Orimattilan Seudun Urheiluampujien kauden päättäjäisiä vietettiin viime perjantaina.

OSU jakoi tilaisuudessaan urheilijoilleen yhteensä 68 ruusua – eli kauden aikana voitettujen SM-mitalien määrän verran. SM-mitaleja voitti yhteensä 28 urheilijaa.

Uusi maailman antidopingsäännöstö on hyväksytty tänään Maailman antidopingtoimisto WADA:n kongressissa Etelä-Afrikan Johannesburgissa.

Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan säännöstön merkittävin uudistus on rangaistusten koveneminen. Ensimmäisestä dopingrikkomuksesta urheilija saa nykyisen kahden vuoden sijasta neljän vuoden toimintakiellon, mikä sulkee hänet pois esimerkiksi olympialaisista tai paralympialaisista.

Myös urheilijan olinpaikkatietojärjestelmää ja erivapauskäytäntöjä muokattiin. Uuden säännöstön mukaan esimerkiksi Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) myöntämä erivapaus pysyy voimassa käsittelyprosessin ajan, vaikka kansainvälinen lajiliitto ei hyväksyisi sitä heti ja pyytäisi siihen täydennyksiä. Olinpaikkatietojen rikkomusmerkinnät vanhenevat tulevaisuudessa 12 kuukauden aikana nykyisen 18 kuukauden sijaan. Edelleen kolmesta olinpaikkatietojen laiminlyönnistä seuraa sanktio.

– Uudessa säännöstössä puhdas urheilija voittaa. Rikkomuksista tulee tuntuva rangaistus. Säännöstö sisältää sopivasti joustavuutta ja ottaa huomioon rikkomuksen tahallisuuden ja vakavuuden. Esimerkiksi olinpaikkatietojen laiminlyöntien sanktio on nyt lievempi, ADT:n pääsihteeri Pirjo Ruutu toteaa.

Kongressin yli tuhat osallistujaa edusti valtioita, kansainvälisiä lajiliittoja, Kansainvälistä olympia- ja paralympiakomiteaa sekä kansallisia antidopingtoimistoja. Ruudun mukaan kattava osallistujapohja sitouttaa uuteen säännöstöön niin eri lajit kuin valtiot.

ADT on ollut vahvasti mukana yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön vaikuttamassa säännöstöön eurooppalaisella tasolla. Molemmat tahot ovat painottaneet urheilijoiden oikeusturvan ja kohtuullisuuden periaatteen ottamista huomioon säännöstössä. Yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

– WADA on onnistunut pitämään uudistusprosessin avoimena. Myös meidän mielipiteitämme on kuultu uutta säännöstöä tehtäessä. Säännöstö tukee urheilun eettisyyden ja lahjomattomuuden kehittymistä, Ruutu sanoo ADT:n tiedotteessa.

ADT aloittaa Suomen antidopingsäännöstön työstämisen vuoden 2014 alussa yhteistyössä suomalaisten urheilutoimijoiden kanssa. Suomen säännöstö tulee sisältämään Maailman antidopingsäännöstön asettamat vaatimukset kansallisille antidopingsäännöstöille. Molemmat eli maailman ja Suomen antidopingsäännöstöt tulevat voimaan 1.1.2015.

Lähde: ADT:n tiedote 15.11.

Kankaanpään Ampumaurheilijat järjestää viikonvaihteessa Tauno Kärjen muistokilpailut.  Kankaanpään ilma-aseradalla järjestettävistä kisoista on ”tarjolla” live-tulospalvelu.

Kilpailut ovat lauantaina kello 9.45-16.00 ja sunnuntaina kello 9.45-14.30. Linkki löytyy osoitteessa http://live.kurkot.us/KaA/TaunoKarki/

Urheilun Unelma-Arvassa "ei voittoa" -arpa voi olla yllättävän arvokas. Mikaela Ingberg luovutti keskiviikkona ensimmäiselle lisäarvonnan voittajalle 20 000 euron kultaharkon. Voitto meni Lahden suunnalle.

Voiton ansioista liikunnallinen lapsiperhe pääsee toteuttamaan mieleisensä ulkomaanmatkan, kerrotaan Unelma-arvan tiedotteessa.

Suomen suurimmat urheilun ympärivuotiset tavara-arpajaiset käynnistyivät lokakuussa. Arpajaiskonseptissa on mahdollisuus tukea urheiluseuratoimintaa eri tavoin eli joko ostamalla kerta-arpoja paikalliselta seuralta, tilaamalla arpoja kotiin kerran kuukaudessa tai jatkossa myös tilaamalla arvan tekstiviestillä.

Unelma-Arpa on Valon ja 16 urheilujärjestön käynnistämä Suomen suurin ja monipuolisin arpajainen, joka laajeni lokakuussa urheiluseurojen aloittaessa kerta-arpojen myynnin eri puolella Suomea. Tavoitteena on kerätä yli kaksi miljoonaa euroa kaikkien lajien urheiluseuroille sekä lasten ja nuorten urheilun tukemiseen.

Urheilun Unelma-Arpa on ympärivuotinen ja jatkuva toimintamalli. Yksi arpa maksaa kuusi euroa, josta urheiluseura saa arpoja myydessään jopa kolme euroa. Jokainen arpaostos tarjoaa ostajalle mahdollisuuden olla mukana tukemassa toimintaa, jonka kohde on tuttu ja sisältö kauaskantoista.

Unelma-Arvassa joka viides arpa voittaa ja mahdollistaa jopa 200 000 euron arvoisen tavaravoiton. Jos arvassa ei ole voittoa, voi arvalla osallistua lisäarvontaan, jossa voi voittaa muun muassa lehtipaketteja ja päävoittona kultaharkon. Uutta on, että voittoarvan ostaja saa valita mieleisensä voiton voittoluokan mukaan ja voi kerryttää omaa voittoaan pienestä suuremmaksi omalla voittotilillään.

www.unelma-arpa.fi
www.facebook.fi/UrheilunUnelmaArpa

SAL:n nuorisovaliokunta valitsee vuosittain vuoden Kultahippuampujan, -ohjaajan ja -seuran. Kultahippuhuomionosoituksia ei jaeta vain menestyksen perusteella, vaan huomionosoituksen saajat ovat aktiivisia ja reiluja Kultahipputoiminnassa.

Vuoden 2013 tunnustukset jaetaan Kultahippufinaalien yhteydessä 5.4.2014 Hämeenlinnassa.  Lue lisää Kultahippupalkituista tästä.

Ehdotukset uusista palkittavista perusteluineen tulee lähettää 30.11.2013 mennessä
tällä lomakkeella.

Rasan kisat käytiin raumalla Rauma 02.11.2013. Tulokset ovat luettavissa myös täällä (alkuperäinen julkaisu osoitteessa rapidairpistol.com). Katso tulokset uutisen liitteestä.

Nuorten ilma-asemaaottelu Suomi–Viro on päättynyt tasapisteisiin toisin kuin aiemmin tänään on kerrottu.

Peruskilpailun sijoituspisteiden tarkistuslaskennassa huomattiin maanantaina virhe, jonka seurauksena maaottelupisteet ovatkin tasan.

Finaalikilpailujen tulokset pysyvät ennallaan.

SAL:lla on nyt 30 jäsenseuraa, joiden, seurojen itse valitsemille, jäsenasioiden hoitajille on annettu käyttöoikeudet Sporttirekisteriin. Jäsenrekisterien hoitajat ovat olleet tyytyväisiä.

Seurat pystyvät tekemään itse omien jäsentietojensa päivitykset ja jäsenlisäykset suoraan Sporttirekisteriin. Rekisterissä on mahdollisuus kerätä erilaisia raportteja jne,  vain jäsenien poistamiset tehdään edelleen SAL:ssa.
Ylläpitäminen on helppoa ja sitä helpottaa vielä 2 kertaa kuussa tapahtuvat Itellan päivitykset suoraan rekisterin osoitetietoihin. Ohjeet lähetetään käyttäjille.

Toimenpiteet
Mikäli seuroissa ollaan kiinnostuneita tällaisesta ilmaisesta palvelusta, niin ottakaa asia esille  johtokuntienne kokouksissa.

Seuran johtokunta valitsee yhden henkilön jolle antaa seurakäyttäjän oikeudet. Oikeudet ovat kerrallaan vain yhdellä henkilöllä seurassa.
Pyydämme seuroja ilmoittamaan päätöksestään, valitun henkilön nimen, osoitteen ja sähköpostiosoitteen Maila Pynnöselle os. maila.pynnonen@ampumaurheiluliitto.fi.

Muita uutuuksia
Sporttirekisteri mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa seuroilla on mahdollisuus myös hoitaa omien jäsentensä jäsenmaksujen laskutukset suoraan sporttirekisterin kautta.  Tämä ei vielä tällä hetkellä ole mahdollista, mutta on asia VALO:ssa työn alla ja tiettävästi testivaiheessa.

Apuväline-messut ja Liikuntamaa keräsivät yhteen eri vammaisryhmät, kuntoutus-, hoiva- ja apuvälinealojen ammattilaiset. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa vieraili kolmen päivän aikana 12 500 messuvierasta, 7.-9.11.2013. Suomen Ampumaurheiluliitto oli osastollaan mukana Liikuntamaassa.

Liikunta tuo hyvinvointia ja iloa kaikille. Harrastusmahdollisuuksia on maailmassa uskomaton määrä. Uskomaton oli myös Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n järjestämä Liikuntamaa. Esillä oli laaja valikoima vammaisliikunnan lajeja, lähes viidelläkymmenellä toimintapisteellä.

Yleisö pääsi kokeilemaan mm. pyörätuolikoripalloa, – sulkapalloa ja jopa –rugbya. Liikuntamaan lajivalikoimassa oli tietysti Ampumaurheiluliiton osasto. Muista lajeista oli tarjolla mm. sokkopingistä, jousiammuntaa, pyörätuolimiekkailua, sisäcurlingia, kelkkajääkiekkoa ja pystyipä simulaattorin  kautta haastamaan itsensä Leo-Pekka Tähden.

Erilainen koulupäivä
Erilainen koulupäivä tarjosi Tampereen seudun koululaisille mahdollisuuden tulla viettämään Liikuntamaahan liikunnallinen ja takuulla tavallisesta poikkeava koulupäivä, jonka aikana sai kokeilla eri vammaisurheilun lajeja ja sovelluksia. Erilainen koulupäivä oli kouluille tarjolla Liikuntamaassa torstaina 7.11. ja perjantaina 8.11. Ja niin kuin arvata saattoi Ampumaurheiluliiton osastolla riitti vilskettä. 

Apuväline-messut järjestettiin nyt 15. kerran. Seuraavan kerran alan verkostot kokoontuvat Tampereelle 5.-7.11.2015. Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n Liikuntamaa järjestetään jälleen samanaikaisesti.

Kuvia tästä. 

Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on ollut suomalaisen liikuntakulttuurin keskeinen painopiste jo yli sadan vuoden ajan. Tutkimusnäytön valossa liikunnan kansalaistoimintaan osallistumisessa sekä harrastuksen muodossa että vapaaehtoisluonteisesti on nähtävissä sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Selvää on, että Suomen suurinta kansanliikettä koskevaa tietopohjaa on jatkossa olennaisesti vahvistettava. Ohessa kuvataan viimeisiä tutkimushavaintoja.

Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on 2000-luvun kuluessa jonkin verran kasvanut. Yhdistysrekisterin tietojen mukaan liikunta laveasti ymmärtäen maassa on kaikkiaan noin 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä. Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa ja kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin 10 000. Viime vuosina erityisesti vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä seurakentällä on kasvanut. Ihmiset kokoontuvat yhä enemmän pienryhmissä, vapaamuotoisesti eikä taustalle tarvita keskusjärjestöjä tai edes paikallisyhdistyksiä.

Vapaaehtoistyön määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla, mutta siitä on olemassa vain vähän vertailukelpoista tietoa. Tutkimustulosten mukaan 2000-luvulla vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista. Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän. Vapaaehtoistyö on voimakkaasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen.

Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Nykyään alle kouluikäisistä jo noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia. Pojat ovat tyypillisesti harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän, mutta tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on lisääntynyt melko tasaisesti 1990-luvulta lähtien.

Nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2013) mukaan 7–29-vuotiaista vastaajista urheilu- tai liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkuu noin kolmannes, kunnallisissa ja kaupallisissa liikuntapalveluissa reilu neljännes. Omatoiminen liikkuminen muodostaa kuitenkin valtaosan kaikesta liikunnasta. Suosituimpia liikuntamuotoja ovat lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto. Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä. Erityisesti poikien harrastamia lajeja ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, tyttöjen suosimia puolestaan lenkkeily, kävely, ratsastus ja tanssi.  Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän.

Liikuntaseurat kohtaavat siis valtaosan alle 15-vuotiaista lapsista ja nuorista. Suomessa erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu edelleen yli 15-vuotiaana. Havainnot osoittavat, että tiettyjen lajien osalta 15–19-vuotiaista harrastajista 40–50 prosenttia lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 prosenttia siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä ovat se, että muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän tai että harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei useinkaan ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa. On myös näyttöä, että nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen. Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa onkin erittäin merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta. 

Aikuisväestöstä noin 15 prosenttia liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, eikä tämän suhteen ole tapahtunut muutoksia vuosien 1995–2010 aikana. Aikuisväestö on siirtynyt yhä enemmän kaupallisen sektorin palveluiden pariin. Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista.

Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain noin muutama prosentti. Suomalaiset ikäihmiset ovat kuitenkin monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja ovat kävely, pyöräily, uinti ja hiihto, joista arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan. Myös kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.

Valtion liikuntabudjetista liikunnan valtakunnallisille järjestöille kohdistetaan vuonna 2013 noin 38 miljoonaa euroa. Noin puolet tuesta kohdentuu yli 70 lajiliitolle, loput liikunnan palvelujärjestöille, liikunnan aluejärjestöille ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille. Viimeisten vuosien aikana valtio on lisäksi kohdentanut suoraa tukea liikuntaseuroille. Vuonna 2013 tuki on vajaat neljä miljoonaa euroa. Arvioit kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille vaihtelevat 30‒40 miljoonaan euroon.

Tietopohjan vahvistaminen on edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle. Päätöksentekijät eri tasoilla kaipaavat tällä hetkellä kipeästi tietoa mm. seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä, toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, toiminnan laadusta, seuratoimijoiden koulutustasosta, tuloista ja menoista sekä harrastuksen hinnasta. Tiedonkeruuta tulee vahvistaa aina seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa.  

Tutustu julkaisuihin:

Kansalaistoiminnan tietopohja (VLN 2013:6)

Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta (VLN 2013:3)

Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011 (VLN 2012:2)

Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus (Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja, nro 49)

Liikunta ja ikääntyminen -tietoisku (VLN 2013:5)

Minna Paajanen
Pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO
GSM 040 584 9459, p. 0295 3 30239
minna.paajanen@minedu.fi

Lisätietoja valtion liikuntaneuvostosta:

www.liikuntaneuvosto.fi

Facebook: valtion liikuntaneuvosto