Kultahippukarsintakilpailujen tulokset pitää lähettää Kultahippufinaalin kilpailunjohtaja Tauno Tuhkaselle ja nuorisovaliokunnan jäsen Juhani Forsmanille.

Tauno Tuhkasen sähköpostiosoite on tauno.tuhkanen@kolumbus.fi. Juhani Forsmanin sähköposti on juhani.f@gmail.com. Tulokset on lähetettävä myös Ampumaurheiluliiton toimistoon Kirsi Kankaanmäelle, kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto.fi, ja Matti Viitaselle, matti.viitanen@ampumaurheiluliitto.fi.

Mikkelin Ampujat järjestää vuoden 2009 Kultahippufinaalin 7.-8.3. Rantakeitaassa Mikkelissä. Mikkelin Ampujien nettisivuilta löydät lisätietoja osoitteesta www.mikkelinampujat.com.

Suomen Ampumaurheiluliitto valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen 66-vuotiaan porilaisen Mikko Nordquistin varsinaisessa kokouksessaan SLU-talossa Helsingissä lauantaina 29. marraskuuta. Neljä vuotta puheenjohtajana toiminut johtaja Helena Walldén ilmoitti jo viime keväänä, ettei ole käytettävissä kahden kaksivuotiskautensa jälkeen.

– Kiitän nöyrästi valinnasta puheenjohtajaksi. Ampumaurheiluliiton puheenjohtajuus on haastava tehtävä ja yritän parhaani, Mikko Nordquist kiitti valitsijoitaan kaksivuotiskaudesta, joka alkaa vuoden vaihteessa.

Hän sanoi ampumaurheiluväellä ja hänellä itsellään olevan hyvät eväät toimia, kun liiton talous on kunnossa ja ampumaurheilijat ovat menestyneet laajalla rintamalla. Hän kiitti edellisen puheenjohtajan ja edellisten hallitusten tehneen hyvää työtä.

– Tänne kokoukseen ajaessani muistelin, että olen lähtenyt ampumaurheiluun mukaan 1953. Nyt on tullut 55 vuotta täyteen, hän kuvaili taustaansa ampumaurheilijana.

Mikko Nordquist on 66-vuotias porilainen filosofian maisteri. Hän on toiminut kaksivuotiskauden liittovaltuuston puheenjohtaja ja on myös Ampumaurheiluliiton Lounais-Suomen alueen puheenjohtaja.

Ampumaurheiluliiton tulevaisuus valoisa

– Suomen Ampumaurheiluliiton tulevaisuus on valoisa. Meillä on hyvä urheilullinen menestys kaikissa kahdeksassa lajissamme. Liiton talous on vakaalla pohjalla. Lisäksi meillä on toimiva hallinto sekä osaava ja aktiivinen toimisto, kehuu Helena Walldén, joka päättää nelivuotisen urakkansa Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana vuoden vaihteessa.

– Tänä vuonna on syttynyt Juha Hirven rinnalle kaksi uutta ja persoonallista tähteä: olympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummela ja olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen. Kaikki kolme ovat erilaisia tyyppejä. Juha on jo ampumaurheilun ikoni, jonka karismaattinen ja lämmin esiintyminen jäi suomalaisten mieliin Pekingin olympialaisista. Myös monitaitoinen Satu sekä upea ja vakaa Henri vetoavat yleisöön. Nyt meillä on tähtiä, joita tarvitsemme.

Helena Walldén arvioi Ampumaurheiluliiton onnistuneen, kun se on malttanut toimia linjakkaasti, pitkäjänteisesti ja ”ilman haihatteluja”. Toiminnan painopisteet ja tavoitteet ovat pysyneet ja pysyvät lähes samoina.

Uusi strategia vanhan linjoilla

Ampumaurheiluliitto on työstänyt uutta strategiaansa tämän vuoden. Varsinainen kokous hyväksyi strategian kokouksessaan 29. marraskuuta.

– Uusi strategiamme on muodollisesti erilainen kuin vanha. Edellinen oli hyväksytty, ennen kuin aloitin puheenjohtajana, ja se oli seikkaperäinen ja tuntui aidosti hyvältä. Uusi on huomattavasti lyhyempi, mutta sisällöltään samassa suunnassa kuin vanha, mitä pidän hyvänä asiana. Siitä pitäisi huolestua, jos nyt olisimme päätyneet täysin erilaisiin johtopäätöksiin, Helena Walldén sanoo.

– Strategia on toimiston tekemä. Hallitus on toiminut sparraajana.

Parin viimeisen vuoden aikana maailmassa on tapahtunut isoja muutoksia. Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat ovat vaikuttaneet Ampumaurheiluliiton toimintaympäristöön ja käytävään keskusteluun. Lisäksi koko maailman talouden näkyvät ovat synkentyneet uskomattoman nopeasti ja jyrkästi.

– Positiivinen voimavara on hyvä huippu-urheilumenestys, hän arvioi.

– Kaikkia muutoksia meidän täytyy hallita tulevaisuudessa. Talouden muutokset ovat niin isoja, ettei kukaan ole niiltä suojassa. Meidän on helpompi hantteerata kuin monen muun, koska taloutemme on kunnossa.

Uusi strategia korostaa kaiken toiminnan turvallisuutta ja huippu-urheiluvalmennusta. Helena Walldén toteaa olympia- ja paralympiamenestyksen olevan taloudellisesti erityisen tärkeää Ampumaurheiluliitolle.

– Nyt on saatava seurat innostumaan tekemään asioita, joita olemme yhdessä linjanneet, hän muistuttaa.

– Strategian toteuttaminen on paljon suurempi haaste kuin paperin tekeminen. Jos strategiaa ei toteuteta, on ihan sama, mitä papereissa lukee.

Ampumaurheiluliiton puheenjohtajat
Opettaja Oscar Rosenqvist 1919
Maaherra Ernst E. Rosenqvist 1919-1932
Kenraaliluutnantti Hugo Viktor Österman 1932-1958
Vuorineuvos Aarne Härkönen 1959-1961
Kenraalimajuri Albert Ravila 1962-1966
Kenraali Kaarlo Olavi Leinonen 1967-1969
Kenraaliluutnantti Otto Yliruisku 1970-1974
Yli-insinööri Maunu Wirtanen 1975-1981
Vuorineuvos DI Kauko Rastas 1982-1984
Pankinjohtaja Erkki Karmila 1985-1988
Toimitusjohtaja Seppo Ahonen 1989-1992
Toimitusjohtaja DI Markko Nöyränen 1993-1998
Kenttäpäällikkö Alpo Vehanen 1999-2004
Johtaja diplomi-insinööri Helena Walldén 2005-2008
Filosofian maisteri Mikko Nordquist 2009-

– Hallituksen pohtima käsiaseiden täyskielto on kaatumassa hintaan. Yksityisen omaisuuden takavarikointi maksaisi valtiolle lunastuskorvauksina vähintään 116 miljoonaa euroa, kirjoittaa toimittaja Petri Korhonen Taloussanomissa perjantaina 21. marraskuuta.

Petri Korhosen haastattelema sisäministeri Anne Holmlund sanoo ministeriössään olevan käynnissä laaja selvitystyö aselaista, ”mutta käsiaseiden täyskieltoa emme valmistele”.

Taloussanomien jutun löydät täältä: http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2008/11/21/kasiasekiellon-hinta-yli-116-miljoonaa/200830102/12

Joensuun Ampujat ja Sodankylän Ampujat vastaanottivat maakunnallisen Pohjola-palkinnon Suomen Liikunnan ja Urheilun Pohjola-gaalassa Helsingin Linnanmäellä perjantaina 21. marraskuuta. 10 000 euron Pohjola-pääpalkinnon pokkasi Oulun Pyrintö. – Palkinnoilla Pohjola ja SLU yhdessä SLU-alueiden ja lajiliittojen kanssa nostavat esiin ruohonjuuritason seuratoimintaa, jossa on mukana yli miljoona suomalaista. Pohjola-palkinto on suoraa tukea seuroille. Samalla palkinto kiittää seuran toimijoita arvokkaasta toiminnasta, SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen sanoo.

Seuroja palkittiin yhteensä 22: valtakunnallinen Pohjola-pääpalkinto, viisi valtakunnallista Pohjola-palkintoa ja 16 maakunnallista Pohjola-palkintoa. Tukea seuratoimintaan myönnettiin yhteensä 36 000 euroa.

Valtakunnallisen tunnustuksen arvo oli kullekin seuralle 2 000 euroa ja alueellisten palkintojen suuruus 1 000 euroa.

Palkintojen kriteereinä ovat liikuntajärjestöjen yhdessä määrittelemät Hyvän Seuran piirteet. Niissä korostetaan Reilun Pelin arvopohjaa sekä innostavaa ja yhteisöllisyyttä rakentavaa johtamis- ja toimintakulttuuria.

– Seurojen merkitys ihmisten liikuttajana Suomessa on kiistaton. Me haluamme olla mukana tukemassa seuratoimintaa. Hyvinvoinnin kannalta on äärimmäisen tärkeää liikkua monipuolisesti koko elämän ajan, toteaa johtaja Pauli Sarelius Pohjolasta.

Oulun Pyrintö on 104-vuotias yleisseura, jolla on toiminnassaan kolme peruspilaria: huippu-urheilu, kilpaurheilu ja harrasteliikunta. Seurassa toimii neljä jaostoa: yleisurheilu, voimistelu, paini ja painonnosto. Kilpaurheilulajien sekä kuntoliikunnan harrastajia seurassa on yli 3 500 ja ryhmiä on kaikenikäisille.

– Tämä palkinto on meille odottamaton yllätys, mutta hyvin miellyttävä sellainen. Teimme hakemuksestamme ennen kaikkea itsemme näköisen. On hienoa, että meidät arvioitiin pääpalkinnon arvoiseksi, sanoo Oulun Pyrinnön puheenjohtaja Esko Hassinen.

Kuluvana vuonna Oulun Pyrinnössä on keskitytty erityisesti valmentajien koulutustoiminnan tukemiseen, jäsenistön motivointiin sekä kehittämään uusia harrasteliikunnan palveluja. Seura on saavuttanut jo hyvää kilpa- ja huippu-urheilumenestystä ja useita SM-mitaleja vuosittain.

Pohjola-palkitut 2008:

Valtakunnallinen Pohjola-pääpalkinto:

Oulun Pyrintö ry

Valtakunnalliset Pohjola-palkinnot:

Etelä-Pohjanmaan Golf ry

Gamlakarleby Bollklubb r.f. (GBK)

Imatran Palloseura ry (IPS)

Mikkelin Luistelijat ry

TPS Salibandy ry

Maakunnalliset Pohjola-palkinnot:

Joensuun Ampujat ry

Kajaanin Junnu Hokki 68 ry

Kouvolan Rasti -72 ry

Kuopion Naisvoimistelijat ry

Kurikan Ryhti ry

Kälviän Tarmo ry

Lahden Karate ry

Lappeen Luistelijat ry

Oulun Luistinseura ry (OLS)

Raision Taitoluistelijat ry

Rauman Lukko ry

Salibandy Seura Viikingit ry (SSV)

Sodankylän Ampujat ry (SodA)

STPS Savonlinnan Työväen Palloseura ry

Tanssiurheiluseura Tepika ry

Virtain Urheilijat ry

Edellisinä vuosina Hyvä Seura -pääpalkinnon ovat saaneet vuonna 2003 Aavasaksan Urheilijat, 2004 Kangasniemen Kalske, 2005 FC Reipas, 2006 Olarin Voimistelijat ja 2007 Kaustisen Pohjan-Veikot.

SLU – Liiku Hyvässä Seurassa. Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) on suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö. SLU:n tärkein tehtävä on parantaa liikuntajärjestöjen ja -seurojen sekä niissä toimivien ihmisten toimintaedellytyksiä. SLU:n 125 jäsenjärjestöön kuuluu jäseninä yli 1,1 miljoonaa suomalaista. www.slu.fi

Pohjola Vakuutus Oy on Suomen urheilullisin vakuutusyhtiö. Vuosittain yli 500 000 urheiluvakuutusta turvaa niin lapset kuin veteraanit, aloittelijoista ammattilaisiin. Pohjolalla on kaikkiaan noin 1,6 miljoonaa yritys- ja henkilöasiakasta, joille se luo turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola on maksutulolla mitattuna Suomen johtava vahinkovakuuttaja. www.pohjola.fi

Lisätiedot:

Esko Hassinen, puheenjohtaja, Oulun Pyrintö, 044 781 2803, esko.hassinen@oulunpyrinto.fi

Timo Laitinen, puheenjohtaja, SLU, puh. 0400 603 561
Anu Halonen, suunnittelija, Hyvä Seura, SLU, puh. 050 3311 902
Pauli Sarelius, johtaja, Pohjola Vakuutus Oy, puh. 010 253 3010

Runsaat 26000 ihmistä on allekirjoittanut "Aseiden totaalikiellon vastustaminen"-nettiadressin.

– Ampumaurheilun harrastamisen jatkuminen on taattava Suomessa myös tulevaisuudessa. Aseiden omistamista ei saa kriminalisoida eikä tunnollisia harrastajia syyllistää sairaiden ihmisten tekojen takia. Jokaisella terveellä Suomen kansalaisella tulee olla oikeus perustellusta syystä harrastaa ammuntaa.
Lupakäytäntö tulee olla järkevä ja käytännön tulee olla samallainen koko maan alueella. Aselain tiukentaminen ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa syrjäseuduilla tapahtuvaa harrastustoimintaa eikä harrastuksesta saa tulla vain eliitin oikeus, vetoaa "Aseiden totaalikiekkon vastustaminen"-nettiadressi.

"Aseiden totaalikiellon vastustaminen"-nettiadressi löytyy osoitteesta www.adressit.com/aseet.

Valtakunnallisen urheiluseuratutkimuksen mukaan seurat ovat tyytyväisempiä omaan tilanteeseensa nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Dosentti Pasi Koski Turun yliopistosta esitteli valtakunnallisen urheiluseuratutkimuksen tuloksia SLU:n Hyvä Seura -seminaarissa 21.11. Helsingissä.

Seurojen asiantuntemus on parantunut ja esimerkiksi talousasiat ovat melko hyvin hallinnassa. Useimmissa seuroissa panostetaan lasten ja nuorten liikuntaan. Seurojen toimintakenttä on kuitenkin laajentunut ja esimerkiksi aikuisten terveysliikunta on valtaamassa alaa.

– Seurojen eriytyminen on jatkunut ja urheiluseurat ovat keskimäärin pienentyneet. Samaan aikaan seurojen toiminta ja kohderyhmät ovat kuitenkin monipuolistuneet. Useimmat seurat ovat hyvin lajiorientoituneita. Uudet seurat keskittyvät yleensä vain yhteen lajiin, Pasi Koski kertoo valtakunnallisen urheiluseuratutkimuksen tuloksista.

Seuroissa on enemmän päätoimisia työntekijöitä kuin ennen. Lähes kaksi kolmesta seurasta ei kuitenkaan pidä päätoimisuutta lainkaan tärkeänä. Seuratoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja vapaaehtoisten saamisessa onkin eniten ongelmia. Vapaaehtoisten määrä ei ole vähentynyt, mutta tekemistä on aiempaa enemmän.

Nykyään seurojen toimintaan tullaan mukaan entistä nuorempana, mutta jäsenistön ja erityisesti seurajohdon ikärakenne on silti selvästi vanhentunut.

– Seuratoimijat ikääntyvät, mutta aika näyttää onko se uhka vai mahdollisuus, Koski muistuttaa.

– On hienoa, että seurojen tyytyväisyys omaan tilanteeseensa on parantunut. SLU, lajiliitot ja SLU-alueet tukevat seuratoimintaa monilla tavoin ja siihen tullaan panostamaan jatkossa yhä enemmän, kehitysjohtaja Rainer Anttila SLU:sta sanoo.

Urheiluseuratutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran. Tutkimus on tehty kymmenen vuoden välein (1986, 1996, 2006).

Lisätietoja:
Pasi Koski, dosentti, Turun yliopisto, 040 516 0569, pasi.koski@utu.fi
Rainer Anttila, kehitysjohtaja, SLU, (09) 3481 2301, 040 716 4900, rainer.anttila@slu.fi

Suomen Ampumaurheiluliitto valitsee maajoukkueet joulukuussa. Valinnat julkaistaan Ampumaurheilunetissä ja valitut saavat tiedon myös kirjeitse.

Valmennusryhmien valintaperusteet 2009

Olympialajit

Olympiakomitean järjestelmätukiurheilijat
1. Urheilija on nimetty olympiakomitean aikuisten järjestelmätukiurheilijaksi
2. Urheilijalta odotetaan ensisijaisesti mitalia tai finaalipaikkaa Lontoon 2012 olympialaisissa
3. Urheilija valitaan A-maajoukkueeseen ja hän sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

A-maajoukkue
1. Urheilija on kansainvälisellä huipulla aikuisten sarjassa
2. Urheilija on saavuttanut kuluneella olympiadilla henkilökohtaisen mitalin tai finaalisijoituksia aikuisten MM-, EM- tai maailmancupkilpailussa
3. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus ja urheilijan potentiaalisuus menestyä Lontoon 2012 olympialaisissa tai muissa tulevissa arvokilpailuissa (EM- ja MM-kilpailut)
4. Urheilijalta odotetaan ensisijaisesti mitalia tai finaalipaikkaa tulevissa arvokilpailuissa
5. Urheilijan valmentautuminen on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ammattimaista ja hän täyttää myös muut huippu-urheilijan kriteerit
6. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

B-maajoukkue
1. Urheilija on potentiaalinen nousemaan kansainväliselle huipulle aikuisten sarjassa
2. Urheilija on saavuttanut riittävän tulostason ja pistesijoja aikuisten tai nuorten arvokilpailuissa tai muissa kansainvälisissä kilpailuissa
3. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus, urheilijan lahjakkuus ja kehityskelpoisuus, tulosten nousujohteisuus sekä potentiaalisuus nousta A-maajoukkueeseen alkavan olympiadin aikana
4. Urheilijan valmentautuminen on suunnitelmallista ja hänellä on potentiaalia kehittää harjoittelua ammattimaiseen suuntaan
5. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Ryhmä 20+
1. Aikuisten sarjaan nousseet nuoret urheilijat, jotka omaavat potentiaalisuutta nousta aikuisten maajoukkueryhmiin alkavan olympiadin aikana
2. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus, urheilijan lahjakkuus/kehityskelpoisuus ja tulosten nousujohteisuus
3. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Nuorten olympiaryhmä
1. Ryhmän muodostavat olympiakomitean nuorten tukiurheilijat
2. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Nuorten maajoukkue
1. Nuorten huippujen maajoukkueryhmä
2. Lajikohtaisesti voidaan tarvittaessa nimetä nuorten A- ja B-maajoukkueryhmät erikseen
3. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus ja urheilijan potentiaalisuus nousta aikuisten maajoukkueeseen alkavan olympiadin aikana
4. Urheilija on kehityskelpoinen ja lahjakas
5. Urheilijan valmentautuminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä
6. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Muut ISSF:n lajit

A-maajoukkue
1. Urheilija on kansainvälisellä huipulla
2. Urheilija on saavuttanut vuosien 2006-008 aikana aikuisten arvokilpailu tai Eurooppa cupin mitalin tai finaalisijoituksia henkilökohtaisessa kilpailussa
3. Urheilijalta odotetaan ensisijaisesti mitalia tulevissa arvokilpailuissa (2009 EM-kilpailut ja 2010 MM–kilpailut)
4. Urheilija sitoutuu suunnitelmalliseen valmentautumiseen
5. Valinnassa on huomioitu valmentautumisen kokonaisuus sekä aiempi arvokilpailu- ja muu kansainvälinen menestys
6. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

B-maajoukkue
1. Urheilija on potentiaalinen menestyjä vuoden 2009 EM-kilpailussa ja 2010 MM–kilpailuissa
2. Urheilija sitoutuu suunnitelmalliseen valmentautumiseen
3. Valinnassa on huomioitu valmentautumisen kokonaisuus sekä aiempi arvokilpailu- ja muu kansainvälinen menestys
4. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Teosto ja Gramex allekirjoittivat uuden tekijänoikeussopimuksen musiikin julkisesta esittämisestä 10.11. Sopimus on kaksivuotinen, vuosille 2009–2010. Sopimuksen piirissä ovat kaikki SLU:n varsinaiset jäsenet, joista Suomen Ampumaurheiluliitto on yksi.

Sopimuksen isot periaatteet säilyvät ennallaan. SLU:n jäsenten liikunta- ja urheiluseurat voivat vapaasti sopimuksen puitteissa esittää musiikkia eri urheilutilaisuuksissa ja -tapahtumissa sekä liikuntatunneilla. Sopimus kattaa tapahtumat, joiden osallistuja- tai katsojamäärä on alle 15 000. Sopimukseen ei kuulu elinkeinotoiminnan yhteydessä tapahtuva musiikin esittäminen.

Sopimus eroaa päättyvästä sopimuksesta tallentamisen osalta. Vanhassa sopimuksessa joillakin lajiliitoilla oli muutaman tallenteen tallennusoikeus. Uudessa sopimuksessa sitä ei enää ole. Jatkossa kaikesta tallentamisesta pitää sopia erikseen Teoston ja Gramexin kanssa. Gramex mm. tarjoaa kätevää netin kautta hoidettavaa ohjaajakohtaista tallentamissopimusta.

– Uudessa sopimuksessa on vain muutamia selvennyksiä edellisiin sopimuksiin nähden. Sopimuksen isot periaatteet ovat ennallaan ja ne tulevat suoraan jäsenjärjestöjen vanhoista Teosto ja Gramex sopimuksista, kehitysjohtaja Rainer Anttila SLU:sta kommentoi sopimusta.

Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö, joka myöntää musiikin käyttöön luvat musiikin tekijöiden ja kustantajien puolesta.

Gramex on esittävien taitelijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys, joka kerää korvaukset äänitemusiikin käytöstä musiikin esittäjien ja tuottajien puolesta.

Lisätietoja: Rainer Anttila, kehitysjohtaja, SLU, (09) 3481 2301, 040 716 4900, rainer.anttila@slu.fi

Suomen Olympiakomitean valtuuskunta valitsi puheenjohtajakseen Roger Talermon ja varapuheenjohtajikseen Pia Nybäckin ja Antti Pihlakosken keskiviikkona 19. marraskuuta Helsingissä. Talermo aloittaa puheenjohtajana toisen nelivuotiskauden 2009 alusta. Ampumaurheiluliiton esittämä Pia Nybäck toimi hallituksen jäsenenä edellisen olympiadin. Urheiluliiton esittämä Pihlakoski on tulokas olympiakomitean hallituksessa.

Suomen Olympiakomitean valtuuskunta valitsi Roger Talermon yksimielisesti toiselle puheenjohtajakaudelle. Varapuheenjohtajista valtuuskunta äänesti, kun kahden varapuheenjohtajan paikalle oli neljä ehdokasta. Urheiluliiton esittämä Antti Pihlakoski sai 56, Ampumaurheiluliiton ehdottama Pia Nybäck 50, Voimisteluliiton ehdokas Kirsti Partanen 18 ja Hiihtoliiton esittämä Jaakko Holkeri 17 ääntä.

Valtuuskunta äänesti hallitukseen Susanna Rahkamo-Kokon (62 ääntä), Jukka Rauhalan (54), Tiina Kivisaaren (39), Antti Peltoniemen (39), Jaakko Holkerin (36) ja Kimmo J. Lipposen (36). Ehdolla olivat myös Kirsti Partanen (35), Sirpa Makkonen (29), Esko Heikkinen (25), Timo Kenakkala (23), Hannu Kottonen (22), Kurt Lönnqvist (17) ja Esko Aaltonen (14).

38-vuotias helsinkiläinen Pia Nybäck on toiminut Olympiakomitean hallituksen jäsenenä vuoden 2005 alusta sekä Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsenenä vuoden 2004 alusta. Lisäksi hän on ollut OK:n valmennuksen asiantuntijaryhmässä vuoden 2005 alusta. Diplomi-insinööri Nybäck työskentelee tuotantopäällikkönä Iittala Group Oy:ssä.

Huippu-urheilu-urallaan Pia Nybäck voitti viisi henkilökohtaista arvokilpailumitalia, joista kirkkaimmat ovat kaksoistrapin MM-kulta 1999 ja EM-kulta 1998. Sydneyn olympialaisissa hän oli kaksoistrapissa 13:s.

Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

– Olympiakomitean viime vuosina aloittamia keskeisiä kehityshankkeita tulisi systemaattisesti jatkaa tulevallakin olympiadilla. Valmennuksen tukiohjelmaa on kehitettävä edelleen niin, että järjestelmä- ja yksilötukien perustana on tulevaisuuden menestyksen turvaaminen. Ammattimaisten valmentautumisolosuhteiden rakentamista nuorille urheilijoille on jatkettava yhdessä lajiliittojen ja muiden muassa nuorten olympiavalmentajat ja olympia-akatemioiden kanssa. Nuorten urheilijoiden elämänura on otettava huomioon ja sitä on tuettava huippu-urheilu-uran ohella, Pia Nybäck linja Olympiakomitean seuraavaa olympiadia.

– Lisäksi tärkeää on jatkaa aktiivista toimintaa kansainvälisten nuorten kisojen parissa. Euroopan nuorten olympiafestivaalit (EYOF) ja Nuorten olympialaiset (YOG) osaltaan tukevat suomalaisten nuorten lahjakkaiden urheilijoiden mahdollisuuksia saada kovaa kansainvälistä kokemusta jo ennen aikuisiän arvokilpailuja.

Pia Nybäck sanoo, että Olympiakomitean roolia suomalaisen huippu-urheilun kattojärjestönä on edelleen selkeytettävä. Tarvittaessa sen on tehostettava yhteistyötään lajiliittojen kanssa.

– Pitkällä tähtäimellä on kriittistä, että suunnitellut laajennukset Olympiakomitean tehtävässä koko suomalaisen huippu-urheilukentän edunvalvojana ja tukijana ovat tasapainossa käytettävissä olevien resurssien kanssa.

Olympiakomitealla keskeinen

Pia Nybäck arvioi Olympiakomitealla olevan valmennustiedon koordinoijana ja yhteistyön edesauttajana keskeinen rooli huippu-urheilun valmennuksen kehittäjänä. Resurssien jakamista hän pitää näitä toimia vähäisempänä.

– Olympiakomitea voi työllään tukea lajiliittoja valmennusjärjestelmien kehittämistyössä ja voi systematisoida suomalaisen valmennustiedon hyödyntämistä eri lajien välillä. Erityisesti systemaattinen olympiakisoihin valmistautuminen ja psyykkinen valmennus ovat osa-alueita, jotka ovat yhteisiä monelle lajille ja joiden osaamista useat lajiliitot voivat hyödyntää, hän sanoo.

– Tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää pyrkiä tehokkaammin hyödyntämään eri lajien valmennusosaamisen vahvuuksia koko suomalaisen huippu-urheilukentän hyödyksi. Olympiakomitealla on tässä keskeinen rooli rohkaisemalla eri toimijoita yhteistyöhön ja keskinäiseen sparraamiseen. Samoin suomalaisista huippuvalmentajista koostuvan valmennuksen asiantuntijaryhmän (VAR) osaamista ja kokemusta tulisi jatkossa laajemmin hyödyntää huippu-urheiluvalmennuksen kehittämisessä.

Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja 2009-2012: Roger Talermo (esittäjä Purjehtijaliitto).

Varapuheenjohtajat: Pia Nybäck (Ampumaurheiluliitto) ja Antti Pihlakoski (Urheiluliitto).

Hallituksen jäsenet: Susanna Rahkamo-Kokko (Taitoluisteluliitto), Jukka Rauhala (Painiliitto), Tiina Kivisaari (Uimaliitto), Antti Peltoniemi (Golfliitto), Kimmo Lipponen (Palloliitto) ja Jaakko Holkeri (Hiihtoliitto).

Valtuuskunta valitsi aktiiviurheilijoina hallitukseen Emma Laaksosen ja Mikaela Ingbergin.

Lisäksi hallitukseen kuuluvat Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsenet Peter Tallberg ja Saku Koivu.

Suomen Olympiakomitea on myöntänyt ansioristin olympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummelalle ja ansiomitalin olympiapronssimitalisti Henri Häkkiselle. Olympiakomitea jakoi ansioristin ja 12 ansiomerkkiä valtuuskunnan kokouksessaan Helsingissä keskiviikkona 19. marraskuuta.

Suomen Olympiakomitea jakoi 12 ansiomerkkiä valtuuskunnan kokouksen yhteydessä. Edellisen vuoden aikana ansioituneille jaettiin yksi ansioristi ja 11 ansiomitalia. Ansioristi myönnettiin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelalle. Muut Pekingissä mitaleja saavuttaneet urheilijat saivat ansiomitalit. Myös valmentajia ja tiedotusvälineiden edustajia palkittiin ansiomitaleilla.

Ansiomerkkijärjestelmä luotiin vuonna 2007 Suomen Olympiakomitean 100-vuotisen historian kunniaksi. Ansiomerkkejä jaetaan kolmessa luokassa; suuri ansioristi, ansioristi ja ansiomitali. Ansiomerkkejä myönnetään sekä urheilullisista saavutuksista että pitkäaikaisesta toiminnasta olympialiikkeen parissa.

19.11.2008 myönnetyt ansiomerkit:

Ansioristi: Satu Mäkelä-Nummela

Ansiomitali: Hannele Hohtari, Henri Häkkinen, Kaj Kunnas, Leif Lampenius, Minna Nieminen, Tero Pitkämäki, Jari Porttila, Sanna Stén, Tapio Suominen, Richard White ja Joakim Wilenius.

100-vuotisjuhlan yhteydessä 2.12.2007 jaettiin yhteensä 495 ansiomerkkiä. Näistä 11 oli suuria ansioristejä, 132 ansioristejä ja 352 ansiomitaleja.