Tekijä: admin

Marika Oikarinen EM-joukkueeseen

Marika Oikarinen hankki paikan Suomen EM-joukkueeseen kukistamalla karsinnassa Annika Sihvosen yhdellä pisteellä.

Suomen joukkue täydentyi perjantaina Münchenin kv. ampumakilpailuissa yhdellä henkilöllä. Tyttöjen ilmakiväärin kolmannesta paikasta kisasivat Kemijärven Marika Oikarinen ja Savonlinnan Annika Sihvonen.

Kun neitoset aloittivat viimeisen sarjan, he olivat tasoissa. Siinä Oikarinen oli pisteen Sihvosta parempi ja hän voitti karsinnan tuloksin 388-387.

Vaikka naiset ampuivat "veitsi kurkulla", he eivät liikaa kylmää karsintaa jännittäneet. Oikarinen sanoi ajatuksissa käyneen muutaman kerran se, miten kilpakumppani osuu. Tulostaululle hän ei kuitenkaan katsonut, vaikka mieli teki ja nähnyt olisi!

Sihvosen päälaji on pienoiskivääri ja hän oli tyytyväinen siitä, että nyt alkaa kymppi löytyä myös ilmakivääritaulusta.

Yli-Kiikka ja Tiainen ilahduttivat

Naisten ilmakiväärissä Marjo Yli-Kiikkalaukoi 396 pisteen kelvon tuloksen ja sijoittui 23. tilalle. Saman lukumäärän hän takoi kymppejä peräjälkeen kisansa loppuun!

-Keskityin alussa seuraamaan kehoni toimintaa, mutta huomasin liipaisussa olevan enemmän parannettavaa. Loppu sujuikin sitten hyvin. Kelvollinen tulos ja kisasta hyvä maku, seinäjokelainen virkkoi pirteästi.

Hanna Etula oli keskittynyt erityisesti päivän kisaan. Se meni piloille aserikon vuoksi. Hollolalainen istui vartin tuolillaan muiden jatkaessa kisaansa. Silti Etula rutisti 391 pisteen tuloksen ja sanoi sen syntyneen hyvän tekemisen tuloksena.

Hanna Pitkänen jäi pisteen kauden parhaastaan lauottuaan 393 pisteen tarkkuudella.

-Olisi kivaa ampua paremmin, tokaisi turkulainen ja remahti nauramaan!

Naisten ilmakiväärissä yhdeksällä ensimmäisellä oli 398 pisteen peruskilpailun tulos. Vähiten sisäkymppejä tehnyt ei päässyt loppukilpailuun.

Miesten ilmapistoolissa Teemu Tiainen aloitti kolmella 97 pisteen sarjalla. Toinen puolikaskin sujui kelvollisesti ja hän ylti 577 pisteen tulokseen. Tunnollisesta harjoittelustaan huolimatta hän ei ole yltänyt tälle tasolle kuin harvakseen.

Münchenin ilma-asekilpailut päättyvät lauantaina, jolloin ohjelmassa on naisten ja miesten ilmakiväärin ja -pistoolin kilpailut.

Ampumakilpailut, München 2. kisapäivän (27.1.2012) tuloksia; voittajat ja suomalaiset:

Ilmakivääri naiset: 1) Sonja Pfeilschifter 502,5 (peruskilpailu 398 finaali 104,5)… 23) Marjo Yli-Kiikka 396… 44) Hanna Pitkänen 393… 57) Hanna Etula 391.

Ilmakivääri, tytöt:  1) Nikola Mazurova CZE 500,7 (397+ 103,7)… 37) Gisela Miettinen 390… 44) Marika Oikarinen 388… 50) Annika Sihvonen 387… 56) Katariina Långström .

Ilmakivääri pojat:  1) Istvan Kapas 696,5 (597+99,5)… 49) Jaakko Björkbacka 580… 54) Aleksi Leppä 577… 56) Anton Aprelev 576.

Ilmapistooli miehet: 1) Oleg Omelchuk UKR 687,2 (586+101,2)… 23) Teemu Tiainen 577… 29) Kai Jahnsson 575… 63) Henri Rutanen 566.

 

Tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä (www.bssb.de)

SAL tiedotus

Karoliina Helle 381 Münchenissä

Perinteinen Münchenin tammikuun ilma-asekilpailu käynnistyi torstaina (26.1.2012) Hochbrückissä, vuoden 1972 ammunnan olympiakeskuksessa. Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti kyseiseen kilpailuun ja tälläkin kertaa Alppien pohjoisrinteiden tuntumassa kisailee 20 SAL:n ampujaa.

 

Karoliina Helle teki naisten ilmapistoolissa torstaina hyvän 381 pisteen tuloksen. Se ei riittänyt tasaväkisessä kilvassa 15. sijaa parempaan. Moni hänen osumistaan oli 9,9 arvoinen, joten huomattavasti parempi sijoitus oli täysin mahdollinen.

-Olen valmistautunut hyvin tähän kauteen. Kilpaillut olen vähän, vain SM-kisoissa olen käynyt. Harjoitustulokset ovat olleet 385:n paremmalla puolella, akaalainen selvitti. Naisten ilmapistoolin toinen kisa on lauantain, päätöspäivän ohjelmassa.

Miesten ilmakiväärissä suomalaisista tarkin oli Juho Kurki, joka päihitti tuloksellaan 593 pisteellä Henri Häkkisen. Finaaliraja oli 596.

Kurki oli kohtuullisen tyytyväinen tulokseensa, mutta Häkkinen kommentoi kisapäivänsä olleen ”mitätön”.

-Automatio toimi hyvin vain hetkittäin, Kurki selvitti. Häkkinen harmitteli sitä, että hän ei löytänyt sellaista asentoa, jossa ase olisi pysynyt riittävän hyvin paikallaan.

Tyttöjen ilmakiväärissä Gisela Miettinen osui tarkasti tehden 394 pisteen tulokseen. Hän sijoittui 13. sijalle mutta kahdeksannellakin oli sama tulos.

Nuorten ilmakiväärissä Jaakko Björkbacka tähtäsi 588 pisteen arvoisesti. Tulos on kahden pisteen päässä miehen kauden parhaasta.

 

Ampumakilpailut, München 1. kisapäivän (26.1.2012) tuloksia, voittajat ja suomalaiset:

Ilmapistooli, naiset: 1) Olena Kostevych UKR 491,5 (388+103,5)… 15) Karoliina Helle 381… 41) Mira Suhonen 376… 43) Ritva Karri 375… 63) Anette Källi 366.

Ilmakivääri, tytöt: 1) Nikola Matsurova CZE 499 (397+102)… 13) Gisela Miettinen 394… 27) Marika Oikarinen 391… 44) Katariina Långström 389… 56) Annika Sihvonen 384.

Ilmakivääri miehet: 1) Peter  Hellenbrand NED 602,9 (598+104,9)… 28) Juho Kurki 593… 44) Henri Häkkinen 592… 83) Juha Rutonen 582.

Ilmakivääri pojat:  1) Dzmitry Ratsko BLR 698,1 (596+102,,1)… 23) Jaakko Björkbacka 588… 51) Aleksi Leppä 580… 56) Anton Aprelev 577.

Tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä (www.bssb.de)

SAL:n tiedotus

ISSF ja IPC laajentavat yhteistyötään haulikkolajeihin

Kansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) ja Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) ovat laajentaneet yhteistyötään myös haulikkolajeihin. Sopimuksen mukaan Italiassa voidaan järjestää haulikon koekilpailuja ISSF:n sääntöjen mukaisesti.

ISSF:n pääsihteerin Franz Schreiberin mukaan järjestö tukee projektia, jolla vammaisampumaurheilun haulikkolajeja alettaisiin kehittää.

Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Mikko Nordquist on kuullut asiasta puhuttavan ja pitää kokeilua mielenkiintoisena. Jotkut pitävät tätä ”isona askeleena” siihen suuntaan, että myös haulikkopuolelle saataisiin paraolympialaiset – tai ainakin arvokilpailuja näin alkuun.

– Odotetaan mitä jatkossa tapahtuu, Nordquist sanoo.

Aiheesta lisää ISSF:n sivuilla. Video Italiassa viime vuonna järjestetystä kilpailusta löytyy täältä.

Marko Leppä valittiin Vuoden sotilasvalmentajaksi

Marko Leppä on Vuoden sotilasvalmentaja. Kuva: Lassi Palo

Vuoden sotilasvalmentajaksi on valittu yliluutnantti Marko Leppä Hämeen Rykmentistä. Hän sai palkintonsa vuoden 2011 parhaiden sotilasurheilijoiden julkistamistilaisuudessa torstaina Pääesikunnassa.

Valintaperustelujen mukaan Marko Leppä, 45, on pitkän linjan menestyksekäs pistoolivalmentaja, joka toimii aktiivisesti kolmella eri sektorilla eli puolustusvoimien edustusvalmentajana, Urheilukoulun valmentajana sekä Suomen Ampumaurheiluliiton valmentajana sekä valmentajien kouluttajana. Lisäksi hänellä on useita menestyviä nuoria henkilökohtaisia valmennettavia.

– En osannut tällaista odottaa, Leppä hymyili hienon palkintonsa kanssa tilaisuuden jälkeen.

– Tällaisen voi saada vain kerran uran aikana. Tuntuu hyvältä, kun saa palautetta tehdystä työstä. Se tuntuu myös hyvältä, että tämä on omien esimiesten esittämä valinta eli he arvostavat työtä, jota olen tehnyt.

Pääesikunnan keskuspaviljongissa järjestetyssä tilaisuudessa palkittiin myös sekä parhaita sotilasurheilijoita että sotilasurheilua ja varusmiesten liikuntaa edistäneitä tahoja. Vuoden sotilasurheilijaksi 2011 valittiin keihäänheittäjä kersantti Ari Mannio Hämeen Rykmentistä. Hän voitti Military World Games -kilpailut eli sotilaiden maailmanmestaruuden ylivoimaisesti tuloksella 82,48. Mannio voitti lisäksi Suomen mestaruuden ja edusti Suomea yleisurheilun MM-kilpailussa.

Korpraali Mikko Koivu palkittiin parhaana varusmiesurheilijana 2011. Hän pelasi varusmiesaikanaan Lahden Urheilukoulussa Suomen toisen maailmanmestaruuden voittaneen jääkiekkojoukkueen kapteenina.

Puolustusvoimien erikoistunnustuksen saivat kersantti Olli-Markus Taivainen Kainuun Prikaatista ja vänrikki Sami Orpana Urheilukoulusta. Taivainen voitti hiihtosuunnistuksen henkilökohtaisen maailmanmestaruuden sprinttikilpailussa sekä toisen maailmanmestaruuden viestissä. Lisäksi hän sijoittui parhaana suomalaissotilaana Military World Games -kilpailussa viidenneksi pikakilpailussa.

Orpana oli hiihdon sotilas-MM-kilpailussa partiokilpailun voittaneen joukkueen jäsen. Kilpailu on voitettu edellisen kerran vuonna 1993. Varusmiehenä voitettu partiomestaruus on ensimmäinen Suomen sotilashiihdon historiassa.

Puolustusvoimien liikunnan ja sotilasurheilun kilpi annettiin jääkiekkoilija, korpraali Mikael Granlundille. Hän toimii kutsuntaikäiselle nuorille suunnatun sosiaalisen median liikuntapalvelun ”MarsMars.fi” valmentajana ja esikuvana.

Kainuun Prikaati valittiin Vuoden liikuntavaikuttajaksi. Se saavutti puolustusvoimien parhaan arvosanan varusmiesten loppukyselyssä arvioitaessa liikuntakoulutuksen toteutumista. Sotilasurheilussa prikaati voitti hiihdon, ammunnan ja suunnistuksen yleismestaruudet sekä jalkapallon mestaruuden sotilas-SM-kilpailuissa.

Vuosi sitten vastaavassa tilaisuudessa erikoistunnustuksen saivat ampumaurheilijoista kapteeni Henri Häkkinen (kivääri) Viestirykmentistä ja Tomi-Pekka Heikkilä (liikkuva maali) Urheilukoulusta.

Suomen joukkue Viro maaotteluun

Viro-Suomi ilma-ase maaottelu ammutaan 28.-29.1.2012 Raplassa, Virossa.

Suomen joukkue;

Pistooli;
Susanna Ahomäki, Härmän Seudun Ampujat
Noora Kivistö, Seinäjoen Seudun Ampujat
Therese Lindgren, Raseborgs Skyttar
Joonas Kuusela, Sodankylän Ampujat
Miikka Leppänoro, Ivalon Urheiluampujat
Karri Turunen, Nurmeksen Ampumaseura

Kivääri;
Erika Dufvelin, Raseborgs Skyttar
Katariina Laine, Hämeenlinnan Ampumaseura
Marjoriikka Rissanen, Maaningan Ampuma- ja Metsästysseura
Aleksi Jarva, Esbo Skytteförening
Joni Stenström, Raseborgs Skyttar
Robin Stenström, Raseborgs Skyttar

Valmennus;
Jyrki Latvala, pistooli, joukkueen johtaja
Antero Häkkinen, kivääri

Tehoryhmän ja paralympianuorten ensimmäinen yhteisleiri

Suomen Ampumaurheiluliiton valmennustoiminnassa tehtiin viikonloppuna uusi avaus, kun viime syksynä perustettu nuorten paralympiaryhmä  ja Etelä-Suomen alueen kiväärin tehoryhmä kokoontuivat ensimmäiselle  yhteiselle valmennusleirille.

Leiri järjestettiin Ahvenanmaalla, lähellä Maarianhaminaa sijaitsevassa Lemlandin kunnassa, Bredmon radalla. Paikallinen ampumaseura Ålands sportskytteförening piti leiriläisiä, heidän valmentajiaan ja huoltajiaan kuin ”piispaa pappilassa”; lounasruokailut ja välipalat olivat tarjolla viihtyisässä ampumamajassa, joten tehokasta aikaa harjoitteluun jäi riittävästi. Radan parille porrasaskelmalle isännät olivat ystävällisesti hankkineet siirrettävät pyörätuoliluiskat, joten ongelmia ei liikkumisessa ollut.

Harjoittelussa keskityttiin lajitekniikan kehittämiseen monipuolisin harjoittein.  Kauas taakse ovat onneksi jääneet ajat, jolloin leireillä ammuttiin käytännössä kilpaa aamusta iltaan – ja mahdolliset heikkoudet ampumatekniikassa jäivät pitkälti havaitsematta jatkuvassa kympin metsästyksessä. Nykyään toki optoelektroninen suoritusanalyysi antaa merkittävän avun valmennukseen; Noptelit ja Scattit kuluivat käytössä Bredmossakin.

Nuoret ampujat, valmentajat ja huoltajat olivat leiriin tyytyväisiä. Harjoitukset jatkuvat ja kilpailuja riittää.

 

 

Suomelle toinen paralympiamaapaikka ampumaurheiluun

Suomi on saanut maapaikat ampumaurheilussa ja pöytätenniksessä Lontoon paralympialaisiin. Ammunnassa paikka on toinen, pöytätenniksessä ensimmäinen. Kaiken kaikkiaan Suomella on nyt 24 varmistunutta urheilijapaikkaa paralympialaisiin, jotka järjestetään 29.8.-9.9.

Pöytätenniksen osalta paikat on jaettu pääosin rankingin mukaan, maanosat huomioituna. Ampumaurheilussa paikkoja jaettaessa on otettu huomioon MQS-tulosrajoja ampuneiden urheilijoiden määrä, joka suhteutetaan jaettavissa oleviin paikkoihin. Ampumaurheilussa osa maapaikoista on jaettu MM-kisojen tai maailmancupin menestyksen perusteella, ja ensimmäisen maapaikan hankkinut Minna Leinonen sai paikan juuri tätä kautta voitettuaan maailmancupin osakilpailun toukokuussa 2011.

Ampumaurheiluliitto esittää valittavat urheilijat Paralympiakomitealle kesäkuun aikana ja Paralympiakomitean hallitus päättää lopullisen joukkueen 2. heinäkuuta.

Rainer Hirvonen SLU:n seuratoiminnan kehittämisen operatiiviseen ryhmään

SLU-yhteisön yhteinen valinta eli seuratoiminnan laadun kehittäminen on päässyt vauhtiin. Joulukuussa järjestettiin avoin haku seuratoiminnan valinnan operatiiviseen työryhmään ja johtoryhmään. Ryhmien kokoonpanot ovat nyt selvillä. Ampumaurheiluliiton Tulevaisuusryhmän puheenjohtaja Rainer Hirvonen on valittu operatiiviseen työryhmään.

Ryhmän muut jäsenet ovat Pasi Mäenpää (Nuori Suomi), Eerika Laalo-Häikiö (Kunto), Heli Hämäläinen (Voimisteluliitto), Jorma Mäkipää (Suomen Urheiluopisto), Niklas Turku (FSI), Jukka Nieminen (TUL Tampereen piiri) ja Nina Kaipio (Ratsastusliitto).

Operatiivinen työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 30.-31. tammikuuta. Ensimmäisessä kokoontumisessa työryhmä osallistuu kokonaisuudessaan Tulevaisuusfoorumiin, rakentaa työryhmän työskentelytapaa ja määrittelee talven ja kevään aikatauluja sekä toimintatapoja.

Johtoryhmässä ovat mukana puheenjohtajana Teemu Japisson (SLU) sekä jäseninä Maria Laakso (Voimisteluliitto), Harri Aalto (SUL), Tobias Karlsson (FSI), Aija Saari (VAU), Jyrki Kemppainen (Nuori Suomi), Jorma Savola (Kunto), Vesa Lappalainen (Veteraaniurheiluliitto), Hanna Iiskola-Kesonen (Lentopalloliitto), Pertti Pohjola (Suomen Urheiluopisto), Antti Paananen (Huippu-urheilun Muutosryhmä), Janne Ollikainen (TUL) ja Sami Kokko (Jyväskylän Yliopisto).

Seuravalinnan johtoryhmän tehtävänä on ”sparrata” ja tukea SLU:ta yhteisön yhteisen valinnan johtamisessa ja työryhmää toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Johtoryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 23. tammikuuta.

Kahteen Tulevaisuusfoorumiin ehtii vielä ilmoittautua: ke 25.1. ja ma 30.1. oleviin voi SLU:n mukaan ilmoittautua vielä vaikka kyseisenä päivänä.

Foorumeissa keskustellaan osallistujien kanssa seurojen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä siitä, millaista tukea seurojen nähdään tulevaisuudessa tarvitsevan. Lisäksi foorumeissa haetaan osallistujilta evästyksiä yhteiseen tekemiseen, toimintatapoihin ja osallistumisen varmistamiseen. Yksi tärkeä kysymys on, miten seurat otetaan mukaan tähän tekemiseen.

Ampumaurheiluliiton valiokunnat ja jaostot valittu

Ampumaurheiluliiton hallitus valitsi keskiviikkona pitämässään kokouksessa liiton valiokunnat ja jaostot vuodeksi 2012.

VALMENNUKSEN JOHTORYHMÄ
Jari Karinkanta, valmennuksen johtaja, pj ja esittelijä
Juha Hirvi, kiväärin päävalmentaja
Matthias Hahn, pistoolin olympiavalmentaja
Peeter Päkk, skeetin olympiavalmentaja
Matti Nummela, trapin nuorten olympiavalmentaja
Pasi Wedman, kiväärin nuorten olympiavalmentaja
Pirjo Peltola, paralympia kehityspäällikkö

NUORISOVALIOKUNTA
Jukka Törmänen pj 2012-13
Piia Vahvaselkä 2012
Juhani Forsman 2012-13
Anu Finsk 2012
Veli-Matti Matikainen 2012-13
Terhi Hopiavuori 2012
Timo Rautio, sihteeri, esittelijä

KILPAILUVALIOKUNTA
Georg-Peter Björkqvist pj 2012-2013
Jarmo Smura 2012
Ralf Westerlund 2012-13    
Kari Sankala 2012    
Marko Talvitie 2012-13
Marko Rautelin 2012 kasa-ammunta
Juhani Lehtosaari 2012 siluetti
Veikko Ratsula 2012-13 mustaruuti
Petri Runtti 2012-13 practical
Kirsi Kankaanmäki, sihteeri

VIESTINTÄVALIOKUNTA
Aarne Klemetti pj
Heidi Lehikoinen
Kaija Yliniemi
Lassi Palo, esittelijä

VALMENTAJAKOULUTUSVALIOKUNTA
Pirjo Peltola pj
Pasi Wedman
Marko Leppä
Hannele Forssman
Jari Karinkanta
Timo Rautio

YMPÄRISTOVALIOKUNTA
Markku Lainevirta pj 2012-13
Jorma Riissanen 2012-13
Tapio Hänninen 2012-13
Jorma Jussila 2012
Kari Pesonen 2012-13
Harry Manninen 2012
Riina Rantsi 2012
Rauno Pääkkönen 2012

TULEVAISUUSRYHMÄ
Rainer Hirvonen pj
Hanna Pitkänen
Jorma Lång
Heikki Rainio
Mikko Mattila
Janne Mäntynen
Heikki Romppanen
Hannu Haapaniemi
Mikko Nordquist
Timo Rautio
Markku Pullinen (ryhmän mentori)
Risto Aarrekivi

 KIVÄÄRIJAOSTO
Jorma Röppänen pj 2012
Ralf Westerlund 2012
Henri Häkkinen 2012
Hanna Etula 2012
Toni Matilainen 2012-13       
Yrjö Etula 2012-13
Jarmo Engblom 2012-13
Pauliina Frilander 2012-13 uusi

PISTOOLIJAOSTO
Teemu Lahti pj 2012
Antti Pahalahti 2012  
Mirja Nevansuu 2012
Ari Meinander     2012-13   
Tarja Nevalainen 2012-13 uusi
Marko Talvitie    2012-13

RIISTAMAALIJAOSTO
Krister Holmberg pj 2012-13
Markku Jetsonen 2012-13
Antti Aho 2012
Jarmo Smura 2012-13
Mika Mankinen 2012
Vesa-Matti Sallinen 2012

HAULIKKOJAOSTO
Aarne Klemetti pj 2012-13
Heikki Keskitalo 2012
Merja Wallin 2012  
Hanna Keinänen 2012   
Kari Sankala 2012-13
Marja Maunula 2012-13
Esa Heinonen 2012-13 uusi
Henrik Parkkinen 2012-13 uusi      
Vesa Lamminmäki 2012 urheilijoiden edustaja

SILUETTIJAOSTO
Juhani Lehtosaari pj 2012-13
Sami Mäkelä 2012
Timo Jokiranta 2012  
Rauno Ärväs 2012-13
Veikko Huotari 2012
Janne Mäntynen 2012-13

MUSTARUUTIJAOSTO
Hannu Jyrä pj
Juha Hautamäki
Pekka Paatinen
Erkki Lehtonen
Veikko Ratsula 2012-13
Tapio Hautakangas 2012-13
Ari Menna 2012-13 uusi

PRACTICAL-JAOSTO
Taisto Takkumäki pj 2012-13
Camilla Kaitila 2012-13 uusi
Petri Runtti 2012-13 uusi
Matti Mikkola 2012
Jarmo Kanala 2012  
Jukka-Pekka Vuorinen 2012

KASA-AMPUMAJAOSTO
Jyrki Vuorjoki pj 2012-13
Jari Laulumaa 2012  
Janne Juntunen 2012
Voitto Puutio 2012
Antti Ikäheimo 2012-13  
Rune Fagerström 2012-13

Ministeri Päivi Räsänen: Laittomien aseiden määrän vähentäminen tärkeää

Sisäasiainministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan laittomat aseet muodostavat aseturvallisuuden näkökulmasta suurimman riskin yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tämän vuoksi niiden määrän vähentäminen on tärkeää. Räsänen pitää erittäin tärkeänä sitä, että selvitetään, miten lailliset aseet muuttuvat laittomaksi. Käytännössä laittomat ampuma-aseet ovat olleet aina olleet alun perin laillisia.

– Toivon, että poliisi jatkossa kiinnittää tutkinnassa laittomien aseiden valvontaan ja jäljittämiseen erityistä huomiota. Uskon, että lisäapua tähän tarjoavat osaltaan tulevat tietojärjestelmäuudistukset, ministeri Päivi Räsänen totesi torstaina Aseturvallisuuden kehitysnäkymät Suomessa -esiselvitysraportin luovutustilaisuudessa Helsingissä.

Räsäselle esiselvitysraporttinsa luovuttanut työryhmä arvioi aseturvallisuuden kokonaisuutena olevan Suomessa hyvällä ja vakaalla tasolla. Uusia uhkia aseturvallisuudelle kuitenkin on, esimerkiksi Sellon kauppakeskuksen tyyppiset joukkosurmat, tilaisuudessa todettiin.

Luvallisten aseiden osalta Räsänen pitää tärkeänä sitä, että niitä on vain sellaisten henkilöiden hallussa, jotka ovat käyttäytymisensä ja terveydentilansa puolesta sopivia siihen. Lupaviranomaisten tulee saada hakijoista tiedot, jotka vaikuttavat lupien saamiseen. Kesäkuussa voimaan tulleen lain myötä tietojenvaihtoa on Räsäsen mukaan jo tehostettu.

Räsänen korosti poliisin toimien lisäksi yleistä syrjäytymisen estämisen merkitystä aseturvallisuuden parantamisessa. Tämä on aivan keskeisiä asioita, hän painotti. Lisäksi hän piti tärkeänä eri hallinnonalojen viranomaisten keskinäistä sekä viranomaisten ja harrastajien välistä yhteistyötä aseturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

– Aktiivinen harrastustoiminta on yksi syrjäytymistä ehkäisevistä keinoista. Se on vielä tehokkaampaa, jos harrastajat pitävät huolta toisistaan, Räsänen sanoi.

Hän oli vieraillut tiistaina Riihimäen Ampumaseuran ilma-aseradalla. Aamupostin jutun (18.1.) mukaan aseet ovat Räsäselle entuudestaan tuttuja, mutta hän ei itse ammu. Isäni oli metsästäjä (–) ja mieheni käy reserviläisten ammunnoissa, Räsänen kertoo Aamupostissa.

Työryhmän esittämiin lainsäädäntömuutoksiin Räsänen sanoi perehtyvänsä tarkemmin ennen päätöstä. Samalla hän käy mahdollisesti keskusteluja asiasta hallituksen sisällä. Mahdollinen lainsäädännön muuttaminen valmisteltaisiin hänen mukaansa laajapohjaisella kokoonpanolla, jossa olisivat edustettuina myös sidosryhmät. Räsänen arvioi alustavasti, että työryhmä voitaisiin asettaa noin kahden kuukauden kuluessa ja hallituksen esitys voisi olla valmiina aikaisintaan syksyllä 2013.

Työryhmä perää laaja-alaista yhteistyötä

Räsäselle esiselvitysraporttinsa luovuttanut työryhmä korostaa, että aseturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä on koko yhteiskunnan myötävaikutus tarpeen. Aseturvallisuuteen tulee vaikuttaa tehokkaasti viranomaisten keskinäisellä sekä viranomaisten ja asealan järjestöjen ja harrastajien välisellä yhteistyöllä.

Työryhmän mielestä viime kesäkuussa voimaan tulleen ampuma-aselain muutoksen toimivuudesta on vielä liian aikaista tehdä syvempiä johtopäätöksiä.

Ampuma-aselain uudistuksen yhteydessä lakiin lisättiin lääkärille velvollisuus ja terveydenhuollon ammattihenkilölle oikeus ilmoittaa poliisille henkilöstä, jonka hän katsoo perustellusta syystä olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon edustajat ovat asiantuntijakuulemisissa esittäneet, että lainsäädännössä tulisi lähtökohtaisesti olla ilmoittamisvelvollisuuden sijasta ilmoittamisoikeus. Työryhmä katsoo, että ilmoituksia koskevan sääntelyn toimivuutta tulee seurata tarkasti ja sen pohjalta arvioidaan myöhemmin mahdolliset lainsäädännölliset muutostarpeet.

Yksittäisten asemallien kieltäminen ei lisää turvallisuutta

Valtioneuvosto esitti lausumassaan vuonna 2009, että tulisi selvittää mahdollisuus kieltää yksittäisiä urheilukäyttöön soveltumattomia puoliautomaattisia käsiaseita. Työryhmän mielestä yksittäisiä aseita kieltämällä ei saavuteta aseturvallisuuden kannalta merkittävää hyötyä, vaan asiaa on pohdittava kokonaisuutena.

Työryhmä toteaa, että yksittäisten ampumaurheilukäyttöön soveltumattomien itselataavien kertatulikäsiaseiden ja suurikaliiperisten revolverien kieltäminen johtaisi asemallien sattumanvaraiseen kieltämiseen, jolloin kielto ei kohdistuisi aseiden tehon ja tulivoiman osalta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta ongelmallisimpiin käsiaseisiin. Kiellon kohteena olevien asemallien määrä jäisi joka tapauksessa vähäiseksi. Teholtaan ampuma-aseita vastaavia ilma-aseita sekä eräitä jousitoimisia aseita koskevat säännökset tulee sen sijaan uudistaa ja saattaa nämä esineet valvonnan alaisiksi.

Sisäasiainministeriön tiedotteessa todetaan, että viranomaisilla on jo nykyisin mahdollisuus vaikuttaa uusien ampumaurheilulajien kehittämiseen. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ampuma-aselaissa tarkoitetuista hyväksyttävistä ampuma-aseiden käyttötarkoituksista ja muun muassa näissä soveltuvista ampuma-aseista ja patruunoista. Mikäli valvontaa halutaan vielä tältä osin tehostaa, tulisi työryhmän mielestä määritellä ennakkoon hyväksyttävät ampumaurheilulajit esimerkiksi valtioneuvoston päätöksellä. Tällöin voidaan ratkaista esimerkiksi se, millaisia itselataava kertatuli -toimisia (puoliautomaattisia) aseita ampumaurheilussa ja -harrastuksessa voidaan käyttää.

Säilytysvaatimukset vaativat uudelleen tarkastelua

Tiedotustilaisuudessa todettiin myös, että nykyisessä laissa ampuma-aseiden säilyttämistä koskevat perusvaatimukset eivät ole erityisen tiukat. Lukitun paikan tai muun lukituksen määritelmät ovat jossain määrin tulkinnanvaraisia. Lisäksi mahdollisuus säilyttää aseen osaa erillään on säilytysvaatimuksena hyvin lievä.

Työryhmä katsoo, että sidosryhmien kanssa tulee arvioida, miten ampuma-aseiden säilytysturvallisuutta voitaisiin parantaa ja voitaisiinko säätää velvollisuus riittävän pitkän siirtymäajan jälkeen säilyttää kaikki ampuma-aseet luvanhaltijan luona jonkin tyyppisessä turvakaapissa tai poliisin hyväksymässä säilytystilassa.

Työryhmän mielestä ampuma-aseiden säilyttäminen ampumaradoilla ei ole turvallisuussyistä mahdollista. Radat sijaitsevat usein syrjässä, eikä niissä ole asianmukaisia säilytystiloja. Ampuma-aseiden säilyttäminen poliisilaitoksilla ei ole myöskään tarkoituksenmukaista muun muassa siksi, että perusteita, joilla aseita noudetaan, olisi erittäin hankalaa valvoa.

Ampumaratoja koskevaa lainsäädäntöä esitetään uudistettavaksi

Hyvin hoidetut ja valvotut ampumaradat tukevat aseturvallisuutta mahdollistamalla turvallisen harrastamisen. Nykyiset voimassa olevat ampumaratoja koskevat säännökset lähestyvät sadan vuoden ikää, ja ne ovat jäänet ajastaan jälkeen. Työryhmä esittää, että niitä koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Ministeri Räsänen luki tilaisuudessa esimerkkejä, jotka ovat vuodelta 1915. Ne luettuaan myös hän totesi ykskantaan, että lakia on uudistettava.

Työryhmä ehdottaa tehtäväksi myös poliisihallinnon sisäisiä tehostamistoimia. Nämä koskevat sekä lupahallintoa ja -valvontaa, valvonta- ja hälytystoimintaa että tutkintaa. Tärkein yksittäinen kehittämiskohde on parhaillaan käynnissä oleva aserekisterin uudistaminen. Uuden rekisterin suunniteltu käyttöönotto on tämän vuoden aikana.

Henkirikosten seurantajärjestelmän mukaan vuosina 2002-09 henkirikosten yleisin tekoväline oli teräase ja yleisin teräase keittiöveitsi, jota oli käytetty 26 prosentissa rikoksista. Ampuma-aseella tehdyt rikokset muodostivat noin 18 prosenttia seurantajakson henkirikoksista.

Ampuma-aseella on tehty keskimäärin noin 22 henkirikosta vuodessa (2003-09). Henkirikoksissa käytetyistä ampuma-aseista 47 prosenttia oli luvallisia. Käsiaseilla tehdyt rikokset muodostivat noin yhdeksän prosenttia kaikista seuranta-aikana tehdyistä henkirikoksista. Luvattomilla käsiaseilla tehtyjen henkirikosten osuus on ollut noin viisi prosenttia kaikista henkirikoksista eli keskimäärin noin kuusi henkirikosta vuodessa.

Suomessa on ampuma-aseita aserekisterin mukaan yli 600 000 henkilöllä ja ampuma-aseita on yli miljoona.

Lähde: Sisäasiainministeriön tiedote 19.1.2012

Työryhmän esiselvitysraportti on julkaistu sisäasiainministeriön verkkosivuilla.