Ampumaurheilusta kiinnostuneille liikuntavammaisille järjestetään lajiin tutustumispäivä.

Aika: 31.1.2009 klo 10 – 16

Paikka: Maunulan liikuntahalli, os. Maunulanmäki 3 – 5, 00630 Helsinki

Ampumaurheilu on lähes kaikille liikuntavammaisille sopiva harraste- ja kilpaurheilulaji. Kilpailutoiminnassa ovat mukana ilma-, ruuti- ja haulikkoaselajit. Paralympialaisten ohjelmassa ovat ilma- ja pienoiskiväärilajit sekä ilma-, vapaa- ja urheilupistooli.

Maunulan tutustumispäivän järjestävät yhteistyössä Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) kanssa Suomen Metsästysyhdistys (SMY), Poliisien Ampumaseura (PAS) ja Helsingin Varuskunnan Ampujat (HVA).

Lajiin tutustuminen aloitetaan ampumalla ilmakiväärillä kiinteältä pöytätuelta. Pyörätuolilaiset ampuvat istuen omassa tuolissaan. Käsivoimiltaan heikot voivat käyttää avustajaa lataamiseen.

Tutustumispäivän aikana järjestetään lounasruokailu Maunulan radalla.

Ennakkoilmoittautumiset (26.1. mennessä) ja tiedustelut: Pirjo Peltola, peltolapirjo@hotmail.com, puh: 040 5915809 tai Seppo Kokkonen, seppo.kokkonen@welho.com, puh: 040 5139443

Ilmoittautumisessa tulee kertoa osallistujan nimi, yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja kuvaus vammasta sekä mahdolliset ruoka-allergiat.

Tutustumispäivän hinta on 15 euroa / osallistuja sisältäen asevuokran, taulu- ja luotikulut, opetuksen ja ruokailun.

Pistooli- ja kiväärilajien finaalipaikat ratkaistaan jatkossa haulikkolajien tavoin pudotusammunnalla. Lisäksi pistooli- ja kiväärilajeissa peruskilpailussa saman pistemäärän ampuneiden kilpailijoiden ja joukkueiden sijoitukset määräytyvät ensisijaisesti sisäkymppien määrän mukaan. Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) ottaa uudet säännöt käyttöön vuoden 2009 alusta.

Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) on tehnyt muutamia sääntömuutoksia erityisesti pistooli- ja kiväärilajeihin. ISSF ottaa uudet säännöt käyttöön vuoden 2009 alusta.

Tärkeimmät ISSF:n pistooli- ja kiväärilajien muutokset koskevat peruskilpailun jälkeisen tasatuloksen ratkaisua ja finaalipaikkojen jakamista. Peruskilpailussa saman pistemäärän ampuneiden kilpailijoiden ja joukkueiden keskinäinen järjestys määräytyy ensisijaisesti sisäkymppien lukumäärän mukaan ja toissijaisesti 10 laukauksen sarjojen perusteella. Kolmantena perusteena on kymppien, ysien, kasien ja niin edelleen osumien määrä. Jos peruskilpailun jälkeen on pistooli- ja kiväärilajien finaaliin menossa tasatuloksella useampia ampujia kuin on finaalipaikkoja, finaalipaikat ratkaistaan pudotusammunnalla. Pudotusammunnassa pistooli- ja kivääriampujat ampuvat viisi laukausta. Jos sen jälkeen on tasatuloksia, keskinäinen sijoitus ratkaistaan laukauksittain. Jatkossa pistooli- ja kiväärilajien protestiaika on kymmenen minuuttia. Pudotusammunta alkaa 30 minuuttia peruskilpailun jälkeen.

– Esimerkiksi Siuksen sähköiset taululaitteet ilmoittavat suoraan sisäkymppien määrän. Paperitauluihin ammuttaessa pitää jatkossa tulkata myös sisäkympit. Sisäkympit on merkitty tauluihin. Ilmakiväärissä osuma on sisäkymppi, kun osuma poistaa kympin pisteen taulusta. Sähköisissä taululaitteissa jossakin tapauksessa osuma voi olla 10,2 ja jossakin tapauksessa 10,3, sanoo Juha Hirvi, joka on ISSF:n urheilijakomitean puheenjohtaja.

– Pudotusammuntojen järjestämistä pidän kokeiluna, kun esimerkiksi maailmancupien aikataulut ovat erittäin tiukat. Ensi vuosi näyttää, miten pudotusammunnat sopivat pistooliin ja kivääriin.

Kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Curt Sjöblom ja sääntötyöryhmän puheenjohtaja Georg-Peter Björkqvist sanovat, että Suomi aikoo ottaa ISSF:n tärkeimmät sääntömuutokset käyttöön kotimaisessa kilpailutoiminnassa vuoden vaihteessa. Tärkeimpien sääntömuutosten käännökset julkaistaan pikaisesti joulukuun aikana.

– Sääntömuutokset vaativat muutoksia kilpailujen tulospalvelun käytännöissä sekä pistooli- ja kiväärilajeissa käytettyyn kotimaiseen ammunnan tulospalveluohjelmaan (DS-Ranking System). Oleellista järjestäjien näkökulmasta on se, että jokainen osuma pitää kirjata ohjelmaan ja sisäkympit on huomioitava kaikissa sarjoissa. Ennen sisäkympit ovat olleet käytännössä merkitseviä vain lasten tukisarjoissa. Pudotusammunnat vaikuttavat oleellisesti myös aikatauluihin. Tulospalveluohjelmaan muutokset koetetaan saada vuoden vaihteeseen mennessä, mutta kiire tulee, toteaa Ville Virtanen, joka on tänäkin vuonna hoitanut useiden kotimaisten kilpailujen tulospalvelun.

Katso ISSF:n sääntötiedote ISSF:n nettisivuilta: www.issf-shooting.org/default.aspx?mod=emag&pane=12&inst=0&iist=953.

Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallitus on päättänyt hakea liikkuvan maalin vuoden 2009 MM-kilpailua. Ampumaurheiluliitto järjestäisi MM-kilpailun Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa Heinolassa 22.-30. elokuuta.

Ampumaurheiluliitto hakee vuoden 2009 liikkuvan maalin MM-kilpailua järjestettäväksi Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa 22.-30. elokuuta. Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) piti liikkuvan maalin ensimmäisen oman MM-kilpailun Tshekin Pilsenissä 20.-25. lokakuuta. MM-mitaleista kilpaili 84 ampujaa 15 maasta.

Suomalaiset menestyivät kisassa mainiosti, kun konkari Krister Holmberg laukoi MM-kultaa pienoiskiväärin 60 laukauksen kilpailussa eli normaalijuoksuissa. Lisäksi hän ampui MM-hopeaa ilmakiväärin 40 laukauksen kilpailussa eli sekajuoksuissa. Poikien joukkue Sami Heikkilä, Mårten Westerlund ja Tomi-Pekka Heikkilä voitti pienoiskiväärin sekajuoksujen joukkuekilpailun.

Liikkuvan maalin ampujat kilpailevat jatkossa MM-mitaleista joka vuosi. He osallistuvat neljän vuoden välein ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailuihin ja ampuvat välivuosina oman MM-kilpailunsa. Lähes samanlainen järjestelmä on haulikkoampujilla, joilla on kolmet MM-kilpailut neljässä vuodessa. Olympiavuosina haulikkoampujat eivät ammu MM-mitaleista.

Liikkuvan maalin oma MM-kilpailu on raumalaisen Pekka Kuusiston luomus. ISSF:n liikkuvan maalin komitean puheenjohtajana toimiva Kuusisto neuvotteli ISSF:ltä luvan tämän vuoden kisaan, joka oli koekilpailu eli lajin näytönpaikka ISSF:lle. MM-kilpailussa hän toimi juryn puheenjohtajana.

Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut nuoriso- ja koulutuspäällikökseen 48-vuotiaan Timo Raution. Hän aloittaa työnsä Ampumaurheiluliitossa 15. tammikuuta. Hyvinkääläinen Rautio on toiminut viimeksi Hiihtoliiton nuorisopäällikkönä 12 vuotta. Ampumaurheiluliiton aiempi nuoriso- ja harrastepäällikkö Riikka Lahti on jo aloittanut uuden työnsä Nuoren Suomen kehityspäällikkönä.

– Kun Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikön paikka tuli auki, kiinnostuin siitä heti. Ampumaurheilu on iso maailmanlaajuinen laji, jossa on valtavat mahdollisuudet. Suomalainen ampumaurheilu on menestynyt loistavasti kovassa kansainvälisessä kilpailussa, mikä tarkoittaa hyvin toimivaa ja tuottavaa organisaatiota, osaavia valmentajia ja lahjakkaita urheilijoita, Timo Rautio sanoo.

– Ampumaurheilun perinteet ovat Suomessa pitkät ja kunniakkaat. Nöyrin mielin lähden kehittämään lajia tiimityönä runsaan 300 seuran, alueiden, liiton toimielinten ja toimiston henkilökunnan kanssa.

Timo Rautio on harrastanut ampumista ja metsästystä neljä vuosikymmentä. Harrastus on alkanut isän mukana ja opastuksella Kiimingin metsissä kulkien kymmenkesäisenä.

– Metsästystutkinnon olen suorittanut 14-vuotiaana. Sen jälkeen haulikko ja luodikko tulivat tutuksi. Aiemmin ammuin tarkkuutta ilmakiväärillä. Metsästystä harrastan edelleen. Ampumaurheilijana en ole kilpaillut, mutta ampumahiihtäjänä olen. Kilpaurheilijana päälajini on ollut hiihtosuunnistus, josta minulla on yksi Suomen mestaruus juniorisarjoista, hän muistelee.

– 80-luvun alussa työskentelin opetusupseerina Oulussa Pohjan Prikaatissa, jossa toimin varusmiesten ampumakouluttajana. Turvallisen aseenkäsittelyn opettamisesta minulla on kohtuullisen paljon kokemusta.

Kehitys syntyy kouluttamalla

Toimiupseeriksi ja liikunnanohjaajaksi kouluttautunut Timo Rautio on työskennellyt pitkään urheilun lajiliitoissa. Hän on toiminut Suomen Suunnistusliitossa hiihtosuunnistajien lajipäällikkönä ja päävalmentajana 1988-1996. Suomen Hiihtoliiton nuorisopäällikkönä hän on urakoinut 12.8.1996 alkaen.

– Aiemmat tehtävät ovat antaneet hienon mahdollisuuden kouluttautua, oppia uusia asioita monipuolisesti ja hankkia kaikenlaisia kokemuksia. Olen saanut tehdä työtä, joka on ollut monella tavalla haastavaa, mistä olen erittäin kiitollinen. Aikansa kuitenkin kutakin. Nyt tuntui, että haluan kokeilla uusia haasteita, hän kertoo.

– Hiihtoliitossa työskennellessäni olen päässyt tutustumaan hyvin suomalaisen urheilun nuorisotoimintaan Nuoren Suomen, SLU:n alueiden, Olympiakomitean, opetusministeriön, urheilulukioiden ja -akatemioiden sekä urheiluopistojen kanssa. Olen ollut muun muassa kahdeksan vuotta Nuoren Suomen nuorisovastaavien johtoryhmän jäsen. Lisäksi Hiihtoliitto on Ampumaurheiluliiton tavoin monen lajin liitto. Minun aikanani Suunnistusliitto oli vielä kahden lajin liitto.

Parin vuosikymmenen kokemuksella Rautio arvioi lajiliiton tärkeimmäksi tehtäväksi seuratoimijoiden kouluttamisen ja kannustamisen. Koulutus onnistuu parhaiten laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa.

– Nälkäiselle pitää antaa onki eikä kalaa. Minä uskon koulutukseen, yhteistyöhön ja kannustamiseen.

Perinteiset kinkkukisat kisailtiin Itsenäisyyspäivänä Oulunsalossa. Ampujia oli pikkupakkasessa varsin runsaasti niin trapissa, kuin skeetissäkin.

Skeetissä päästiin illan mittaan kokeilemaan myös ratavalaistusta ja lämmitettävää ampumasuojaa

Skeet-ampujat ovat rakentaneet itselleen lämmittettävän ampumapaikan Oulunsalon radalle. Lisäksi he ovat parantaneet radan valaistusta. Nyt skeetin talviharjoittelu onnistuu hyvin Oulun seudulla.

Oulunsalon haulikkoradalla on syksyn aikana tehty merkittäviä parannuksia skeet-ampujien talviharjoittelua varten. Radalle on käytetystä jäätelönmyyntikopista rakennettu lämmitettävä tila, johon mahtuu ampujan lisäksi muutama harjoituskaveri odottelemaan vuoroaan. Kopin toisessa päässä olevaa ampuma-asemaa lämmitetään nestekaasusäteilijällä ja vuoroaan odottavat ampujat nauttivat puukamiinan lämmöstä! Kamiinassa voi treenien aikana vaikka paistaa makkaran, jos alkaa ”hiukoa”.

Ampuma-asemien suojaksi on kahdelle radalle rakennettu vaneriset kannet, jotka treenien jälkeen asetetaan kivien suojaksi. Kivet pysyvät lumettomina ja pito kenkien alla on yhtä hyvä kuin kesällä.

Ampumaradalla yksi rata valaistiin iltaharjoittelua varten jo viime talvena. Tänä syksynä valaistusta vielä parannettiin ja nyt kiekko näkyy todella hyvin.

Ampujien määrä Oulunsalossa on viime vuosina lisääntynyt. Kilpailutoimintaan on tullut useita uusia harrastajia kesäaikaan pidetyistä ampumakouluista. Myös ahkerasti kotimaata ja maailmaa kiertävillä Marjut Heinosella ja hänen valmentajallaan Rauli Hongalla ovat ensi kauden suunnitelmat ”paketissa”. Harjoittelu- ja kilpailutavoitteet ovat molemmilla korkealla.

Teksti ja kuvat: Hannu Säävälä

Ikämiehet ja –naiset pääsevät kilpailemaan Suomen ennätyksistä Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton ISSF:n lajeissa, liikuntavammaisten kivääri- ja pistoolilajeissa, riistamaalin lajeissa sekä haulikon automaattitrapissa, kansallisessa trapissa, sportingissa ja compakissa 1.1.2009 alkaen. Suomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto hyväksyi sääntömuutoksen kokouksessaan 29. marraskuuta.

Kilpailutoiminnan yleissääntöjen ja ohjeiden pykälä 9.2.7 toteaa: ”Uuden lajin, laukausmäärän, kilpailuajan, taulun muutoksen tai sarjan tullessa voimaan kirjataan uudeksi ennätykseksi ensimmäisen kilpailuvuoden aikana ammuttu paras tulos.” Näin ennätyskelpoisten kilpailujen järjestäjien ja teknisen asiantuntijan pitää muistaa lähettää Ampumaurheiluliiton toimistoon ennätysilmoituksia pitkin kilpailuvuotta. Ennätysilmoitusten perusteella kulloinenkin paras tulos julkaistaan Ampumaurheilunetin Suomen ennätyksen –sivuilla: www.ampumaurheiluliitto.fi/kilpailu/suomen_ennatykset/.

Ensimmäiset ennätyskelpoiset kilpailut ovat liikkuvan maalin Itä-Suomen aluemestaruuskilpailu 17.1.2009 Kuopiossa ja 24.-25.1.2009 Oulussa järjestettävä Tammikuun kilpailu, joka on ilmakiväärin ja –pistoolin SM-karsintakilpailu.

Suomen Ampumaurheiluliiton Haulikkojaosto järjestää ylituomarikurssin 24.1.2009 klo 10-17 Tampereen Stadionin koulutustiloissa osoitteessa Ratinanrantatie 1.

Kurssille voivat osallistua SAL:n jäsenseurojen 1 luokan ampumatuomarit, joiden kortti on ollut voimassa vähintään 3 vuotta sekä ylituomarit, joiden kortti on uusittava.

Kurssilla käsitellään:
SAL:n kilpailutoiminnan yleissäännöt; Sääntökirja: KY / 2009
SAL:n haulikkosäännöt; Sääntökirja: H / 2005
Sporting-lajien säännöt; Sääntökirja: Sp / 2008

Kurssille osallistuvalla pitää olla mainitut sääntökirjat. Sääntöuudistuksista johtuen vanhemmat sääntökirjat eivät ole voimassa. Sääntöjä voi tilata SLU:n myyntipalvelusta, puhelin (09) 34812266. Kurssilla on joitain kappaleita kirjoja myytävänä. Kirjat on hyvä hankkia niin, että ehtii tutustumaan niihin ennen kurssia. Kurssille mukaan passikuva tuomarikorttia varten.

Kurssimaksu on 50 €, se sisältää kurssin, kortin (20 €) ja kahvit. Maksu on suoritettava paikanpäällä.

Kortti toimitetaan postissa ao. tuomarille.

Kurssin vetäjä: Curt Sjöblom, puhelin 040-5275051.

Kurssille ilmoittautuminen ja tiedustelut: hannu.haapaniemi@amurinsahkopaja.fi tai puhelin 0400-627705.

Suomen Ampumaurheiluliitto jakoi vuoden 2008 ympäristöpalkinnot Lahden Ampumaseuralle, Olavi Malmiselle sekä kolmikolle Minna Harju, Matti Harju ja Tarja Nevalainen liittovaltuuston kokouksen yhteydessä SLU-talossa Helsingissä 29. marraskuuta.

Lahden Ampumaseuran haulikkoradat ovat toimineet ja toimivat haulien keräämisen pilottiratoina Hollolan Hälvälässä. LAS kerää haulikkoradoilta haulit talteen parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen. Lisäksi ampumamelun torjumiseksi radalle on rakennettu meluseiniä ja meluvalleja parhaalla mahdollisella tavalla. Haulien keräysjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kuluu satoja työtunteja vuosittain.

Orimattilan Seudun Urheiluampujien puheenjohtaja Olavi Malminen on suunnitellut Salolan ampumaurheilukeskuksen yhdessä Pentti Salorannan kanssa 1970-80-lukujen taitteessa. Hän on johtanut ratojen edelleen jatkuvaa rakennustyötä lähes kolme vuosikymmentä. Malminen on toiminut rakentavasti ja yhteistyöhakuisesti kaupungin ympäristöviranomaisten ja kaupungin johdon kanssa. Lisäksi hän on auttanut muita ampumaurheiluseuroja ympäristöasioissa ja urakoinut Orimattilan kaupungin vallitoimikunnan jäsenenä radan meluhaittojen vähentämiseksi. Olavi Malminen on toiminut OSU:n puheenjohtajana seuran perustamispäivästä 28.8.1996 alkaen. Hän on Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston jäsen.

Jämsän Seudun Ampujien kolmikko Minna Harju, Matti Harju ja Tarja Nevalainen on suunnitellut edullisen, yksinkertaisen ja ympäristöystävällisen luotiloukkumallin. Luotiloukun rakentamiseen käytetään käytettyjä autonrenkaita, II laadun kuperaksi painettuja 3 millimetriä paksuja säiliönpohja-aihioita, jotka ovat valmistajan hylkäämiä puolivalmisteita, sekä käytöstä poistettua kuljetinmattoa, vilttiä tai viiraa. Kuljetinmatto, viltti tai viira uusitaan sen reikiinnittyä. JSA on tehnyt suunnitellun mallin mukaiset luotiloukut radalleen keväällä 2008 kaupungin ympäristösihteerin katselmuksen jälkeen. Lopputarkastus on tehty ja luotiloukkujen toimivuus on todettu hyväksi. Luodit on helppo kerätä talteen kierrätystä varten.

Suomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto valitsi Curt Sjöblomin liittohallituksen varapuheenjohtajaksi kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi SLU-talossa Helsingissä lauantaina 29. marraskuuta. Liittovaltuusto hyväksyi Ampumaurheiluliiton vuoden 2009 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liittohallituksen esittämän talousarvion summa on 1 873 050 euroa ja se on noin 9 000 euroa ylijäämäinen. Ampumaurheiluliiton kuluvan vuoden talousarvio on 1,67 miljoonaa euroa.

– Kiitän luottamuksesta ja yritän olla luottamuksen arvoinen. Ampumaurheilu on antanut minulle paljon ja toivon, että antaa jatkossakin, Curt Sjöblom kiitti liittovaltuustoa yksimielisestä valinnasta.

Curt Sjöblom on 51-vuotias vantaalainen diplomi-insinööri ja toimitusjohtaja. Hän on toiminut pitkään ampumaurheilun kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän on työskennellyt Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) tuomarikouluttajana ja on toiminut seitsemän vuotta Euroopan Ampumaurheiluliiton (ESC) haulikkojaoston jäsenenä sekä toimii kansainvälisten kilpailujen juryjen ja vetoomusjuryjen puheenjohtajana. Sjöblom toimii Ampumaurheiluliiton kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja ja Sibbo Skyttegillen jäsen.

Hallituksen jäseniksi liittovaltuusto äänesti ehdollepanotoimikunnan ehdotuksen mukaisesti Paula Viitasaaren, Heikki Keskitalon ja Paavo Palokankaan. Äänestyksessä espoolainen Viitasaari sai 23 ääntä, lahtelainen Keskitalo 22 ääntä, orimattilalainen Palokangas 18 ääntä ja oululainen Mikko Taussi 15 ääntä. Viitasaari on uusi hallituksen jäsen. Keskitalo on toiminut hallituksessa kaksi ja Palokangas yhden kaksivuotiskauden.

Liittohallituksessa jatkavat varapuheenjohtajana prikaatikenraali, kansanedustaja Olli Nepponen sekä jäseninä Jukka-Pekka Alanen, Markku Lainevirta ja Pia Nybäck. Ampumaurheiluliiton varsinainen kokous valitsee liitolle puheenjohtajan kello 14 alkavassa kokouksessaan SLU-talossa Helsingissä.