaa perjantaina 8. marraskuuta ja loppuu sunnuntaina.

Suomi–Viro -maaottelu 10.11.

Suomen joukkue

Pistooli
Tytöt: Emma Numminen (Esbo Skytteförening), Noora Kivistö (Seinäjoen Seudun Ampujat), Essi Anttila (Sodankylän Ampujat). Varalla: Anna Lakkisto (Turun Seudun Ampujat)
Pojat: Karri Turunen (Nurmeksen Ampumaseura), Joonas Kuusela (Sodankylän Ampujat), Konsta Kivi (Turun Seudun Ampujat). Varalla: Niko Roos (Rauman Seudun Ampujat)
Valmentajat: Juhani Forsman, Jyrki Latvala

Kivääri
Tytöt: Inka Havukainen (Kiteen Ampujat), Jasmin Mattila (Sodankylän Ampujat), Saana Peltonen (Keuruun Seudun Ampujat). Varalla: Mira Ojanen (Punkalaitumen Kunto) 
Pojat: Cristian Friman (Esbo Skytteförening), Jone Lång (Kankaanpään Ampumaurheilijat), Matias Pukaralammi (Kankaanpään Ampumaurheilijat). Varalla: Mika Ketola (Kauhavan Ampujat)
Valmentaja: Jari Markkinen

Viron joukkue

Kivääri
Tytöt: Julia Soboleva, Valeria Koljuhina, Anette Caroline Köre. Muut kilpailijat: Karita Ers, Marjana-Kristiina Meronen, Olivia-Stella Salm
Pojat: Anton Farforovski, Pavel Fotjev, Kaur Laurimaa

Pistooli
Tytöt: Maire Liidlein, Merje Tenso, Kristiina Kai
Pojat: Peeter Olesk, Mihkel Kasemets, Rainis Raidma

suurenna kuva

Aleksi Leppä, Annika Sihvonen ja Nita Törmänen olivat mukana ohjaamassa kultahippuikäisiä ampujia. Kuvat: Timo Rautio

suurenna kuva

Kultahippupassin tarkistus.

suurenna kuva

Kisat käynnissä.

suurenna kuva

Armi Häkkinen ja Mikko Mattila.

suurenna kuva

Seminaarin osanottajat kuuntelemassa Mikko Mattilaa.

suurenna kuva

Tanhuvaaran urheiluopiston rehtori Taina Korell avasi seminaarin.

suurenna kuva

SAL:n alueet kokoontuivat koulutukseen

Kymmenet nuoret ampumaurheilijat ja heidän vanhempansa kokoontuivat viikonlopuksi Tanhuvaaran urheiluopistolle Savonlinnaan. Tohinaa riitti, sillä kokoontumisen aiheina olivat ensimmäinen valtakunnallinen kultahippukarsinta ja Kultahippuseminaari. Paikalla olivat myös Ampumaurheiluliiton sinettiseurat ja seitsemän alueen edustajat.

Nuorten ampumaurheilijoiden valmentajat ja vanhemmat olivat tervetulleita pyhäinpäivänä eli lauantaina järjestettyyn Kultahippuseminaariin. Samaan aikaan kultahippuampujille järjestettiin ampumatoimintaa ja -valmennusta sekä muuta liikuntaa.

Tanhuvaaran urheiluopistolle kokoontuivat myös Ampumaurheiluliiton yhdeksän sinettiseuraa ja seitsemän alueen edustajat. Kaksi aluetta ei ollut paikalla. Sinettiseurojen ja alueiden ohjelmasta vastasivat nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio ja Rainer Hirvonen Me yhdessä -seurakehitysprosessista.

Paikalla oli yhteensä noin sata osanottajaa, mitä Rautio piti ilahduttavan suurena määränä.

– Urheilijoita, valmentajia, ohjaajia, huoltajia, seminaariväkeä… Henki oli hyvä, ja tapahtuma päättyi mukavissa merkeissä, Rautio sanoi sunnuntaina.

Aluejaostojen toimijapäivien tarkoituksena oli paitsi pohtia ajankohtaisia asioita myös sopia aluetoiminnan tulevaisuuden suuntaviivoista. Esimerkkeinä mainittakoon aluerahojen jakoperusteet ja alueiden Me yhdessä -koulutukset. Sinettiseurat puolestaan pohtivat muun muassa I-tason ohjaajakoulutusta ja ampumakorttikoulutusta sekä tietysti myös kultahipputoiminnan kehittämistä.

Sinettiseurat ovat Haapajärven Ampumaseura, Hämeenlinnan Ampumaseura, Härmän Seudun Ampujat, Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Pieksämäen Seudun Ampujat, Siilinjärven Luotiampujat, Sodankylän Ampujat, Tornionseudun Ampujat ja Turun Seudun Ampujat.

Auditointiprosessi on käynnissä kaikissa muissa seuroissa paitsi Haapajärvellä, Hämeenlinnassa ja Pieksämäellä. Haapajärven sinettistatus on voimassa vuoteen 2015 asti, Hämeenlinnan ja Pieksämäen vuoteen 2016. Raution mukaan auditointi saadaan tehtyä tämän vuoden loppuun mennessä.

Ampujat aloittivat ohjelmansa perjantai-iltana. Ennen iltapalaa heillä oli lajiharjoitus ja he kävivät uimassa. Lauantaina ohjelma oli samanlainen, mutta lajiharjoitustunteja kertyi huomattavasti enemmän. Sunnuntaina olivat vuorossa valtakunnalliset kultahippukarsinnat. Ilma-aseiden Kultahippufinaalit järjestetään Hämeenlinnassa 5.-6. huhtikuuta.

Ampujien toiminnasta vastasivat Mikko Mattila (kivääri) ja Juhani Forsman (pistooli) apunaan hallitsevat kiväärin Suomen mestarit Annika Sihvonen, Aleksi Leppä ja Nita Törmänen.

Forsman selvitti seminaariväelle uusiutuvaa kultahipputoimintaa. Sampo Kettusen luennon aiheena oli ampujan psyykkinen valmennus. Ampujien fyysisistä harjoitteista kertoi Pasi Wedman. Lauantaina kuultiin myös luento ravitsemuksesta. Mattilan ja Forsmanin luennon aihe oli siirtyminen tukiammunnasta pystyammuntaan.

– Nuoret ampumaurheilijat saivat tärkeitä ohjeita, heitä ohjeistettiin ja heille kerrottiin ampuma-asennoista. Mukavaa oli myös se, että heillä oli muutakin ohjelmaa, Rautio summasi.

Viikonlopun järjestelyistä vastaavat SAL:n valmennus- ja koulutusvaliokunta sekä nuorisovaliokunta, Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura sekä leppa.fi.