Arkistot

Mustaruudin MM-kilpailut alkoivat Granadassa

Mustaruudin 25. MM-kilpailut alkoivat maanantaina Espanjan Granadassa. ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailujen laukausten kaiku oli tuskin hävinnyt kuulumattomiin, kun osa mustaruutikisojen 24 maan 352 osallistujasta aloitti harjoittelun erinomaisissa olosuhteissa Euroopan yhdessä parhaimmin varustetussa ampumakeskuksessa.

Harjoittelun lisäksi sunnuntain ohjelmaan kuuluivat edustettujen maiden sihteerien kokous ja asetarkastukset. MLAIC:n puheenjohtaja, Englantia edustava David Bridgen, valittiin uudelleen seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Sihteerien kokouksen paras anti oli päätös myöntää seuraavat MM-kilpailut Unkarille. Päätös oli yksimielinen.

Maanantaipäivä jatkui harjoituksilla, asetarkastuksella ja kilpailujen avajaisilla. Avajaismarssin lopuksi – Las Gabiasin kaupungin läpi – kaikki kilpailijat kokoontuivat kaupungin torille. Pormestarin, Espanjan ampujainliiton puheenjohtajan ja Davidin puheen jälkeen kilpailut julistettiin avatuksi komealla tykinlaukauksella.

Juho Auvinen ja kuusi muuta ampumaurheilijaa aloittivat Urheilukoulun

Juho Auvinen aloitti varusmiespalveluksensa maanantaina Urheilukoulussa. Kuvat: Lassi Palo
Lari Pesonen (vas.) ja Juho Auvinen "Santiksen" portilla.

Seitsemän ampumaurheilijaa aloitti maanantaina varusmiespalveluksensa Helsingin Santahaminassa sijaitsevassa Urheilukoulussa. Skeet-ampuja Juho Auvinen oli yksi heistä. ”Hyvä koulu tämä on, ja myönteistä tekemistä riittää”, hän sanoi juuri ennen kuin maineikkaan ”Santiksen” portit aukesivat.

Helsingin Santahaminassa sijaitsevan Urheilukoulun syyskuun 29. päivänä aloittaneeseen kesälajien saapumiserään valittiin yhteensä 75 urheilijaa kuudestatoista lajista.

Urheilukoulussa maanantaina varusmiespalveluksensa aloittaneet seitsemän ampumaurheilijaa ovat kaikki miehiä, kuten vuosi sitten. He ovat Aleksi Jarva Poliisien Ampumaseura (kivääri), Mika Kinisjärvi Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot (liikkuva maali), Juho Auvinen Pielaveden Ampuma- ja Metsästysseura (skeet), Tommi Tella Joensuun Ampujat (kivääri), Tomi Lampola Orimattilan Seudun Urheiluampujat (trap), Lari Pesonen Ilomantsin Erämiehet (skeet) ja Janne Vallioniemi Ala-Hämeen Ampujat (skeet).

Urheilukouluun valittiin 20 yleisurheilijaa, ja jalkapalloilijoita on kymmenen. Yleisurheilu, jalkapallo ja ampumaurheilu ovat kolme suurinta lajiryhmää.

Vuosi sitten valittuja oli 71 ja lajeja kymmenen. Ampumaurheilijoita oli kymmenen.

Auvinen, Jarva ja Kinisjärvi kilpailivat Espanjan Granadassa äskettäin järjestetyissä MM-kilpailuissa. Kinisjärvi voitti kisoissa kaikkiaan viisi mitalia, joista kolme oli kultaisia. Kultamitaleista kaksi tuli joukkuekilpailuissa, ja yksi oli henkilökohtainen maailmanmestaruus (50m normaalijuoksut).

Auvinen oli poikien skeetissä 32:s tuloksellaan 110. Hän oli tyytyväinen päätöspäivän tulokseensa, johon hän paukutti kaikki kiekot rikki eli täydet 25.

– Oma tekemiseni oli teknisesti ihan hyvää, osumat vain puuttuivat, hän naurahti heti kisansa jälkeen Granadan helteessä.

– Täällä oli hienoa kilpailla, ja kilpailu oli kovatasoinen, kun kaikista maista oli kolme parasta ampujaa mukana. Sain hyvää kokemusta vähän isommista kisoista. Oli mielenkiintoista, ja olosuhteet olivat hienot.

Syksyisen tuulisella Santahaminan portilla lämmin MM-Granada oli ”enää muisto vain”.

– Paluu arkeen tapahtuu nyt, ja huominen aamu on varmasti vähän erilainen kuin mihin olen tottunut. Nyt ei löysäillä, Auvinen sanoi.

Kuopiossa asuva Auvinen ei ole Helsingissä kovin monta kertaa käynyt. Matkalla Pasilan asemalta Santahaminaan Auvinen katseli hänelle ihan uusia maisemia, ja näkipä hän Helsingin metronkin ensimmäisen kerran ”livenä”.

– Helsingissä asuu muutamia sukulaisiani ja kavereitani, joiden luona voin nyt käydä. Aion kuitenkin matkustaa lomillani mahdollisimman usein kotiin. Matka taittuu mukavasti junalla noin viidessä tunnissa.

Urheilijana Auvinen odottaa Urheilukoulu-vuodestaan paljon.

– Odotan kehittyväni. Kaikki resurssit ovat nyt kohdallaan. Harjoittelen paljon ja hyvin. Laukaisumäärät tulevat nousemaan paljon – ei kuitenkaan pelkkää määrää vaan niin, että sen minkä tekee, tekee kunnolla. Odotan vuotta innolla. Tämä on hyvä koulu, ja on paljon myönteistä tekemistä.

Kun Auvinen odotti Pasi-kuljetusajoneuvon kyytiä kasarmialueelle, Santahaminan portille tuli tuttu nuori mies eli skeet-ampuja Lari Pesonen.

– Kahdestaan on mukavampi taittaa loppumatka, he hymyilivät.

Pesonen ei juuri muuta ehtinyt todeta kuin sen, että varusmiespalvelus on mukava suorittaa Urheilukoulussa. Auvinen ehti huikata, että ”aika erikoiselta tuntuu”. Sitten Pasin ovet jo suljettiinkin, ja nuorten varusmiespalveluksen alkuun oli oikeasti enää hetki.

Ilmaolympiapistoolikausi käynnistyi Ellivuoressa

Perinteiset ilmaolympiapistoolin talvikauden rankingkilpailut käynnistyivät Sastamalan Ellivuoressa 27.-28. syyskuuta. Kumpanakin päivänä yleisen sarjan tarkin oli Rauman Seudun Urheiluampujia edustava Ari Huhtamäki, joka tähtäsi peruskilpailussa lauantaina 569 ja sunnuntaina 566 pistettä.

Finaalissa Huhtamäki kukisti pahimmat vastustajansa Säkylän Seudun Ampujien Jussi Saaren lauantaina 26 ja Hämeenlinnan Ampumaseuran Marko Inovaaran sunnuntaina 23 osuman turvin.

Rankingkilpailuja järjestetään kerran kuussa huipentuen tammikuun finaaliin. Viikonlopun ohjelmaan kuuluvat urheiluilmapistooli ja ilmaolympiapistoolikilpailut lauantaisin ja sunnuntaisin. Perjantaina ja lauantaina on mahdollisuus vapaaseen harjoitteluun ja tarjolla on myös valmennusta.

Lokakuun viimeisenä viikonloppuna (25.-26.10.) Ellivuoren kisaohjelmassa on ilmaolympiapistoolin lisäksi ensimmäistä kertaa mukana myös ilmakiväärin asentokilpailu 3×20 ls sekä 40 ls ilmapistoolikilpailu kaikissa sarjoissa.

Lisää tietoja kilpailuista: www.rapidairpistol.com

Teksti: Mika Vuolle

 

 

Kansallinen liikuntafoorumi: Liikkeen lisääminen hallituksen kärkitavoitteeksi

Kansallisessa liikuntafoorumissa Yleisradion studiotalolla laadittiin yhteinen julkilausuma, jonka tavoitteena on kirjata liikkeen lisääminen tulevan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi.

Liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. Liikunnan puutteesta ja istumisesta koituva hintalappu on 1-2 miljardia euroa vuodessa. Liikkumattomuus maksaa Yhdysvalloissa 117 miljardia dollaria eli 11 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Nämä luvut tulivat julki II Kansallisessa liikuntafoorumissa Yleisradion Studiotalolla.

Maailmanlaajuisten terveysuhkien asiantuntija Michael Pratt puhui lähes 300 osallistujan Kansallisessa liikuntafoorumissa eri maiden liikkumattomuuden kustannuksista. Yhdysvalloissa terveydenhuoltomenot henkeä kohti ovat keskimäärin 4000 dollaria vuodessa. Vain vähän liikkuvien terveydenhuoltomenot ovat noin 570 dollaria enemmän ja liikkumattomien peräti 1300 dollaria keskimääräistä enemmän.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari arvioi, että Suomessa liikkumattomuuden kustannukseksi voi laskea 1-2 miljardia euroa terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Konkreettisia seurauksia liikkumattomuudesta on muun muassa yleistyvä diabetes.

– Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus, Vasankari sanoi.

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat kestämättömiksi. Näin ollen II Kansallisen liikuntafoorumin osanottajat esittävät liikkumattomuuden taklaamiseksi tulevaan hallitusohjelmaan: liikkeen lisääminen on hallituksen kärkitavoite!

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Hallitus sitoutuu liikkeen lisäämiseen. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä.

Toimialakohtaiset nostot (kasvatus ja opetus, liikenne ja yhdyskuntasuunnittelu, työelämä sekä sote-palvelut) saatetaan Terveyttä edistävän liikunnan -ohjausryhmän jatkotyöstettäväksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto vievät eteenpäin edellä mainittuja sisältöjä valtionhallinnossa ja eduskunnassa. Valo kokoaa liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, jotka pitävät sisällään liikkeen lisäämisen, huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan edellytyksiin liittyviä toimenpiteitä.

Kansallisen liikuntafoorumin järjestivät yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yleisradio Oy, Valo ja Suomen Olympiakomitea.

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.

Lajiparlamentissä valitaan urheilijavaliokunnan jäsenet

Lajiparlamenttien terävöittämiseksi on laadittu uudet ohjeistukset, jotka hallitus hyväksyi 25.9. pitämässään kokouksessa. Ohjeet tulevat voimaan heti ja tulevissa parlamenteissa toimitaan niiden mukaan.

Ampumaurheilun lajiparlamentit ja Vuoden parhaiden ampumaurheilijoiden palkitsemistilaisuus Grande Finale lähestyvät. Parlamentit järjestetään 1.-2.11.2014 Kisakallion Urheiluopistolla Lohjalla.

Parlamenttejä varten on laadittu ohjeistus (ks. dokumentti), jonka tarkoituksena on selkeyttää lajijaostojen toimintaa ja itse parlamenttitapahtumaa.

Pitkään vireillä ollut Urheilijavaliokunta puhalletaan nyt uuteen nousuun. Urheilijavaliokunnan tulee koostua yhdestätoista (11) jäsenestä, jotka valitaan vaaleilla. Mikäli kaikkiin lajiryhmiin ei saada riittävästi ehdokkaita voi hallitus päättää pienemmästä valiokunnasta.

Näistä yhdestätoista (11) jäsenestä tulee seitsemän (7) edustajaa ISSF:n lajiryhmiä (2 haulikkoa ml. sportinglajit, 2 kivääriä, 2 pistoolia ja 1 liikkuvaa maalia) sekä neljä (4) ei-ISSF:n lajiryhmiä (1 practical, 1 siluetti, 1 mustaruuti ja 1 kasa-ammunta). Jotta valiokunnassa olisi jäseniä molemmista sukupuolista tulee kunkin ISSF:n lajiryhmän kahdesta edustajista toinen olla nainen.

Ensimmäiseen valiokuntaan valitaan jäsenet edellä mainitun mukaisesti 1.11.2014 pidettävissä lajiparlamenteissa. Urheilijalla on yksi (1) ääni/urheilija. Äänestää voivat parlamentissa paikalla olevat urheilijat. Liittohallitus nimeää valiokunnalle puheenjohtajan.

Valiokunnan tarkoituksena on kerätä tietoa ja mielipiteitä maajoukkueurheilijoiden tarpeista, ongelmista sekä toimia linkkinä liiton eri toimintatasojen ja urheilijoiden välillä, jotta urheilijat voisivat valmentautua entistä paremmin.

Parlamenteista ja Grande Finalesta löydät tietoa tästä tai alla olevasta linkistä

https://www.ampumaurheiluliitto.fi/?x43=10911693

 

 

 

KILPAILUVALIOKUNTA HAKEE JÄRJESTÄJIÄ 2015 SM-KILPAILUILLE JA MUILLE ENNÄTYSKELPOISILLE KILPAILUILLE

2014-2015 ilma-asekauden alustava kilpailukalenteri löytyy täältä: https://www.ampumaurheiluliitto.fi/kilpailu/kilpailuvaliokunta/

KILPAILUVALIOKUNTA HAKEE JÄRJESTÄJIÄ 2015 SM- JA MUILLE ENNÄTYSKELPOISILLE KILPAILUILLE 

 – 50M KIVÄÄRILAJIEN SM-KILPAILUT
– 300M KIVÄÄRILAJIEN SM-KILPAILUT
– 50M JA 100M LIIKKUVAN MAALIN SM-KILPAILUT
 

Alustavan hakemuksen voi täyttää täällä: https://www.ampumaurheiluliitto.fi/lomakkeet/ampumakilpailujen_jarjestamislup/

KK 25.9.2014

Urheilija-apurahojen hakemukset 10.10. mennessä liittoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut urheilija-apurahojen hakuohjeen ja hakulomakkeen Apuraha on tarkoitettu urheilijoille, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen ammattimaiseen valmentautumiseen ja joilla arvioidaan olevan menestymismahdollisuuksia tulevissa urheilun kansainvälisissä arvokilpailuissa. Apurahan saamisen edellytyksenä on se, että urheilijalla on henkilökohtainen valmentaja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut urheilija-apurahojen hakuohjeen, hakulomakkeen sekä lajiliiton koontilomakkeen ministeriön sivuilla http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Urheilijoiden_valmennus-_ja_harjoitteluapurahat

 

Hakuohjeen lopussa sekä hakulomakkeen yhteydessä on ohjeet hakemuksen täyttämisestä. Huomioittehan, että hakemuksessa tulee olla urheilijan alkuperäinen allekirjoitus.

 

Aikataulu, jolloin urheilijoiden tulee toimittaa hakemukset lajiliitoille:

Kesälajien urheilijat 10.10.2014 mennessä s-postilla valmennuksen johtajalle per-ole.lindell@ampumaurheiluliitto.fi tai maapostilla.

 

Lajiliittojen tulee toimittaa hakemukset lausuntoineen Huippu-urheiluyksikköön; Heli Katajamäki, Radiokatu 20, 00240 Helsinki:

 

Kesälajien urheilijoiden osalta 31.10.2014 mennessä
 

MM-Granada: Suomi mitalitilaston seitsemäs, ISSF:n puheenjohtaja haluaa junioreille omat MM-kilpailut

Suomi voitti kuusi MM-kultamitalia. Kuvat: Lassi Palo
ISSF:n tiedotustilaisuus houkutteli paikalle runsaasti väkeä.

Suomi sijoittui seitsemänneksi ampumaurheilun MM-kilpailujen mitalitilastossa. Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) puheenjohtaja Olegario Vazquez Raña haluaa junioreille omat MM-kilpailut.

Neljätoista kilpailupäivää, 53 lajia, 64 olympiapaikkaa ja 306 mitalia. Siinä lukuina Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien 51. MM-kilpailut, kun ne päättyivät perjantaina Espanjan Granadassa. Kisoihin osallistui 2027 urheilijaa 94 maasta. Suomalaisia oli mukana kaikkiaan 43.

Mitalitilaston ykkönen oli Kiina, joka voitti 44 mitalia (19 kultaa, 16 hopeaa ja yhdeksän pronssia). Saksa oli toinen 25 mitalillaan (15+6+4) ja Venäjä kolmas. Venäläiset voittivat yhteensä 40 mitalia, joista yhdeksän kultaa, 13 hopeaa ja 18 pronssia.

Suomi saavutti yksitoista mitalia (6+4+1), joilla se sijoittui kisojen mitalitilastossa seitsemänneksi. Suomen mitalit tulivat kaikki liikkuvan maalin lajeista. Pojat voittivat kymmenen mitalia ja miehet yhden. Mitalitilastoon pääsi 43 maata.

Granadan MM-kilpailuissa jaettiin myös ensimmäiset olympiamaapaikat Rio de Janeiron olympialaisiin  2016. Niitä jaettiin kaikkiaan 64.

Granadassa tehtiin kymmenen uutta maailmanennätystä ja kolmea sivuttiin aikuisten sarjoissa. Juniorit tekivät kolmetoista ME:tä ja kuusi finaalien jälkeistä ME-tulosta.

ISSF:n puheenjohtaja Olegario Vazquez Raña sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Granadassa nähtiin hienot kilpailut. Hän oli erityisen tyytyväinen uusiin finaaleihin ja kilpailujen tunnelmaan. Raña nosti esiin myös ensimmäisen kerran järjestetyt juniorien finaalit.

– Juniorien finaalit olivat askel eteenpäin lajissamme ja suuri mahdollisuus nuorille urheilijoillemme. Aion ehdottaa perustettavaksi juniorien omia MM-kilpailuja, hän sanoi.

Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että kisajärjestäjät pysyivät budjetissaan. ISSF:n edustajat olivat myös tyytyväisiä lajin saamaan kansainväliseen näkyvyyteen. Vielä ei ollut tiedossa se, kuinka monta maata otti ISSF:n live-signaalin finaaleista. Suomessa Yle esitti kaikki 15 olympialajien finaalia. ISSF näytti juniorifinaalitkin suorina nettisivuillaan.

Soraääniä sen sijaan kuultiin siitä, että aikuisten finaalitapahtumat olivat maksullisia myös urheilijoille. Pääsylippu maksoi 13 euroa. ISSF lupasi yrittää löytää toisenlaisen – ja paremman – ratkaisun tuleviin kisoihin.

ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailut järjestetään joka neljäs vuosi. Edelliset kisat olivat vuonna 2010 Saksan Münchenissä, ja seuraavan kerran kilpaillaan vuonna 2018 Etelä-Korean Changwongissa. 

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.