Henri Sorvo.
Tomi-Pekka Heikkilä.
Tiia Törmälä.
Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö (URA) on myöntänyt kolmelle ampumaurheilijalle opiskeluapurahan lukuvuodelle 2011-2012. URA:n apurahan saivat Tomi-Pekka Heikkilä, Henri Sorvo ja Tiia Törmälä.
Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö jakoi Helsingissä torstaina järjestetyssä tilaisuudessa opiskeluapurahoja nyt jo 40. kerran. Kaikkiaan 89 huippu-urheilijaa sai apurahan 330 hakijan joukosta. Opiskeluapurahan saajat edustavat kesä- ja talviolympialajeja, ei-olympialajeja ja vammaisurheilua yhteensä 33 lajiliitosta.
Saajien joukossa on olympia-, paralympia- ja MM-edustajia, aikuisten ja nuorten arvokisamitalisteja sekä tulevaisuuden menestyjiä. Apurahansaajista noin kolme neljäsosaa opiskelee korkea-asteen tutkintoa. Huippu-urheilu-uran lopettaneita saajista on noin neljäsosa.
Opiskeluapurahan suuruus on porrastettu koulutusasteen mukaan. Korkeakouluissa opiskelevilla apuraha on tällä hetkellä 1600 euroa (Tomi-Pekka Heikkilä), toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla 1300 euroa (Henri Sorvo ja Tiia Törmälä) ja ammattitutkintoa suorittavilla 800 euroa. Nyt jaettu opiskeluapurahojen kokonaissumma nousi noin 135 500 euroon.
Rahaa saivat myös muun muassa olympiamitalistit Pirjo Muranen ja Jaakko Tallus, taitoluistelun arvokisamitalisti Susanna Pöykiö sekä yleisurheilijat Jaakko Ojaniemi, Karin Storbacka ja Jussi Utriainen.
Kangasalan Kymppi 64-seuraa edustava Heikkilä, 21, opiskelee metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa Nikkarilan kampuksella Pieksämäellä. Liikkuvan maalin erikoismies arvostaa apurahaa todella paljon.
– Tämä oli mieluinen joululahja! Apuraha auttaa taloudellisesti tulevan kauden menoissa. Sillä on totta kai iso merkitys siihen, että pystyy opiskelun ohella harjoittelemaan ja kilpailemaan täysillä, hän sanoi.
Kankaanpään Ampujia edustava Törmälä, 21, opiskelee laborantiksi Porin WinNovassa.
– Apuraha ei ollut yllätys. Sain sen myös viime vuonna, ja olen joskus ampunut sellaisia tuloksia, että apurahan saaminen uudestaan oli melko varmaa. Totta kai apuraha auttaa, mutta se ei kata kaikkia varustehankintoja tai koulukirjoja. Eli kyllä silti illat ja viikonloput menevät töissä.
Viime kesänä poikien skeetin EM-pronssia voittanut Sorvo, 17, edustaa Lahden Ampumaseuraa mutta asuu Luumäellä ja käy Etelä-Karjalan ammattiopistoa Imatralla. Meneillään on viimeinen vuosi, ja hän valmistuu automaatioasentajaksi.
– Apuraha oli yllätys ja on todella hyvä joululahja. Arvostan sitä paljon, ja käytännössä se menee lajini rahoitukseen, Sorvo sanoi.
URA-säätiön tiedotteessa todetaan, että opintotukijärjestelmän kiristyneet vaatimukset ovat saattaneet monet aikuisurheiluun ja kolmannelle asteelle siirtyvät huippu-urheilijaopiskelijat vaikeaan tilanteeseen. Huippu-urheilijan on lähes mahdotonta opiskella normaalissa vauhdissa ja opintotuki sekä asumislisä on sidottu saavutettujen opintopisteiden määrään.
Apuraha on urheilijoille tärkeä tuki perustoimentulon kannalta. Lisäksi se kannustaa myönteisesti suunnittelemaan lukuvuoden opintoja ja viemään niitä eteenpäin ainakin vaadittavilla 25 opintopisteellä. Taloudellisen tuen lisäksi apuraha on myös psykologisesti tärkeä tunnustus niin nykyisille aktiiveille kuin uransa jo päättäneillekin urheilijoille. URA-säätiön asiamies Jari Savolainen vahvistaa sen minkä ampumaurheilijat edellä jo totesivat: apurahansaajat pitävät saamaansa tukea erittäin suuressa arvossa.
Suomen Urheilumuseossa järjestetyssä tilaisuudessa palkittiin myös Vuoden URAteko. Neljännen kerran jaetun tunnustuspalkinnon sai Sotkamon lukion rehtori Ari Kontro.
Puheenvuoroissa käsiteltiin huippu-urheilusta saatavaa pääomaa siviiliuralle
Jakotilaisuuden yhteydessä pidetyn seminaaritilaisuuden avasi tervehdyksellään URA-säätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Nieminen. Seminaarin puhujina toimivat juuri väitöskirjansa valmiiksi saanut Auli Pekkala sekä URA-alumnit olympiavoittaja Thomas Johanson (purjehdus) ja maailmanmestari Tero Tiitu (salibandy).
Pekkala kertoi väitöstutkimuksen ”Mestaruus pääomana” johtopäätöksiä. Huippu-urheilu kehittää tutkimustulosten perusteella juuri niitä ominaisuuksia, joita yrittämisessä ja työelämässä menestymiseen tarvitaan. Sydneyn olympiavoittaja Johanson viestitti esityksessään omakohtaisia huomioita siitä, kuinka urheilu-ura kasvattaa potentiaalia pärjätä työelämässä.
– Kannattaa myös oikeasti miettiä mitä haluaa isona tehdä ja tehdä kaikkensa, jotta pääsette sinne minne haluatte ettekä mene väärään paikkaan. Työelämän oppii pikkuhiljaa, kun on nöyrä ja kärsivällinen. Asenne on se vahvuus, joka urheilijalla on, Johanson sanoi.
Rahoitusta ja tuotantotaloutta opiskelevan Tiitun mukaan urheilu ja opiskelu täydentävät loistavasti toisiaan, mutta niiden yhdistäminen edellyttää ajoittain karujakin valintoja, tiukkaa sitoutumista sekä ymmärrystä ja joustoa urheilijan eri sidosryhmiltä.
– Ohjenuoriani ovat: tunne itsesi eli arvot ja tavoitteet elämässäsi, laadi selkeä marssijärjestys, suunnittele realistinen aikataulu ja pidä eri tahot ajan tasalla, nauti päivittäisestä tekemisestä ja hienosta elämänvaiheesta ja yritä myös löytää aikaa relaamiselle ja lähipiirillesi sekä ole henkisesti vahva haastavilla hetkillä, Tiitu evästi.
Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö perustettiin presidentti Urho Kekkosen toimesta vuonna 1972. Säätiön tarkoituksena on edistää urheilijoiden ammattienvalinnan ja ammattiin valmistautumisen hyväksi tehtävää työtä sekä pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa lopettaneiden urheilijoiden koulutustausta. Säätiö on jakanut 38 vuoden aikana opintoapurahoja yli 3800 huippu-urheilijalle yhteensä yli neljän miljoonan euron edestä.
|
